Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä?

Kuinka monelle toiminnanohjaus on käsitteenä tuttu, mutta merkitykseltään kuitenkin vieras? Se ei tarkoita vain yhtä tiettyä taitoa, vaan on yhdistelmä erilaisista toiminnoista kuten aloitekyvystä, organisointikyvystä ja tunteiden säätelystä.

Osa tutkijoista jakaa toiminnanohjauksen kolmeen pääosa-alueeseen: inhibitioon, työmuistiin ja kognitiiviseen joustavuuteen. Inhibitio viittaa kykyymme vastustaa ja säädellä ulkoisia ärsykkeitä, jotka häiritsevät työskentelyä. Työmuistia tarvitaan esimerkiksi, kun pidämme tehtävänannon ja tehtävän eri vaiheet mielessä työskentelyn aikana. Kognitiivinen joustavuus taas kattaa tarkkaavuuden suuntaamisen, säilyttämisen ja vaihtamisen tarpeen mukaan.

Toiminnanohjaus kattaa siis ne psyykkiset prosessit, joita käytämme oman toimintamme suunnitteluun, ohjaamiseen, arviointiin ja tarpeen mukaan myös muuttamiseen. Sen avulla pystymme toimimaan eri tilanteissa niiden vaatimalla tavalla ja tavoitteellisesti. Yleinen esimerkki toiminnanohjauksen pulmista on aloittamisen vaikeus, joka saattaa ilmetä vaikeutena tarttua opiskelutehtäviin ja päästä niissä alkuun.

Toimiva toiminnanohjaus vaatii aivojen useamman eri alueen saumatonta yhteistyötä ja kehittyy aikuisuuteen saakka. Ehkäpä tästäkin syystä emme voi automaattisesti odottaa jokaiselta opiskelijalta tehokkaita toiminnanohjauksen taitoja. Toiminnanohjausta voidaan kuitenkin harjoittaa kaikenikäisillä oppijoilla, joten ensisijaisen tärkeää olisi, että jokainen opettaja osaisi tukea tämän tuiki tärkeän taidon kehitystä.

Haasteita opiskelun sujuvuudessa?

Haasteet toiminnanohjauksessa ilmenevät hyvinkin erilaisina ja eri tasoisina. Pulmat voivat vaikeuttaa opiskelun lisäksi arkisia asioita, kuten esimerkiksi päätöksentekoa tai omien voimavarojen tunnistamista. Toiminnanohjauksen haasteet saatetaan joskus myös tulkita jopa masennukseksi, jolloin oikeanlainen apu saattaa jäädä saamatta. Näillä haasteilla saattaa olla hyvinkin kauaskantoisia vaikutuksia yksilön elämään niin koulutuksen, työelämän kuin sosiaalisen elämänkin saralla. Huomaamalla ongelmat varhaisessa vaiheessa on meillä mahdollisuus muuttaa ainakin yhden ihmisen tulevaisuutta parempaan suuntaan. Pulmien huomaaminen taas vaatii hyvää opiskelijatuntemusta, jotta tukitoimet voidaan suunnitella yksilöllisten tarpeiden perusteella.

Toiminnanohjauksen taitojen kehittämisestä on saatu lupaavia tuloksia muun muassa interventioilla, joissa on käytetty musiikkia, fyysistä harjoittelua tai mindfulness-harjoitteita. Lisäksi esimerkiksi työmuistin ja päättelyn kehittämisessä on onnistuneesti käytetty lasten kohdalla erilaisia tietokonepohjaisia interventioita. Toiminnanohjausta tulisi kuitenkin pyrkiä kehittämään monipuolisesti eri osa-alueilla, sillä yhden alueen harjoittamisella ei tutkimusten mukaan ole saatu aikaan vahvaa siirtovaikutusta.

Etäopiskelu on oppilaille ja opettajille haasteellista

Yksi tähän poikkeukselliseen etäopetuksen aikaan liittyvistä haasteista ovat toiminnanohjauksen pulmat, kun kotona opiskelu saattaakin olla huomattavasti vaikeampaa kuin koulussa. Opettajan ei välttämättä ole kovinkaan helppo huomata kehittyviä ongelmia tai seurata tiedossa olevia pulmia olematta fyysisesti opiskelijan kanssa samassa tilassa. Keskittyminen etäopiskeluun voi olla hyvin haastavaa, ja huomio saattaa kiinnittyä aivan muuhun kuin itse oppituntiin. Itsenäinen työskentely edellyttää taitoja ohjata omaa toimintaa nuorelta, jonka etuotsalohkot ovat vielä kehittymässä, eikä kotona välttämättä ole ketään varmistamassa, ettei opiskelija palaa sänkyynsä tunnin alettua. Etäopiskelun aikana myös tuen saaminen opiskelijalle on monilta osin monimutkaistunut, ja vastaan tulevat rajalliset resurssit.

Opiskelijaa voi kuitenkin tukea toiminnanohjauksen taidoissa monella yksinkertaisella tavalla. Häntä voi auttaa tekemään aikataulun opiskelua varten ja kannustaa palkitsemaan itsensä onnistuneesta suorituksesta. Tehtäviä kannattaa pilkkoa riittävän pieniin osiin ja ohjata opiskelijaa pitämään niitä esillä yksi kerrallaan, jotta työskentely ei tyssää liian suurelta tuntuvan työmäärän edessä. Opiskelijoita on myös tärkeä muistuttaa taukojen tärkeydestä, sillä liian pitkät opiskelusessiot vailla taukoja eivät ole välttämättä toimivin ratkaisu. Kaikenlainen oppimistilanteiden strukturointi, kuten tehtävänantojen jäsentäminen selkeiksi, oppitunnin rakenteen läpikäynti opiskelijoiden kanssa, toiston, rutiinien ja sääntöjen käyttäminen sekä opiskelijan valmistaminen siirtymätilanteisiin ajoissa tukevat opiskelijan toiminnanohjausta.

Yhtenä suurena haasteena voi olla myös vertaistuen puuttuminen. Voisiko opiskelijoille olla mahdollista järjestää vertaistukiryhmiä, joissa he voisivat keskustella haasteistaan ja jakaa kokemuksiaan, niin hyviä kuin huonojakin? Kommunikaatio opiskelutovereiden sekä opettajien kanssa on tärkeää, ja sille olisi hyvä löytää toimiva väylä. Vertaistuella voitaisiin etenkin etäopiskelun aikana vähentää sosiaalista eristäytymistä ja luoda oppilaille positiivinen tunne tulevaisuudesta täynnä mahdollisuuksia.

Lähteet:

Diamond, A. (2012). Activities and Programs That Improve Children’s Executive Functions. Current Directions in Psychological Science: a Journal of the American Psychological Society, 21(5), 335–341. https://doi.org/10.1177/0963721412453722.

Diamond, A., & Ling, D. (2016). Conclusions about interventions, programs, and approaches for improving executive functions that appear justified and those that, despite much hype, do not. Developmental Cognitive Neuroscience, 18, 34–48. https://doi.org/10.1016/j.dcn.2015.11.005.

Duodecim (2019). Toiminnanohjauksen ongelmat ja ADHD. Käypä hoito. Duodecimin verkkosivut. Viitattu 3.9.2020. https://www.kaypahoito.fi/nix00963.

HAHKU (2018). Hahmotusvaikeus vai toiminnanohjauksen pulmat. Hankkeen verkkosivut. Viitattu 29.3.2021. https://www.hahku.fi/hahmotusvaikeus-vai-toiminnanohjauksen-pulmat/.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (2020). Toiminnanohjaus. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin verkkosivut. Viitattu 3.9.2020. https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/foniatria/lapsen_neuropsykologinen_arvio/toiminnanohjaus/Sivut/default.aspx.

Kalliomaan koulu (2020). Toiminnanohjauksen vaikeudet. Haastava nuori ja koulunkäynti – opas opettajalle. Kalliomaan koulun verkkosivut. Viitattu 3.9.2020. http://kalliomaa.net/opas/toiminnanohjauksen-vaikeudet.html.

Mak, C.,Whittingham, K.,Cunnington, R. & Boyd, R. N. (2018). Efficacy of Mindfulness-Based Interventions for Attention and Executive Function in Children and Adolescents—a Systematic Review. Mindfulness, 9(1), 59–78. https://doi.org/10.1007/s12671-017-0770-6.

Opetushallitus (2020). Toiminnanohjauksen haasteet. Lukio-opiskelijoiden oppimisen haasteita. Opetushallituksen verkkosivut. Viitattu 4.9.2020. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/lukio-opiskelijoiden-oppimisen-haasteita#anchor-toiminnanohjauksen-haasteet.

Pogostan koulu (N.D.). Toiminnanohjauksen tukeminen. Pogostan koulun verkkosivut. Viitattu 3.9.2020. https://peda.net/ilomantsi/pogostan-koulu/alakoulu/kasvatusohjaaja/tl/ttl.

Terveyskylä (2019). Toiminnanohjaus. Aivotalo-verkkosivut. Viitattu 16.3.2021. https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivot-ja-toimintakyky/toiminnanohjaus/tietoa-toiminnanohjauksesta.

ThinkMath (N.D.). Toiminnanohjaus. ThinkMath-verkkopalvelun verkkosivut. Viitattu 3.9.2020. https://blogs.helsinki.fi/thinkmath/tietopalvelu/toiminnanohjaus/.

Verburgh, L., Königs, M., Scherder, E., & Oosterlaan, J. (2014). Physical exercise and executive functions in preadolescent children, adolescents and young adults: a meta-analysis. British Journal of Sports Medicine, 48(12), 973–979. https://doi.org/10.1136/bjsports-2012-091441.

Vitka, T. (2018). Laaja-alainen erityisopetus yläkoulussa. Jyväskylä: PS-kustannus.