Kestävän kehityksen opiskelijat laitettiin heti opintojensa alussa tositoimiin, kun he aloittivat ensimmäisen tilaajalle tehtävän vieraslajeja koskevan opiskeluprojektinsa. Isosorsimo ei ole mukava rantojemme viherryttäjä, vaan rantoja ja vesistöjä valtaava agressiivinen vieraslaji. Keinot kasvin hävittämiseksi ovat vähäiset, näin ajatus kääntyikin sen hyödyntämiseen muun muassa biopolttoaineena.
Yhteistyö Vanajavesikeskuksen kanssa käynnistyi talvella 2020. Alusta asti hankkeessa mukana ovat olleet HAMK Bio tutkimusyksikkö sekä HAMKin bio- ja elintarviketekniikan ja kestävän kehityksen koulutukset. Hankkeessa ovat mukana myös yritykset alan huipulta; St1, Gasum, Watermaster sekä Watrec Oy, jotka kaikki edustavat vahvaa biotalouden osaamista maailmalla.
Kun hanke käynnistyi, käynnistyivät samalla myös yhteistyöprojektit koulutusten kanssa. Tähänastiset kokemukset opiskelijoiden kanssa ovat olleet erittäin hyviä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Mika Soramäki.
Opiskelijoilta arvokas oivallus
Isosorsimon levinneisyyttä kartoittavan kyselyn pohjalta kestävän kehityksen opiskelijat tekivät osana vesitekniikkaopintojaan selvityksen dronen käytöstä isosorsimokartoituksessa. Opiskelijat laativat ja hyväksyttivät tilaajalla lentosuunnitelmansa. Toinen tiimeistä teki valituilla kohteilla isosorsimoesiintymien ilmakuvauksen.
Opiskelijaryhmä teki erittäin arvokkaan ja edistyksellisen oivalluksen, kun se vertasi isosorsimoesiintymien paikkoja maalaji- ja vedenlaatukarttoihin. Näistä löytyi selvä yhteneväisyys, joka tulee helpottamaan isosorsimoinventointeja ympäri maata, toteaa Soramäki.
Vanajavesikeskuksen mutkaton ja kannustava palaute sekä tuki vaikutti varmasti onnistuneeseen lopputulokseen. Jo pidemmälle opinnoissaan edenneet vesitekniikan opiskelijat pääsivät hienosti hyödyntämään aiempia opintojaan ja osaamistaan hankkeelle tehdyissä drone-kartoituksissa. Mm. paikkatiedon, vesiasioiden, geologian ja ekologian osaaminen siivitti tiimit itsenäiseen työskentelyyn sekä asiantuntevaan ja uutta tietoa tuottavaan otteeseen, kertoo lehtori Maria Lehtimäki kestävän kehityksen koulutuksesta.
Kestävän kehityksen ensimmäisen vuoden opiskelijatiimit pitivät ekosysteemipalvelun opintoihin liittyvässä vieraslajiesitellyssä tietoiskun mm. isosorsimosta ja esittelivät aiheeseen liittyvät posterinsa. Esitykset kuultiin myöhemmin myös Vanajavesikeskuksen järjestämillä Järvitärskyillä.
Arvioitavana bioetanolin ja -kaasun tuottopotentiaali
Bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat perustivat näytealat Visamäen rantaan ja keräsivät kasvinäytteet eri kasvupaikoilta, mittasivat tuorepainon varsista, lehdistä sekä juurista ja pakastivat näytteet. Tämän jälkeen opiskelijat jakaantuivat biokaasu- ja bioetanoliryhmään ja aloittivat laboratoriokokeet. Kasville tehtiin kuiva-ainemääritys ja selvitettiin sokerien määrää. Kirjallisuustiedon pohjalta arvioitiin bioetanolin ja biokaasun tuottopotentiaali valitulla kohdealueella ja näin saatiin konkretisoitua tuloksia.
Opettajien näkökulmasta tämä projekti oli mitä oivallisin tapa oppia uutta ja samalla tuottaa hankkeelle hyödyllistä tietoa. Opintojaksojen palautteissa opiskelijat kiittelivät kivasta ja aidosti tilaajalle hyödyllisestä asiakasprojektista, toteaa Maria Lehtimäki.
Teksti: projektipäällikkö Mika Soramäki sekä kestävän kehityksen lehtorit Maria Lehtimäki ja Rauni Varkia
>> Kestävän kehityksen kotisivu
Hanketta rahoittavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 sekä Hämeen ammattikorkeakoulu. Hankkeessa ovat mukana Lännen, St1, Gasum ja Watrec Oy.
