Joulun aika on alun perin ollut yhdessä olon, rauhoittumisen ja lähimmäisten juhla, mutta viime vuosikymmeninä konsumerismi on muuttanut juhlan luonnetta kohti ylikulutusjuhlaa, jossa tärkeintä tulee olla suuri määrä lahjoja sekä viimeisen päälle laitettu joulu. Joululoman jälkeen kouluissa vertaillaan, kuka on saanut kalleimpia lahjoja ja kellä on viimeisimmän muodin mukaiset merkkivaatteet. Mutta tämä muutos on johtanut luonnonvarojen kestämättömään käyttöön ja se korostaa sosiaalista eriarvoisuutta eri sosioekonomisten yhteiskuntaluokkien kesken.
Taloudellisesti kestävä joulu toteutetaan perheiden tulotason mukaisesti. Kun lahjoja annetaan vähemmän ja ne ovat kestävämpiä, lasten välinen kilpailu parhaista lahjoista vähenee ja perheiden varallisuuserot eivät ole yhtä silmiinpistäviä. Kulutusjuhla myös haastaa muutenkin vähävaraisten perheiden tilannetta ja esimerkiksi velanotto lisääntyy joulun aikaan. Kukapa ei haluaisi järjestää omalle perheelleen parasta, jos sen takia sitten joutuukin kiristämään vyötä myöhemmin. Velanotto ei ole kuitenkaan kestävä ratkaisu ja luotto saattaa lisätä perheiden taloudellista ahdinkoa entisestään. Kouluissa voidaan miettiä, tarvitseeko lasten vertailla lahjojaan keskenään ja voitaisiinko keskustelulla tuoda esille, että perheillä on erilaisia varallisuustasoja, mutta se ei tee heistä yhtään vähemmän arvokkaita.
Kestävä joulu ei jätä ketään yksin.
Jopa kymmenet tuhannet suomalaiset viettävät jouluaan yksin tahtomattaan. Joulun ollessa perhejuhla, jota vietetään lähimmäisten kanssa, yksinäisyys korostuu. Yksinäisten ihmisten erityisesti vanhusten syrjäytymistä voidaan ehkäistä esimerkiksi ystävätoiminnalla. Köyhyys ja erityisesti lapsiperheköyhyys aiheuttaa myös kiusallisia tilanteita esimerkiksi kouluissa kuten aiemmin todettiin. Vähävaraisten perheiden lapsille on erilaisia lahjakeräyksiä, joihin voi lahjoittaa joululahjoja niille perheille, joilla ei ole vara ostaa lahjoja. Jos tuttavapiirissä on vähävaraisia perheitä, heiltä voi rohkeasti kysyä, tarvitsevatko he apua. Taloudellisen avun vastaanottaminen ei ole häpeällistä ja sitä voi vastaanottaa myös esimerkiksi ruoka- tai lahja-avustuksena.
Korostaa kulttuuriperintöä
Kulttuurisesti kestävä joulu korostaa omaa kulttuuriperintöä ja esimerkiksi suvun traditioita. Tietenkin perinteet muuttuvat, mikä on hyvä asia, mutta kultturisoitumisprosessi, jossa markkinatalousmallin mukainen amerikkalainen joulu korostuu, uhkaa perinteisiä joulun viettotapoja. Kuinka moni muistaa esimerkiksi nuuttipukin? Tai tuntee joulun kristillisen merkityksen. Ja kuinka moni ymmärtää, kuinka esimerkiksi muut uskontokunnat viettävät omia juhliaan kuten juutalaisten Hanukkah? Joulun ei tarvitse kuvastaa amerikkalaistyylistä CocaCola-kuvastoa vaan se voi ilmentää myös paikallisia perinteitä. Tästä hyvä esimerkki on suomalainen joulusauna, jossa ei saa puhua, jotta hyttyset eivät syö seuraavana kesänä.
Kestävä joulu tehdään, kun otetaan huomioon edellä mainitut kestävyyden ulottuvuudet. Haastankin kaikki teidät lukijat, jotka olette jaksaneet tänne asti, ottakaa huomioon kestävä kehitys omassa joulun vietossanne ja olkaa ylpeitä luodessanne uusia perinteitä kestävän joulun vieton ympärille.
P.S. Vinkkejä kestävään joulun viettoon saa kestävän kehityksen Youtube joulukalenterista. Käy siis seuraamassa HAMK kestävä kehitys niin Youtubessa, Facebookissa, Instagramissa kuin Linkedinissä!
Teksti ja kuva: Juuso Puurula, opiskelija, Kestävä kehitys
