Miten hortonomi voi työssään ottaa huomioon megatrendit?

Rakennetun ympäristön hortonomit työllistyvät erilaisten viherympäristöjen suunnittelun, rakentamisen ja ylläpitämisen pariin. Tällainen ympäristö voi olla esimerkiksi julkinen leikkipaikka, ja tässä tekstissä opiskelijamme Milla Martikainen pohtii, miten tulevaisuuden hortonomien tulee ottaa Sitran julkaisemat Megatrendit huomioon omassa työssään leikkipaikkojen parissa.

Luonnon kantokyky heikkenee, kun elintapamme ja kulutustottumuksemme kuormittavat luontoa täysin kestämättömällä tavalla. Rankkasateet, leudot talvet sekä äärimmäisen kuivat ajanjaksot tulevat olemaan arkipäivää ilmastonmuutoksen seurauksena tulevaisuudessa. Miten näihin synkkiin näkymiin voidaan vaikuttaa hortonomin ammatissa? Yksin emme ilmastonmuutosta pysty pysäyttämään, mutta oman kortemme voimme kantaa kekoon esimerkiksi kestävän suunnittelun avulla.

Leikkipaikkasuunnittelussa olemassa olevan kasvillisuuden säilyttämisellä sekä uusilla kasvillisuusvalinnoilla on suuri merkitys. Kasvillisuuden avulla voidaan tukea puistoa ympäröivää kasvillisuutta ja näin auttaa ehkäisemään luontokatoa. Kasvillisuudella saadaan myös vahvistettua tiiviissä kaupunkiympäristössä elävien ihmisten luontokosketusta sekä mikrobialtistusta. Onnistuneen suunnittelun lopputuloksena leikkipaikan hulevedet johdetaan sadevesiviemäreiden sijasta kasvillisuuden hyödynnettäväksi.

Yksin emme ilmastonmuutosta pysty pysäyttämään, mutta oman kortemme voimme kantaa kekoon esimerkiksi kestävän suunnittelun avulla.

Isoissa kaupungeissa kuten Tampereella korttelileikkipaikkoja lakkautetaan sekä puretaan ja leikkiminen keskitetään suurempiin ja varustellumpiin leikkipaikkoihin. Tämä aiheuttaa harmitusta monessa pienemmän leikkipaikan käyttäjissä, mutta leikkipaikkojen keskittämisessä on myös hyviä puolia. Näin saadaan esimerkiksi kunnossapitokustannuksia laskettua leikkipaikkojen lukumäärän laskiessa. Taloudellista hyötyä suurempana hyötynä näen kuitenkin sen, että suuremmissa leikki- ja liikuntapaikoissa tapahtuu herkemmin eri ikäisten ihmistenkohtaamisia. Kun leikkipaikalla on leikkivälineiden lisäksi myös vanhempaa väkeä silmällä pitäen suunniteltuja liikuntalaitteita sekä oleskelualueita, saadaan luotua paikalle kaiken ikäistä käyttöä. Suunnittelussa tulisi siis jatkossa keskittyä yhdistämään kaiken ikäiset ihmiset.

Tulevaisuuden leikkiympäristöjen tulee vastata myös muuttuvaan ikärakenteeseen. Tämänhetkisen tilanteen mukaan Suomessa syntyvyys laskee, eikä se ole pitkällä aikavälillä enää kestävällä tasolla. Tämä tulee näkymään suoraan tulevaisuuden veronmaksajien määrässä. Jo tänä päivänä suunnittelua tulisi tehdä sillä ajattelumallilla, että se on mahdollisimman kestävää, vähän säännöllistä huoltoa tarvitsevaa sekä pitkäikäistä, sillä voi hyvinkin olla, että tämän päivän viheralueiden kunnossapitoon ja hoitoon tarvittavat verovarat kohdistuvat tulevaisuudessa jonnekin aivan muualle.