Toisen vuoden ympäristösuunnittelijaopiskelijat Susanna Malinen ja Jenni Silvola sekä kolmatta vuotta opiskeleva Salla Laukkanen ovat toimineet ilmastotutoreina lokakuusta 2019 alkaen Ilmastonmuutos lukioihin! -hankkeessa. Kaikki kolme opiskelevat töiden ohessa monimuotona kestävän kehityksen koulutusohjelmassa, joka toteutetaan pääasiassa verkossa. Työn, opiskelun ja joulukuuhun saakka jatkuvan hankkeen yhdistäminen on ajoittain ollut haastavaa, mutta tarjonnut pitkäaikaisen ja antoisan mahdollisuuden päästä jo opintojen aikana toimimaan kestävyyden edistämiseksi.
Mikä hanke?
Opetushallituksen rahoittaman ja Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden toteuttaman Ilmastonmuutos lukioihin! -hankkeen lähtökohtana on nuorissa esiin noussut huoli ja toivottomuus ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tulevaisuuteen (Suomi vuonna 2050 – kyselytutkimus, 2019; Nuorisobarometri, 2018). Ekososiaalisen sivistyksen arvoja ja laaja-alaista osaamista peräänkuuluttavan lukiouudistuksen toimeenpanoa tukeva hanke pyrkii tarjoamaan tähän ratkaisuja useiden eri toimien ja toimijoiden avulla. Hankkeessa mm. muodostetaan Pohjois-Pohjanmaan opettajista ja opiskelijoista ilmastoverkosto, toisen asteen opiskelijoille rakennettaan ilmastokursseja. Eri alojen aineenopettajat ja opiskelijat tuottavat yhdessä ilmastonmuutosaiheista laaja-alaista oppimateriaalia. Hankkeen yhtenä tarkoituksena onkin koota toivon ja tekojen verkostoa. Tärkeintä on tarjota nuorille uusia näköaloja sekä muuttuvassa maailmassa tarvittavia suhtautumiseen ja motivaatioon liittyviä taitoja ja vauhdittaa näin lukiossa tapahtuvaa ilmastotyötä. Hankkeen tavoitteisiin voi tutustua tarkemmin hankkeen kotisivuilta.
Mitä ilmastotutor tekee hankkeessa?
Ilmastotutoroinnista vastaavat ns. hankkeen ilmastokorkeakoulut, joita ovat Oulun yliopisto sekä Oulun ja Hämeen ammattikorkeakoulut. Ajatuksena on, että ilmastokorkeakoulujen opiskelijoiden osaamista ilmastonmuutoksen vastaisesta toiminnasta voidaan jakaa hankkeessa. Yliopistojen asiantuntijoita ja tutkijoita on myös toiminut hankkeessa kouluttajina. Ilmastokorkeakouluihin ja ilmastotutoreihin voi tutustua hankkeen kotisivuilla (linkin takaa löytyvät myös lyhyet esittelyt meistä kekeistä).
Tutoroinnin ideana on, että nuoret saavat kuvan, miten eri koulutusalat mahdollistavat toimimisen ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Hankkeen tavoitteena on tutoroinnin kautta myös madaltaa kynnystä eri koulutusasteiden väliselle toiminnalle. Kansainvälistä yhteistyötä on edistetty toimimalla yliopistojen Climate University -verkoston kanssa. Oulun yliopiston kautta kansainvälisiä opiskelijoita on saatu mukaan kolme. Australistasta, Espanjasta ja Ranskasta kotoisin olevat ilmastotutorit antavat perspektiiviä ilmastonmuutoksen globaaleihin haasteisiin.
Miten hanke sitten etenee tutoreiden osalta käytännössä?
Hankkeen lukiolaiset tulevat eri Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan lukioista, joista marraskuun 2019 ensimmäisessä lähipäivässä muodostettiin kahden tutorin ohjaamia ryhmiä. WWF:n ympäristökasvatuksen johtavan asiantuntija Sanna Koskinen johdatteli tuolloin aiheeseen esitellen tärkeimpiä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Käytännössä lukiolaisryhmät ideoivat projektin, jolla haluavat edistää ilmastonmuutoksen hillintää omalla lukiollaan tai sen lähiympäristössä. Projektit voivat käsitellä mitä tahansa ilmastonmuutokseen liittyvää aihetta ja toteutustavat ovat lukiolaisten vapaasti valittavissa. Suunnitteilla on esimerkiksi erilaisia projekteja kasvisruoan lisäämisestä lyhytelokuviin. Tutorit toimivat fasilitaattoreina, tukien projektien etenemistä ja lukiolaisryhmän tasa-arvoista toimintaa.
Kestävän kehityksen opiskelijoille ilmastotutorointi on istunut paremmin kuin hyvin, sillä tutorointia koskevassa hankkeen osiossa pyritään etsimään osallistavien menetelmien kautta ratkaisuja muun muassa siihen, miten lukioiden toimintakulttuuria ja käytänteitä (kuten liikkuminen, energiankäyttö, ateriapalvelut) voitaisiin kehittää kestävämmiksi.
Mitä on opittu?
Kestävän kehityksen opinnoissa ilmastonmuutosta käsitellään miltei jokaisessa opintomoduulissa, sillä monitahoinen – ja syinen – ilmastonmuutos linkittyy tulevaisuudessa ympäristösuunnittelijan töihin tavalla tai toisella, oli sitten kyseessä hillitseminen tai ennakoiva sopeutuminen. Tutorointiin on ollut helppo ryhtyä, sillä opintojen myötä ilmastonmuutoksen syy – ja seuraussuhteiden ymmärryksen lisääntyessä olemme vakuuttuneita siitä, että ilmastonmuutos on ratkaistavissa monin eri keinoin.
Hankkeen kautta olemme päässeet tutustumaan myös projektityöhön sekä ympäristökasvatukseen. Projektityön haasteet suunnittelusta toteutukseen ovat tulleet matkan varrella tutuiksi, eikä yllätyksiltään ole vältytty kevään 2020 koronatilanteen vuoksi. Mutkat matkassa ovat kuitenkin opettaneet konkreettisesti, että yhdessä tehden isotkin haasteet ovat selätettävissä.
Ympäristökasvatuksen saralta hanke on tarjonnut runsaasti opittavaa ja mielenkiintoisia verkostoitumismahdollisuuksia. Helmikuussa 2020 keskityttiin tarkastelemaan ilmastonmuutoksen herättämiä tunteita. Tämä Tummien tunteiden pyykkipäiväksi nimetty toinen lähipäivä pisti hankeväen pohtimaan ilmastoahdistusta ja ilmastonmuutokseen liittyvää viestintää, Aalto yliopiston psykologina toimivan, Tunne ry:n puheenjohtajan Sanni Saarimäen, Oulun yliopiston ilmakehätutkija Mira Hulkkosen sekä Yle Pohjois-Suomen verkkotuottaja Anna Leppävuoren johdolla. Meille keke-opiskelijoille päivän anti toimi kuin buustauksena koulutusohjelmamme ympäristö- ja muutosviestinnän moduulille!
Kolmas, lähipäivä toteutettiin 15.5.2020 webinaarina, jossa Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelissa toimiva Arto O. Salonen luennoi tulevaisuuteen suuntautumisesta. Opinnoistamme tutuiksi tulleella Teams – verkkoalustalla pääsimme osallistumaan myös rakentavaan keskusteluun pohjautuvaan Erätauko – työpajaan. Vähän harmitti, ettemme koronan takia päässeet kasvotusten näkemään toisiamme. Nyt kuitenkin kestävän kehityksen kotimaisen moniosaajan Salosen luentotallenteeseen voi palata vielä uudestaan!
Hanke on tarjonnut mainion mahdollisuuden jakaa koulutusalamme osaamista ilmastonmuutoksesta ja sen hillinnästä. Hankkeessa HAMKin edustajana toimiminen on kirkastanut opittua ja edesauttanut ympäristöalan asiantuntijuuden kehittymistä. Pyrkimyksemme vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin faktoilla ja kestävän kehityksen periaattein on otettu hankkeessa hyvin vastaan ja virittänyt mm. lukuisia keskusteluja lähipäivillä aineopettajien kanssa. Haasteista huolimatta olemme päässeet lukiolaisten tutoroinnissa hyvin vauhtiin. Kesän ajan hanke on tauolla, mutta syksyllä 2020 jatkamme jälleen tutorointia. On mielenkiintoista nähdä, minkälaisia projekteja lopulta pääsemme toteuttamaan!
Teksti: Susanna Malinen, kestävän kehityksen opiskelija
Lähteet:
Ilmastonmuutos lukioihin! – hanke, 2019- 2020.
Nuorisobarometri, 2019. https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2019
Suomi 2050 kyselytutkimus, 2019. https://www.nuori.fi/2019/07/12/suomivuonna2050/
