Julkaisutavoitteen väistelystä kohti kirjoittamisen iloa

0

Julkaisutavoite osui kohdalle. Kirjoittajakokemus on viime vuosikymmeneltä tai kauempaa, kun ei sähköposteja ja Whatsapp-viestejä lasketa. Julkaista kuitenkin pitäisi ja luonnollisesti se tarkoittaa ensin myös kirjoittamista. Mitä ihmettä nyt teen, mistä aloitan? T. Nimim. Epätoivoinen

Luota siihen, että sinulla on merkityksellistä sanottavaa. Mieti, mikä työssäsi on tärkeää. Mitä olet tehnyt toisin kuin ennen tai toisin kuin muut? Työhösi kuuluu varmasti asioita tai osa-alueita, joita haluaisit jakaa muillekin. Näiden kysymyksien avulla voit löytää aiheen julkaisullesi. Jos nämä eivät kuitenkaan vielä saa mielikuvitustasi heräämään, kysy kollegan mielipidettä. Olemme usein turhan vaatimattomia emmekä tajua, millaista asiantuntemusta itsellämme on.

Minne tarjoan julkaisua?

Jo ennen kirjoittamisen aloittamista on hyvä miettiä, minne tarjoat tekstiäsi julkaistavaksi, sillä eri julkaisuilla on omat käytäntönsä ja ohjeistuksensa siitä, millaisia tekstejä julkaistaan. Luontevaa on valita jokin oman alan ammattilehti, eli selaa vaikka aluksi niitä lehtiä, joita itsekin työsi tueksi luet ja joita kollegoiden pöydiltä löytyy. Valitsemasi journaali voi olla kotimainen, sillä AMK-kentällä tapahtuvasta tutkimus- ja kehitystyöstä on tärkeää kertoa opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden enemmistön äidinkielellä. Toisaalta myös kansainvälisissä journaaleissa julkaiseminen on tärkeää tiedon levittämiseksi laajemmallekin.

Oma julkaisuportaalimme HAMK Unlimited voi joskus tuntua helpoimmalta lähestyä. Kattavat kirjoittajaohjeet löytyvät täältä https://unlimited.hamk.fi/kirjoittajan-ohjeet (muista katsoa myös alasveto-otsikoiden takaa). Hyviä vaihtoehtoja on lukuisia muita.

Varaudu siihen, että siinä voi mennä aikaa ennen kuin tekstisi on julkaistu. Vähimmillään julkaisuprosessissa kuluu yleensä useita viikkoja, monesti kuukausiakin.

Miten saan kirjoittamisen käynnistymään?

Vilkaise lehden kirjoittajan ohjeita jo ennen kuin suuremmin kirjoitat ja palaa niihin vielä viimeistelyvaiheessa. Kannattaa huomioida, että joissakin lehdissä ei harkitakaan julkaisua, jos toimittamasi teksti ei ole tip top ohjeiden mukaan jo aineistoa tarjotessasi. Voit myös kysyä neuvoa mutta katsothan ensin, mitä ohjeissa sanotaan.

Kullakin kirjoittajalla on oma tapansa lähestyä kirjoittamistehtävää. Joku kirjaa ensin asioita ranskalaisille viivoille, toinen piirtää mindmapin. Itse kirjoitin tätä blogitekstiä illalla kotona paperille, kun olin ensin mielessäni pohtinut, mitä haluan sanoa, mutta joskus jo ”kirjoitan” ajatuksissani.

Hyviä apukysymyksiä tekstisi rakentamisessa ovat:

  • Miksi kirjoitan? Anna siis tausta sille, miksi kirjoitat valitsemastasi aiheesta (eikä julkaisutavoite ole validi syy). Tämä kysymys liittyy samaan kuin tieteellisen artikkelin teoriatausta: johdattele lukija aiheeseen.
  • Mitä tehtiin? Joskus on tarpeen kertoa yksityiskohtaisesti, mutta useimmiten riittää suurpiirteisempi kuvaus. Tieteellisessä artikkelissa tässä avataan tutkimusmenetelmät.
  • Mitä saavutettiin? Kerro, millaisia tuloksia saatiin. Tarkoitus ei ole luetella kaikkea vaan ryhmittele ja analysoi, pureskele ainakin vähän valmiiksi. Joskus kertomisen arvoista on myös se, että jokin kokeilu ei toiminut.

Voit myös alkaa kirjoittaa suoraan kokonaisia lauseita ja kappaleita yksittäisten vihjesanojen sijaan. Samalla kannattaa muistaa, että suoraan kirjoitettu teksti ei kuitenkaan ole valmista tekstiä vaan siihen kannattaa palata vaikkapa pienen tauon jälkeen, jolloin etäisyys omiin sanoihin auttaa kirkastamaan niitä entisestään.

Yhteiskirjoittaminen on yksi hyvä tapa päästä alkuun julkaisujen tuottamisessa. Kokeneemmat kirjoittajat voivat auttaa aloittelijaa muun muassa ymmärtämään sitä, minkälainen prosessi kirjoittaminen on. Kun kirjoitetaan yhdessä, tasavertaisuus on tärkeää, sillä ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa. Yhteiskirjoittamisessa myös oikolukija ja ajatusten peili on lähellä.

Viimeistely kruunaa lopputuloksen

Kun olet mielestäsi saanut tekstisi valmiiksi, lue se ajatuksella läpi. Joskus ääneen lukeminen auttaa hahmottamaan paremmin. Pyydä kollegaa tai ystävää lukemaan tekstisi ja kertomaan, saako hän ajatuksistasi kiinni. Oikolukijasi ei tarvitse olla oman alasi asiantuntija, sillä hyvästä tekstistä kuka tahansa voi saada jonkinlaisen käsityksen asiasta. Uskalla sanoa asiat yksinkertaisesti – pitkät virkkeet ja monet lauseenvastikkeet eivät ole hyve.

Muista viimeistellä ja huolitella tekstisi. Tekstinkäsittelyohjelman oikoluku on hyvä apu, vaikka se ei aina ehdotakaan oikeita muutoksia. Tarkista vielä tavoittelemasi julkaisun ohjeellinen merkkimäärä. Varmista, että lähdemerkinnät ovat kohdallaan kyseisen julkaisun ohjeistuksen mukaan.

Lopuksi varmista, että tekstisi loppuu sujuvasti. Kokoa ajatuksesi yhteen ja pohdi vaikka parilla virkkeellä, mitä tästä opittiin tai minne tästä voisi jatkaa.

Jaana Lamberg

P.S. Jos kaipaat julkaisuasioissa tukea niin piipahda Open Access -viikon pop up -tapahtumiin ti 23.10. tai to 25.10.2018 klo 10.00–12.00. Lisää tietoa löytyy täältä.

Leave A Reply