Piileekö jäteveden puhdistamossa riski läheisen rannan uimavedelle tai millaista teollisuutta on pohjavesialueilla? Kysymyksiin löytyy vastauksia helposti ja nopeasti, kun hyödynnetään paikkatietoa. Terveydensuojeluviranomaisille suunnatussa verkkokoulutuksessa opitaan, miten paikkatietoa voidaan parhaiten hyödyntää kuntien ja kaupunkien ympäristöterveydenhuollossa. Siitä on apua erityisesti valvonnassa ja riskien kartoituksessa.
Mitä on paikkatieto?
Paikkatiedossa yhdistyvät sijainti kartalla sekä siihen liittyviä ominaisuuksia. ”Paikkatieto vastaa kysymyksiin missä ja mitä”, kiteyttää kouluttaja Timo Hokka. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että paikkatiedon avulla voidaan tarkistaa, onko tietyllä pohjavesialueella teollisuutta tai maataloutta. Tai jos talousvedessä on kolibakteeria, paikkatiedon avulla nähdään nopeasti, onko alueella sairaaloita, kouluja, päiväkoteja tai muita paikkoja, joissa on paljon ihmisiä. ”Paikkatieto havainnollistaa ja parantaa tiedon hahmottamista”, sanoo Hokka.
Terveydensuojeluviranomaisille paikkatieto on työkalu, joka auttaa ainakin valvontatehtävissä ja riskienarvioinnissa. ”Keskeistä koulutuksessa on oppia hahmottamaan, miten omassa työssä voi hyödyntää paikkatiedon tarjoamia mahdollisuuksia”, Hokka sanoo. Joskus se voi koskea pelkästään talousveteen liittyviä tehtäviä, mutta mahdollisuuksia on muitakin, kuten uimavesien valvonta tai elintarvikevalvonta. ”Mahdollisuuksia on käytännössä rajattomasti, ja koulutuksessa opitaankin paikkatiedon logiikka ja idea, jota voi sitten soveltaa omiin tarpeisiin.”
Koulutuksessa tehdään se, mistä on hyötyä omassa työssä
Sen lisäksi, että koulutuksessa opitaan paikkatiedon logiikka, siellä opitaan käyttämään myös QGIS-paikkatieto-ohjelmistoa. QGIS on vapaan lähdekoodin ohjelmisto eli maksutta kaikkien käytettävissä. ”Vaikka ohjelma on maksuton, se on varsin monipuolinen ja toimiva paikkatieto-ohjelma”, Hokka sanoo. Koulutuksessa osallistuja oppii QGIS-paikkatieto-ohjelmiston perusperiaatteet ja sen soveltamisen omassa työssään.
Koulutukseen sisältyy luentojen lisäksi kehittämistehtävä. Tehtävän tarkoituksena on rakentaa sellainen kartta, josta on aidosti hyötyä työssä. ”Korostan osallistujille, että tärkeintä on paikkatieto ja oma työ: millainen kartta hyödyttää juuri sinua?” Yhdellä se liittyy talousvesiin, toisella uimavesiin, kolmannella johonkin muuhun. ”Koulutuksissa on ollut osallistujia myös samasta työpaikasta, ja he ovat voineet rakentaa karttoja, jotka hyödyttävät koko tiimiä”, Hokka sanoo.
Kaikkea ei tarvitse oppia kantapään kautta, ja koulutuksesta saakin ideoita sekä hyväksi havaittuja vinkkejä. Koulutuksessa joutuu tekemään töitä, mutta sitä ei kannata pelätä, sillä sen jälkeen asiat osaa. ”Sanon koulutuksissa, että kannattaa olla avoin ja kokeilunhaluinen. Kokeilemalla oppii parhaiten!” Koulutukseen voi tulla, vaikka ei tietäisi paikkatiedosta yhtään mitään. Tärkeintä on kiinnostus ja halu helpottaa omaa työtään paikkatiedon avulla.
Hokka kertoo, että erään koulutuksen jälkeen yksi osallistuja kiteytti osuvasti koulutuksen sisällön. ”Hän totesi opintojen päätteeksi, että ennen koulutusta hän ei tiennyt paikkatiedosta yhtään mitään, mutta nyt hän osaa jo rakentaa karttojakin.”
Paikkatietokoulutusta terveydensuojeluviranomaisille on Sosiaali- ja terveysministeriön tukemaa koulutusta, ja se on kohdennettu kuntien terveydensuojeluviranomaisille. Koulutus toteutetaan verkossa ja siihen kuuluu 7 koulutuspäivää Zoomin kautta sekä itsenäistä työskentelyä.
Koulutuksessa esitellään paikkatiedon laajoja hyödyntämismahdollisuuksia ja perehdytään saatavilla oleviin paikkatietoaineistoihin sekä opitaan tekemään paikkatietoaineistoja itse.
Kouluttajana on kokenut paikkatietokouluttaja Timo Hokka. Hokka on opettanut paikkatietoa vuosien ajan muun muassa HAMKin luonnonvara-alan opiskelijoille. Paikkatietokoulutusta terveyden-suojeluviranomaisille -koulutuksissa hän on toiminut kouluttajana vuodesta 2017 lähtien.
Koulutuksen järjestää HAMK Up.
