Mitä tarkoittavat lyhenteet UI tai UE? Miten suunnitellaan käytettävä käyttöliittymä? Nämä asiat tulevat tutuiksi HAMKin Biotalouden insinööri -koulutuksen toisen vuosikurssin opiskelijoille kevään viimeisessä eli Pilvipalvelut ja tiedon hallinta –moduulissa.
Sitran megatrendeissä puhutaan fiksujen tavaroiden ja palveluiden yleistymisestä. Tänä päivänä tuotteiden ja palveluiden käyttämisen tulee olla vaivatonta ja käyttäjän näkökulman huomioivaa. Käytettävyys korostuu ja nykypäivän asiakkaat osaavat sitä myös vaatia. Palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä näkyy lisäksi ketteryys, jolloin kehittämisen syklissä loppuasiakas pääsee mukaan antamaan palautetta jo keskeneräisistä tuotteista.
Pilvipalvelut –moduuli on jatkumo kahdelle edeltävälle koulutuksen moduulille eli IoT-alustoille ja Älykkäille anturijärjestelmille. Kaikkien kolmen moduulin ajan opiskelijat työskentelevät pitkän projektin parissa omissa tiimeissään. Lukuvuonna 2019-2020 opiskelijatiimit kehittivät Luonnonvarakeskukselle hyönteisansaa, johon liittyen Pilvipalvelut-moduulissa suunniteltiin ja toteutettiin mahdollisimman helppokäyttöinen ja visuaalinen tietokonepohjainen sovellus. Sovelluksen kautta pystytään tarkastelemaan esimekiksi tietyn hyönteisansan tilaa, ansalla otettuja kuvia hyönteisistä, ansan sijaintitietoja sekä lisäksi esimerkiksi yleistä dataa, kuten lämpötilaa ansan ympäristössä tai ansan virran tilaa.
Käyttöliittymäsuunnittelu lähtee aina käyttäjän tarpeiden ymmärtämisestä
Käyttöliittymäsuunnittelu lähtee aina käyttäjän tarpeiden ymmärtämisestä ja sitä kautta luonnostelusta, josta vähitellen edetään käyttöliittymädemon rakentamiseen. Demolla voidaan toteuttaa käytettävyystestausta, jossa pyritään testauttamaan suunnitelmaa mahdollisimman hyvin kohderyhmää edustavilla henkilöillä. Saadun palautteen perusteella tehdään tarvittavat käyttöliittymän muutokset. Varsinainen käyttöliittymäohjelmointi etenee rinnalla ketterästi.
Tälläkin kertaa opiskelijat pääsivät suunnittelussa hienoihin tuloksiin. Ansasovelluksista tuli samojen lähtökohtien pohjalta tekijöidensä näköisiä.
Lehtori Johanna Salmia, Biotalouden insinööri –koulutus
