Mikä minusta tulee isona? Tuo kysymys varmasti askarruttaa monen ammattikorkeakouluopiskelijankin mieltä opintojen aikana. Joillain aloilla kuten sairaanhoitajilla tai metsätalousinsinööreillä saattaa olla selvä urapolku tiedossa, mutta entäs tulevilla ympäristösuunnittelijoilla? Millaista työtä kestävän kehityksen (keke) asiantuntija lähtee tekemään valmistumisen jälkeen? Näitä kysymyksiä ESR-rahoitteinen Oiva-hanke on lähtenyt selvittämään.
Hankkeeseen liittyen jo valmistuneita kekejä on haastateltu ja heidän urapolkujaan on kartoitettu muun muassa Webropol-kyselyn muodossa. Näin on pyritty selvittämään keken työprofiilia ja urapolkua. Ja tulokset ovat mielenkiintoisia. Kestävän kehityksen koulutuksesta valmistuneita henkilöitä on töissä niin yksityisissä yrityksissä, julkisella puolella kuin kolmannella sektorilla. Heidän tehtävänsä vaihtelevat ympäristöneuvojasta koulusihteeriin ja työsuojeluvaltuutetusta projektipäällikköön. Ammattinimikkeestä riippumatta suurin osa valmistuneista on sitä mieltä, että kestävän kehityksen asiantuntijoille on tarvetta ja että tämä tutkinto mahdollistaa työllistymisen melkein minne vaan. Omat mielenkiinnon kohteet koetaan merkittävämmäksi tekijäksi työpaikkaa valitessa.
Moni keke-alumni on päätynyt nykyiseen työpaikkaansa työharjoitteluiden tai opinnäytetyön kautta. Koulutuksen ollessa erittäin laaja-alainen, käytännössä koko ympäristöalan kattava korkeakoulu, jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus kehittää omaa kärkeään haluamaansa suuntaan. Kestävän kehityksen opinnot koostuvat nykyisin sekä pakollisista että profiloivista moduuleista. Profiloivissa moduuleissa on kursseja laidasta laitaan, ja profiloivat opinnot antavat perustiedot kustakin aiheesta. Jos aihe kiinnostaa opiskelijaa enemmän, voi hän perusteet omattuaan lähteä kehittämään asiantuntijuuttaan työmaailmaan.
Jos opiskelija on kiinnostunut jätehuollosta, voi työharjoittelut suorittaa alan yrityksissä, jolloin oma asiantuntijuus painottuu jätehuollon pariin. Jos taas on kiinnostunut hanketyöskentelystä, tarjoaa Hämeen ammattikorkeakoulu mahdollisuuden tehdä työharjoitteluja erilaisissa hankkeissa. Tällöin oma asiantuntijuus kohdistuu projektityöskentelyyn. Tai jos haluaa päästä tekemään kehitysyhteistyötä, voi työharjoitteluun lähteä vaikka Afrikkaan. Koko maailma on käytännössä avoin keke-opiskelijalle.
Keke-alumnien työpaikat eivät ole välttämättä niitä tyypillisimpiä ympäristöalan työpaikkoja. Osa valmistuneista työskentelee jätehuoltoyhtiöissä kuten Loimi Hämeen jätehuollolla tai Remeolla. Toiset ovat töissä erialojen yksityisissä yrityksissä kuten Biolanilla, Parmalla tai Ekokumppaneilla. Myös julkinen sektori työllistää alumneja esimerkkeinä Helsingin kaupunki, Helsingin yliopistollinen sairaala tai Mynämäen kunta.
Korkeakouluopinnot eroavat merkittävästi esimerkiksi lukio-opinnoista. Tiimi- ja projektityöskentelyyn panostetaan merkittävästi ja opettajavetoiset luennot ovat muuttuneet enemmän omien tiedonhankintataitojen kehittämiseen. Perusteet opit luennolla, mutta opiskelijan tulee itse osata kaivaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti.
Kun alumneilta kysyttiin, mitkä ovat työelämässä tärkeimpiä taitoja, joita he ovat oppineet koulussa, tärkeimpänä nousee esiin tiedonhankintataidot. Työpaikalla ei ole opettajaa, joka kertoisi kaiken työtehtävässä tarvittavan, vaan se tieto on itse osattava hankkia.
Toiseksi tärkeimpänä taitona tulee kyky omaksua ja oppia uutta ja kolmantena viestintä- ja esiintymistaidot. Tämä kertoo myös työelämän murroksesta, sillä nykyisin työntekijän, varsinkin asiantuntijan, on osattava etsiä tietoa, se on pystyttävä omaksumaan nopeasti ja samainen tieto pitää myös osata jakaa muille vakuuttavasti. Siinä on haaste jokaiselle tulevalle kestävän kehityksen asiantuntijalle.
Olen itse toista vuotta kestävän kehityksen opiskelijana, ja ennen, kun aloin työskennellä assistenttina tässä hankkeessa, minulla ei ollut käsitystä, millaista työelämä tulisi olemaan valmistumisen jälkeen. Minua, kuten myös kanssaopiskelijoita, on ahdistanut ajatus, mikä minusta tulee isona. Haastateltuani alumneja ja työskennellessäni tässä hankkeessa, olen ehkä löytänyt jonkinlaisen vastauksen tähän kysymykseen. Minusta voi tulla kuka vain, sillä kestävän kehityksen asiantuntijoita tarvitaan koko ajan enenevissä määrin maailmassa, jossa ilmastonmuutos, väestönkasvu ja teknologian muutos aiheuttavat valtavia muutoksia yhteiskunnissamme.
Juuso Puurula
Kestävä kehitys, YSKEP17
