Oletko koskaan saanut yhteistyökutsua ministeriötasolta? Mustialassa työskentelevälle kehittämispäällikkö Outi Vahtilalle kävi näin, ja siitä lähti käyntiin uusi, mielenkiintoinen projekti. Maa- ja metsätalousministeriö kutsui Outin kehittämään luomutuotantoon liittyvää toimintaa, ja hanketoiminnan rautaisena ammattilaisena hän tarttui tuumasta toimeen! Pyysimme Outia kertomaan vähän lisää ministeriön hankkeesta ja sen toteutuksesta.
Kerro itsestäsi lyhyesti. Kuka olet, ja mikä on työtehtäväsi?
”Olen Outi Vahtila, kehittämispäällikkö, pitkän linjan opettaja, kehittäjä ja yrittäjä. Erilaiset kehittämishankkeet ovat olleet arkeani vuodesta 1995. Jo työuran alkuvuosina opiskelin innoissani projektinhallintaa niin teoriassa kuin käytännössä. Käytännön tuntumaa opettamiseen, projekteihin ja tietoverkkojen hyödyntämiseen opetuksessa antoi muun muassa vetovastuu Mustialassa järjestetystä projektipäällikön erikoistumisopinnoista yli 10 vuoden ajan. Sen jälkeen olen ollut toteuttamassa lukuisia pedagogiseen kehittämiseen, yhteisölliseen toimintaan ja digitaalisuuteen liittyviä kehittämishankkeita.
Mustialan siirtyminen luomutuotantoon toi työpöydälleni uusia haasteita. Alkoi kolmivuotinen rupeama luomun parissa ja vetovastuu Luomussa vara parempi -hankkeesta. Parhaillaan on menossa Tulevaisuuden maanviljelijät -hanke, joka keskittyy opetuksen toimintamallien, oppimateriaalien ja opetusmaatilojen toiminnan kehittämiseen maatalousalan oppilaitosverkostossa.”
Miten päädyit luovimaan tietä luomulle? Mikä on roolisi hankkeessa?
”Ennen joulua postilaatikkooni kilahti kutsu osallistua Maa- ja metsätalousministeriön kokoamaan työryhmään, jossa suunnitellaan Luomu 2.0 -ohjelman toimeenpanoa. Luomu 2.0-ohjelman tavoitteena on lisätä luomun tuotantoa ja käyttöä merkittävästi.
Keskeisessä roolissa on luomuosaamisen lisääminen koulutuksen avulla. Minua pyydettiin kokoamaan työryhmä ja pohtimaan, miten koulutussektori pystyisi toteuttamaan Luomu 2.0 -ohjelmaa. Pohdittavana on muun muassa, miten luomu saadaan opetussuunnitelmiin, miten lisätään opetuksen ja hallinnon välistä yhteistyötä, miten pilottien ja kokeiluiden avulla tutkimustulokset saadaan nopeasti käyttöön sekä miten hyvät käytännöt ja esimerkit saadaan eri osapuolten opiksi.”
Ketä muita tahoja hankkeen parissa työskentelee?
”HAMKin biotalousosaamisen yksikössä luomuasiaa työstetään isolla joukolla. Meillähän on maatalouden lisäksi puutarhatalouden ja bio- ja elintarviketekniikan koulutusta. Luomuosaaminen on kasvanut yksikössämme merkittävästä Mustialan opetus- ja tutkimustilan luomuun siirtymisen myötä. Muut työryhmän jäsenet ovat Opetushallituksesta, Helsingin yliopistosta, Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, Xamkista ja AgriHubista, joka on maatalousyrittäjille suunnattu verkostoalusta.”
Mikä on innostavinta hankkeessa?
”Hankkeet innostavat minua aina. Innostavinta on saada työ päätökseen ja nähdä tulokset. Tämän työskentelyn tavoitteena on toimiva, mahdollisimman konkreettinen työsuunnitelma. Sellainen, jonka avulla on helppo edetä. Luomuosaamisen kartoittamisessa näen, että keskeistä on saada hankittua kattava nykytilakuvaus osallistavalla menetelmässä.
Tuottoisinta on se, että jokainen toimija saadaan pohtimaan omaa toimintaansa ja niistä lähtökohdista pohtimaan, miten on mukana luomun kansallisessa kehittämistyössä. Itse näkisin, että luomu olisi luonnollinen osa perinteisen toiminnan rinnalla. Luomumenetelmien, raaka-aineiden käytön ja tuotekehityksen tulisi olla itsestään selvyytenä mukana kaikessa toiminnassa.”
Voit lukea lisää Luomu 2.0 – ohjelmasta Valtioneuvoston julkaisusta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163286/MMM_2021_13.pdf?sequence=4&isAllowed=y)
HAMK on aktiivinen hanketoimija niin Suomen laajuisesti kuin kansainvälisesti. Hankkeiden piirissä työskentelevät niin koulutusyksiköt kuin tutkimusyksikötkin. Hankkeet ovat Suomen laajuisia ja kansainvälisiä, lyhyitä ja pidempikestoisia, ja kaikilla niillä on oma tarkoituksensa. Lue lisää HAMKin hanketoiminnasta sivuiltamme: https://www.hamk.fi/tyoelamapalvelut/hankkeet/
