Yhteen hiileen – Biohiili, biotalous & Häme -tapahtuma järjestettiin Lepaalla yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun Uusiutuvat energiamuodot -moduulin opiskelijaryhmän sekä Biohiilestä bisnestä Hämeeseen- ja PoliRural -hankkeiden kanssa. Samalla päivä toimi opiskelijoiden Uusiutuvat energiamuodot -moduulin päätöstilaisuutena.
Hankkeet esittelivät tapahtuman avulla toimiaan ja tavoitteitaan. Aamupäivän ohjelmaan kuului biohiiliseminaari, biohiiletysdemo sekä opiskelijoiden posteriesityksiä. Paikan päälle HAMKin Lepaan kampukselle saatiin noin 50 vierasta, lisäksi etänä tilaisuutta seurasi toistakymmentä kuulijaa.
Aamu alkoi Rikala-salissa HAMK:n erikoistutkija Annakaisa Elon esitellessä päivän aikataulua sekä Biohiilestä bisnestä Hämeeseen -hanketta. Hämeen alueella on monenlaisia biohiilen tuotantoon soveltuvia jäte- ja sivuvirtoja sekä potentiaalisia sovelluskohteita biohiilituotteille, joista voi syntyä uutta liiketoimintaa ja alueellisia kiertotalousratkaisuja. Biohiili on arvokas tuote ja markkinat ovat laajat; tällä hetkellä kysyntä onkin suurempaa kuin tarjonta. Haasteena on vielä kaupallisen biohiilen korkea hinta. Markkinoilla liikkuu myös huonolaatuista ja alkuperältään tuntematonta biohiiltä.
Ensimmäisenä puhujana oli HAMK Bio-tutkimusyksikön tutkimuspalvelupäällikkö Jarkko Nummela, joka aloitti kertomalla biohiilen ominaisuuksista ja valmistuksesta. Biohiiltä tuotetaan korkeassa lämpötilassa tapahtuvassa hapettomassa pyrolyysissä eli kuivatislauksessa, joka säilyttää raaka-aineen huokosrakenteen. Maatilamittakaavan tuotantoon markkinoilla on usean eri kokoluokan panostyyppiseen tai jatkuvaan prosessiin perustuvia vaihtoehtoja, joilla voidaan valmistaa kaupallisen laatuistakin biohiiltä maa- ja metsätalouden sivuvirroista. Esityksessä kerrottiin biohiilen kaskadikäytöstä maataloudessa, jossa biohiiltä lisätään rehuun ja siitä saadaan monta hyötyä eri vaiheissa, esimerkkinä päästöjen ja hajujen väheneminen sekä kuivikkeen ja maaperän laadun paraneminen. Biohiiltä voidaan käyttää hiilikompensaation keinona, sillä biohiilellä on erittäin pysyvä rakenne – sen avulla hiili pysyy poissa ilmakehästä 300 – 20 000 vuotta. Biohiili myös parantaa huonojen peltojen kuntoa ja resilienssiä.
Nummelan esityksen jälkeen siirryttiin ulos katselemaan aamulla aloitettua biohiiletystä. Pekka Koivukunnas Innovaatiopalvelu Koivukunnas Oy:stä kertoi, miten prosessi toimii ja opasti, miten biohiiltä käytännössä valmistetaan, apunaan kaksi opiskelijaa tapahtuman järjestäjätiimistä. Biohiilettimen luo oli tuotu valmiiksi kuivia risuja, vanhoja laudanpätkiä sekä klapeja. Hiiletys aloitettiin tekemällä biohiilettimen pohjalle tulet laudanpätkien avulla. Niiden hiiltyessä riittävästi, materiaalia lisättiin pikkuhiljaa ilmavasti kasoihin. Puuta ei saanut lisätä liian hitaalla tahdilla, mutta syöttötahti ei saanut myöskään olla liian nopea, jotta muodostui oikeanlainen hiilen rakenne. Biohiiletyksessä on huomioitava, että puu on kuivaa ja kappaleet ovat riittävän ohkaisia ja lyhyitä, jotta ne palavat tehokkaasti ja mahtuvat hiilettimeen. Hyvä nyrkkisääntö on, että oksat ja laudankappaleet eivät saa olla rannetta paksumpia. Oikealla syöttötahdilla ja kuivilla risuilla hiiletin ei savuttanut, kuten perinteinen nuotio, sillä palaminen tapahtuu hapettomissa oloissa hiilettimen kartionmallisen muodon vuoksi.
Lepaalla nähtiin ja kuultiin, kuinka biohiili on todellinen ihmeaine.
Pikkuhiljaa ihmiset siirtyivät takaisin sisälle kahvittelemaan sekä katselemaan aulaan ripustettuja opiskelijoiden postereita. Postereiden aiheet käsittelivät uusiutuvia energioita monipuolisesti: biohiilituotannon integroimista aluelämmön tuottamiseen ja biokaasulaitokseen, pelletin puristamiskokeita pölypurusta, sekä hakelämpölaitoksen ja bioenergian kuljetusten hiilijalanjälkeä.
Helsingin yliopiston agroekologian dosentti Priit Tammeorgin esityksessä syvennyttiin lisää maatalouden biohiilisovelluksiin. Tammeorgin omien kenttäkokeiden ja muiden tutkimusten perusteella biohiili esimerkiksi vähentää ravinteiden hävikkiä pelloista, parantaa ravinteidenottoa sekä voi lisätä satoa happamilla ja hiekkapitoisilla mailla. Paras teho biohiilestä saadaan, kun se on ladattu ravinteilla, esimerkiksi nestemäisillä lannoitteilla. Kaskadikäyttö tuli esille myös Tammeorgin puheenvuorossa lupaavana menetelmänä, joka kuitenkin vaatii lisää tutkimusta.
Biolanin puutarhaneuvoja ja tiedottaja Riikka Kerttula esitteli yrityksen historiaa biohiilen parissa sekä biohiiltä sisältäviä kuluttajatuotteita. Biohiiltä käytetään monissa tuotteissa sen erinomaisten maaperää parantavien ominaisuuksien sekä veden ja ravinteiden sitomiskyvyn vuoksi. Biolanin valikoimissa on useita biohiilikasvualustoja, ja biohiiltä on lisätty myös tehokuivikkeeseen, jossa se tehostaa kompostoitumista aktivoimalla pieneliöiden toimintaa, sekä säätelee hajuja ja kosteutta.
Lopuksi päästiin seuraamaan biohiiletyksen lopetusta pienessä vesisateessa. Hiilettimeen kaadettiin runsaasti vettä, sillä huokoiset biohiilet imevät sitä todella paljon. Hiili voi jäädä pitkiksi ajoiksi kytemään, mikäli sitä ei sammuta kunnolla. Kaikista varmin tapa onkin kaataa vettä hiilien päälle ja pöyhiä hiilikekoa esimerkiksi lapiolla. Biohiiletysdemo oli selvästi kiehtova ohjelmanumero, joka poiki paljon kysymyksiä ja keskustelua. Päivän päätteeksi biohiiltä sai ottaa lähtiessään mukaan.
Päivä oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja järjestäjille – kuten toivottavasti myös vieraille – jäi tapahtumasta hyvä mieli. Tavoitteena oli herättää mielenkiintoa biohiileen ja lisätä tietämystä siitä, ja siinä varmasti onnistuttiin.
Teksti ja kuvat: Kestävän kehityksen opiskelijoiden Uusiutuvat energiamuodot -moduulin tiimi: Henna Hakala, Aino Hellberg, Maiju Pulliainen, Jussi Syrjälä ja Saija Viemerö.
Lue lisää Biohiilestä bisnestä Hämeeseen -hankkeesta: hankkeen sivut
Katso videot tapahtumasta:
Koko tapahtuma soittolistana
Lyhennelmä tapahtumasta
