OPEKE-Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen -kehittämishankkeen yhtenä sisään leivottuna tavoitteena on nostaa opettajan työn arvostusta. Ammatilliseen opettajankoulutukseen hakeutumisen perusteita ja opiskelijavalinnan osuvuutta tarkastelemalla voidaan pohtia hakeutujien käsityksiä ammatista, myös tulevan ammatin arvostusta.
Kaikki OPEKE-hankkeen kehittämisosiot tuottavat ennakointimateriaalia ja peilaavat tulevaisuuden skenaarioita aikaisempaan. Hankkeen kehittämisosiossa A1 Osuva opiskelijavalinta ja uraohjaus tarkastellaan opiskelijavalintaa ammatillisiin opettajankoulutuksiin hakeutuvien profiileista aikaisemmin ja nyt. Näiden tietojen, motivaatiokyselyn ja eri lähteistä hankittujen tulevaisuuden osaamisen tarpeiden kuvausten avulla muodostamme mahdollisimman hyvää kuvaa tulevaisuuden ammatillisen opettajan osaamistarpeista. Tämä tieto auttaa oppilaitoksia tarkentamaan opiskelijahakua niin, että opiskelijavalinta olisi entistäkin osuvampaa. Lisäksi kehittämisosiossa kehitetään opettajaopiskelijan uraohjausta.
Hankkeen alussa lähdimme tarkastelemaan aikaisemmin valittujen opettajaopiskelijoiden taustamuuttujia ja niiden kautta hakijaprofiilin muuttumista viime vuosina. HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun opintojen ohjaaja Eveliina Grönberg keräsi tilastotietoja aikaisemmilta vuosilta ja analysoi tietoja päätyen seuraaviin kehittämiskysymyksiin:
- Mikä selittää hakijamäärän laskua tietyillä aloilla ja hakijoiden keski-iän nousemista?
- Onko esimerkiksi koulutuksen markkinointia tarpeen kohdentaa tietyille aloille, jotta hakijamäärä saataisiin vastaamaan paremmin koulutustarvetta? Entä miten saada lisää miehiä hakijoiksi? Ja nuorempia hakijoita?
- Vastaavatko koulutusalakohtaiset aloituspaikkamäärät tarvetta?
- Valitaanko opiskelijat jatkossakin koulutusalakohtaisista valintajonoista?
- Kun pisteytyskohtia on vähennetty eli yhä useampi ei saa välttämättä lainkaan hakemuspisteitä, vaikuttaako tämä hakijamäärään? Nouseeko esim. ei-liitteitä toimittaneiden määrä?
- TELI-alalla on vaara, että koulutukseen pääsee 0 pisteellä, mitä tälle pitäisi tehdä?
- Muuttuuko valittujen profiili uudelleen siihen suuntaan, että valituista yhä useampi on opettajana toimiva, koska lisäpisteitä saa merkittävän määrän opetuskokemuksesta, joka kertynyt viimeisen kahden vuoden aikana?
- Uusi pisteytysjärjestelmä suosii toisaalta paljon opiskelleita, onko tällä vaikutusta mahdollisesti sukupuolijakaumaan?
Kehittämisosion hankeryhmän tapaamisessa arvotimme arvokello-menetelmällä kysymyslistaa tavoitteena fokusoida tulevaa kehittämistyötämme keskeisimmiksi kokemiimme kysymyksiin. Arvokello-työskentelyn tuloksena päädyimme nostamaan analyysin tuottamista kehittämiskysymyksistä erityiseen tarkasteluun kolme:
- Vastaavatko koulutusalakohtaiset aloituspaikkamäärät tarvetta?
- Onko esimerkiksi koulutuksen markkinointia tarpeen kohdentaa tietyille aloille, jotta hakijamäärä saataisiin vastaamaan paremmin koulutustarvetta? Entä miten saada lisää miehiä hakijoiksi? Ja nuorempia hakijoita?
- Muuttuuko valittujen profiili uudelleen siihen suuntaan, että valituista yhä useampi on opettajana toimiva, koska lisäpisteitä saa merkittävän määrän opetuskokemuksesta, joka kertynyt viimeisen kahden vuoden aikana?
Näihin kolmeen kysymykseen pyrimme yhteisellä kehittämisellämme löytämään, jos ei vastauksia, niin ainakin tarkentavia lisäkysymyksiä ja esityksiä.
Vuoden 2018 ammatillisten opettajakorkeakoulujen/opettajankoulutusten hakuun liitettiin kysymyslomake, jonka nimesimme motivaatiokyselyksi. Kyselyllä haluisimme kartoittaa ammatilliseen opettajankoulutukseen (Kuva 1), erityisopettajankoulutukseen (kuva 2) ja opinto-ohjaajankoulutukseen (kuva 3) hakeutuvien intentioita ja urasuunnitelmia hakuvaiheessa. (Kyseessä ei ollut erillinen kysymyslomake, vaan kunkin hakulomakkeen loppuun lisätty erillinen kysymys, jossa kysyttiin, miksi on hakemassa ao. koulutukseen.)
TAMKin erikoissuunnittelija Eeva Manni laati motivaatiokyselyistä yhteenvedot. Koska kysely tehtiin ensimmäisen kerran, ei vertailua aikaisempien hakijoiden motiiveihin voi tehdä muuta kuin kokemukseen pohjaten. Kuitenkin näyttää siltä, että koulutuksen perustehtävän mukaisesti hakijat edelleen hakevat opettajankoulutuksiin tavoitteenaan opettaja-ammatti.
Erityisopettajankoulutuksen haussa näyttäytyy merkittävimpänä hakeutumisen syynä opettajana jo toimivien halukkuus hankkia kompetensseja opetustyöhönsä, koska heidän ryhmissään on yhä enemmän erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Samoin opinto-ohjaajaksi hakevien joukossa ohjauksellisen osaamisen kehittämisen tarve on varsin korkea, vaikkakin suurin osa hakijoista suunnittelee hakeutumista opinto-ohjaajan tehtäviin.
Edellä esitettyihin kysymyksiin ja jatkuvasti osuvampaan opiskelijavalintaan pyrimme löytämään vastauksia ja keinoja hankkeen aikana.
Juha Lahtinen, lehtori, OPEKE-hankkeen kehittämisosion A1 projektipäällikkö, TAMK
