COVID19 -viruksen vaikutukset erityiseen tukeen ja erityisopettajan työhön

0

Kevätlukukausi 2020 jää varmaankin kaikkien koulumaailmassa työskentelevien mieleen. Mediassa esiteltiin huolta vanhempien ja oppilaiden jaksamisesta, opettajien digitaidoista ja opiskelijoiden ”putoamisesta”. COVID 19-viruksen mukanaan tuoma muutos oli luonteeltaan kriisin kaltainen, koska se oli nopea, ennakoimaton ja ei-ennustettava. Sen etenemistä ei voitu luotettavasti ennustaa, eikä näin ollen siihen ole valmistauduttu oppilaitoksissa.

JAMK käynnisti ammatillisen koulutuksen erityisen tuen tehtävissä toimiville opettajille ja erityisopettajille kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää, miten COVID19-viruksen mukanaan tuoma poikkeustilanne on muuttanut

  • erityisopettajan työtä
  • erityisen tuen johtamista ja koordinointia

Kysely koostui seuraavista teemoista:

  • Vastaajien tausta: oppilaitosmuoto, oppilaitoksen koko, koulutusala, tehtävänimike
  • Pandemiasta johtunut koettu työn muutos
  • Oppilaitoksen taholta järjestetyt ratkaisut pandemiatilanteessa: opetus, ohjaus, erityinen tuki
  • Oppilaitoksen järjestämä koulutus ja sen sisältö
  • Vastaajan henkilökohtainen kokemus selviämisestä poikkeustilanteessa
  • Vastaajan kokemus opitusta, mitä työssä on vakiintunut käyttöön

Kysely toteutettiin huhti-toukokuussa 2020. Kesäloman jälkeen aloitettiin tulosten analysointi. Kyselyyn vastasi 123 erityisen tuen tehtävissä ammatillisessa koulutuksessa toimivaa henkilöä. Heistä erilaisella erityisopettajan nimikkeillä työskenteli 73 henkilöä, opettajan nimikkeellä 35 henkilöä, ohjauksen tehtävissä 9 henkilöä, esimiestehtävissä tai hanketyössä yhteensä 7 henkilöä ja opintojen ohjaajana 4 henkilöä. Ammatillisessa oppilaitoksessa vastaajista työskenteli 40 henkilöä ja 59 henkilöä erityisoppilaitoksessa. Kolme henkilöä työskenteli muussa oppilaitosmuodossa, kuten kansanopisto. Vastaajien opetuskokemus oli pitkä: 66,5% vastaajista oli työskennellyt opetustehtävissä yli 10 vuotta. Vain 8% vastaajista opetuskokemus oli alle 3 vuotta.

Kysyttäessä vastaajien kokemaa poikkeustilanteen aiheuttamaa työn muutosta lähes 72% koki muutoksen olleen merkittävä tai erittäin merkittävä. Vain 6% vastaajista koki työn muutoksen olleen ei merkittävä tai vähäinen. Arvioitaessa muutoksen suuruutta ja merkittävyyttä, vastaajien kokemuksen mukaan suurimmat muutokset ovat kohdistuneet opiskelijoiden kanssa tehtävään työhön: 78% vastaajista arvioi muutokset olevan merkittävä tai erittäin merkittävä. 58% vastaajista koki oppilaitoksen sisäisen yhteistyön muuttuneen merkittävästi tai erittäin merkittävästi, kun taas ulkopuoliseen yhteistyöhön poikkeustilanne koettiin vaikuttaneen vähemmän: 47,5% koki muutoksen olleen merkittävä tai erittäin merkittävä.

 

Tuloksista tullaan tiedottamaan tarkemmin lähiaikoina, mutta tässä muutamia poimintoja vastaajien kommenteista:

Etäopetus- ja opiskelu kehittyy – ”avasi monen opetusta tekevän ja suunnittelevan henkilön silmät uuteen normaaliin”

Toivottavasti saamme pysyvästi etätukiviikot/päivät opiskelijoiden lukuvuosiin. Opiskelijat tarvitsevat näitä taitoja työelämässä ja arkielämässä.

Korona epäilemättä vaikuttaa vielä pitkään, tulevaa syksyä pitempään, arkeemme ja opiskelun toteuttamiseen. Siksikin kevään etäopetuksesta keinoineen ja kokemuksineen on paljon hyötyä jatkossa.

Poikkeustilanne avasi monen opetusta tekevän ja suunnittelevan henkilön silmät uuteen normaaliin.

Lähiopetusta toivotaan – ”opettajuus on kontaktilaji”

Toivottavasti elokuussa tilanne on rauhoittunut ja päästään kuitenkin palaamaan normaaliin lähiopetukseen. Onhan se kuitenkin täysin erilaista pitää palaverit ihmisten kanssa kasvotusten, kuin koneen välityksellä.

Opettajuus on kontaktilaji ja kontaktityötä ei etätyöskentelyllä pidä korvata, kuin vähin tarpeellinen.

Etäopetuksen haasteita – ”Kirjekursseilla ja etäopetuksella ei amiksesta valmistuta kovan tason ammattilaiseksi, ”Toivon, ettei nyt digiloikita vain loikkimisen innosta”

Etä-erkat eivät Teamsiin käytännössä tulleet, en kerkeä päivittäin soittaa jokaisen kotona olijan perään eikä suorituksia paljoa tule. Kunnon resurssointia ensi lukuvuoteen tarvitaan, kun näitä rästisuorituspullonkauloja aletaan purkaa ja kotona olemiseen tottuneita kiskoa takaisin yhteiskunnan rattaisiin, joilla he eivät muutenkaan kovin aktiivisesti olleet.

Korona-aika ollut haasteellista joidenkin erityisopiskelijoiden kanssa. Osa ei ole pysynyt mukana. Eivät ole osanneet käyttää tietoteknisiä laitteita tai niitä ei ole ollut alusta (saatu lainaan myöhemmin).

Etätyön takia rima opiskelusisällöissä on laskettu, kontrollit ovat väljempiä ja tehtävät monelle erityisopiskelijalle huomattavasti vaikeampia kuin lähiopetuksessa läpikäytynä. Huomattavan monella opiskelijalla Teams ei toiminut ja oli pakko vetää hommat ja kokeet ilman kuvaa. Tämä ”tekninen häiriö” varmaan siksi, että näin sai pidettyä materiaalit näkysällä, eli sai luntata rauhassa. Onhan eliminoimiseen keinoja, mutta paljon on sudenkuoppia etäopetuksen pedagogisessa hehkuttamisessa. Toivottavasti etäopetuksen ei siirrytä perusteettomasti enemmän. Jos siitä tehdään trendi, tarvitaan koneita enemmän, opettajia vähemmän ja työsuhteita sanotaan irti. Kirjekursseilla ja etäopetuksella ei amiksesta valmistuta kovan tason ammattilaiseksi.

Pelkään että korona on aiheuttanut, syrjäytymistä jota ei voida hallita

Toivon, ettei nyt digiloikita vain loikkimisen innosta. Se, että nyt koetaan asioiden sujuneen (opiskelijat, opettajat, huoltajat) on pitkälti myös haastavaan ja uuteen tilanteeseen sidottua. On oltu tyytyväisiä ja huojentuneita, että saatu olla pääosin kotona turvassa. Jos etä olisi uusi normi, olisi ajatuksetkin varmasti toisenlaisia. Ainakin itse olen joutunut keventämään todella hurjasti sisältöjä. Selvisimme keväästä kyllä, mutta on kuitenkin huomioitava, että oppimistulokset eivät missään nimessä ole lähiopetuksen veroisia. Meidän opiskelijoilla usein merkittäviä haasteita vuorovaikutuksessa ja toisten kanssa toimimisessa, näiden tavoitteiden kanssa ei etänä päästä samalla tavalla työskentelemään

Opiskelijat – ”Joillekin opiskelijoille etäopetus toimii, toisille ei”

Joillekin opiskelijoille etäopetus toimii, toisille ei. Se on vain hyväksyttävä.

Monien opiskelijoiden vahvuudet tulivat nyt uudella tavoin esille, kun oppiminen ei tapahtunut perinteisessä ryhmätilanteessa.

Osalle tämä etäopiskelu kuitenkin liian haastavaa ja osalla perhetilanne ei antanut rauhaa opiskeluun

Opiskelijoista kuoriutunut uusia piirteitä toimijoina, osalla jopa toiminut paremmin etäopiskelu kuin lähiopetuksessa opiskelu kun tuki oikein kohdennettuna. Jakso auttanut arjenkäytännön taitojen siirtymistä opiskelijalla muuallekin kuin oppilaitosympäristöön.

Opiskelijan tuki – ” Ei se määrä, vaan se kohtaamisen laatu

Etäopetuksen onnistumisessa on olennaisinta, että opiskelijoilla on saatavilla tarvittavat välineet ja osaaminen ohjelmien käyttöön. Ohjelmien käyttämisen opastus tulisi tehdä lähiopetuksessa. Esimerkiksi maahanmuuttajilla ei ole ollut välttämättä käytössä kuin puhelin, jonka ruudulta on vaikea tihrustaa. Edelleen ”digimaailma” on eriarvoistava.

Yksikään valmistuva opiskelija ei jäänyt valmistumatta tuen tai ohjauksen puutteen takia. Kaikki valmistuivat, ketä oli suunniteltukin. Vain muutama opiskelija omalta alaltani joutui tekemään näytön oppilaitoksessa valmistumisen takaamiseksi.

Ei se määrä vaan, se kohtaamisen laatu🧐

Tutkimusta lisää – ”Kaikilla on asiasta tietty mielipide, mutta mielipide ei ole fakta”

Kaikilla on asiasta tietty mielipide, mutta mielipide ei ole fakta. Siksi kannatan lämpimästi tieteellistä tutkimusta erityisoppimisen kentällä ja haluaisin nähdä ne painavat pedagogiset perusteet, joilla puolletaan tai torpataan välillistä opiskelua eli etäopiskelua. Voimia tutkimustyöhön.

Omat tunteet – ”elämme kiinnostavia aikoja”

Kaikkeen tottuu- mutta ikävä kollegoja ja opiskelijoita oikeesti!

On ollut ihanaa huomata kuinka olen saanut haastaa itseäni pois mukavuusalueelta ja olen ollut melko innovatiivinen työssäni.

Ei mitään niin pahaa, ettei jotain hyvääkin 😊

Tästäkin selvittiin:)

Työ etänä on henkisesti raskaampaa ja myös fyysisesti, istumista ja koneella oloa

Aika ja osaaminen

Henkilökohtaisen ohjauksen tarve on lisääntynyt valtavasti etäopiskelun aikana. Työmäärä on kasvanut valtavasti, tunnit eivät riitä ja päivät venyvät. Tämä on kyllä kysynyt voimia. Etätöissä olen pystynyt olemaan tasan 2 päivää.

Myös, kun opettajat ovat etänä ja ohjaajat koululla, heidänkin töitä kaatuu ohjaajille…

Maija Mäkinen
Yliopettaja
JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Leave A Reply