OPEKE-hankkeen hankeosiossa A1 on yhtenä tavoitteena selvittää ja tehostaa ammatillisiin opettajankoulutuksiin hakeutumista. Tätä tehtävää varten laadimme syksyllä 2018 kyselyn, johon opinnoissa olevat opiskelijat vastasivat. Vastaajien määräkin nousi varsin korkeaksi (n=382), joten jotain hakeutumisvaiheen tiedottamisesta tuo aineisto varmasti kertoo. Tällä hetkellä on vielä avoinna englanninkielisten hakijoiden kysely ja kiinnostavaa on myös kuulla, miten he kokivat tietoa hakeutumisen tueksi saaneensa.
Kaksi informaatiokanavaa hakeutumisen avuksi nousi kyselyissä yli muiden; Opintopolku.fi ja AOKKien omat verkkosivut. Varsin suuren määrän vastauksia tuotti myös kohta ”Jostain muualta” Avoimia kommentteja tuohon kohtaan: ”tuttavilta, aiemmin valmistuneilta, kaverilta, ystäväpiiristä, koulutuksessa olevilta, mainoksesta, kollegoilta”.
Kyselystä näkyy esimerkiksi TE-palvelujen varsin pieni rooli hakuvaiheessa, sen selvittäminen olisi myös tulevaisuudessa mielenkiintoista. Samoin sen selvittäminen, mitä ja millaisia ovat ne työyhteisöt, joista hakijat ovat tiedon opettajankoulutuksista saaneet. Tässä kyselyssä oli työyhteisöt niputettu yhdeksi kohdaksi ”sain tietoa työyhteisöstäni”, tuon tietolähteen oli ilmoittanut 60 vastaajaa.
Messuille ja tapahtumiin osallistumisen vaikuttavuudesta kysely antoi myös aika kehnon kuvan. Vain muutama vastaaja ilmoitti saaneensa tietoa paikallisista tilaisuuksista ja vain yksi vapaakenttään kirjoittaneista ilmoitti saaneensa tietoa EDUCA-messuilla. Messu- ja tapahtumanäkyvyyden arviointi on kuitenkin vaikeaa, koska kyselyn vastaukset eivät anna vastausta siihen, mistä vastaaja sai ensimmäisen ”sytykkeen” alkaa ylipäänsä hakea tietoa opettajankoulutuksista. Tuon kaltainen kysymys voisi olla tulevaisuudessa hyvä lisä vastaavaan kyselyyn.
Samoin lehti-ilmoittelun ja muun printtimedian osuus jäi alhaiseksi tiedon lähteeksi. Myös tämän tuloksen kannalta olisi ollut relevantimpaa kysyä, mikä sai henkilön hakemaan tietoa opettajankoulutuksista. Uskomme, että tuolloin perinteisen markkinoinninkin osuus olisi noussut korkeammaksi, samoin sosiaalisen median markkinointiviestinnän osuus. Vastaajat eivät välttämättä mieltäneet esimerkiksi facebookia tiedon lähteeksi, vaikka innoke opettajahakuun tutustumisesta olisikin saanut alkunsa jaetusta facebook-sivusta.
Yleisesti ottaen koulutukseen valitut antoivat hakumenettelystä jopa erinomaiset arvosanat. Allaolevassa taulukossa on vastanneiden arviointeja väitteisiin asteikolla 1-5.
| täysin eri mieltä | jokseen kin eri mieltä | ei samaa eikä eri mieltä | jokseen kin samaa mieltä | täysin samaa mieltä | Yhteensä | Keskiarvo | |
| Sain netistä helposti tietoa opettajankoulutusten hausta | 14 | 12 | 15 | 172 | 169 | 382 | 4,23 |
| Yhteinen haku netissä (opintopolku.fi) toimi hyvin | 14 | 12 | 17 | 144 | 195 | 382 | 4,29 |
| Netistä saamani tieto oli kattavaa | 12 | 22 | 42 | 206 | 100 | 382 | 3,94 |
| Netistä saamani tieto oli selkeää | 10 | 25 | 55 | 192 | 100 | 382 | 3,91 |
| Hakuvaiheessa sain haku- ja opiskelijapalveluista riittävästi vastauksia kysymyksiini | 10 | 20 | 83 | 125 | 144 | 382 | 3,98 |
| Saamani ennakkotieto on vastannut toteutuneita opintoja | 13 | 36 | 49 | 176 | 108 | 382 | 3,86 |
| Yhteensä | 73 | 127 | 261 | 1015 | 816 | 2292 | 4,04 |
Kysyimme myös, mistä vastaajat kokivat tarvinneensa lisätietoja hakeutumisvaiheessa. Tuo oli mielenkiintoinen kysymys, sillä eniten lisätietoa koettiin tarvittavan opiskelujen toimintamuodoista ja työskentelytavoista.
”Siitä, eroavatko opinnot yliopistojen järjestämistä opettajan pedagogisista opinnoista ja miten” ”Miten opinnot voi ja kannattaa suunnitella/jaksottaa, kun on samalla kokoaikaisessa päivätyössä”.
Myös hyväksiluvuista ja työllisyydestä olisi kaivattu lisätietoa. Toki kiinnostavaa olisi vastaajien mielestä ollut etukäteen tietää myös enemmän työnkuvasta ja palkkauksesta.
Varmasti hakuvaiheen tiedotuksessa on hyvä tulevaisuudessa lisätä ammatillisten opettajankoulutusten ominaispiirteitä ja eroavuutta yliopistollisesta opettajankoulutuksesta. Tietopaketti voisi olla esimerkiksi yksinkertainen vertailutaulukko.
”Ns. tsekki-lista hakijalle joka löytyisi selkeästi vaikka linkkinä useammasta paikasta”
”Tutkinnon tarkka sisältö jäi hakuvaiheessa vielä hiukan epäselväksi – ja myös se, millaisiin opettajan tehtäviin pätevyyden voi saada”
”Webinaari oli hyvä tapa kertoa hausta.”
Kovin moni hakija ei kritisoinut velvoitekoulutettavien sisäänottoa, siitäkin vapaakentän kommentti löytyi:
”Hakujonon ohi pääseminen (oppilaitoksen vaatimus opintojen suorittamisesta) on mielestäni epäoikeudenmukainen. Erittäin motivoitunut ja soveltuva hakija voi siten jäädä ilman opiskelupaikkaa.”
Hakijat siis kokivat hakumenettelyn toimivaksi ja he tarjoilivat myös monia varteenotettavia kehittämisehdotuksia haun tehostamiseksi. Itsekriittisen humoristisestikin hakijoiden omaan panokseen suhtauduttiin. Tietokonekielellä haun ongelmia löytyi myös ”user based problem” -tapaan:
”Mielestäni haku on hyvä. Vika on ihmisissä, jotka eivät joko osaa lukea tai hyväksy lukemaansa.”
Kovin suuria korjaustarpeita kyselyn tulokset eivät hakumenettelyyn tuoneet, mutta aina löytyy viilattavaa. Vastaajat olivat hyvin tyytyväisiä ja me tiedon analysoijat lähdemme poimimaan lisää argumentoivia havaintoja. Kiitämme kaikkia vastaajia ja kyselyn toteutuksessa auttaneita.
Mielestäni hakuprosessi oli hyvä, looginen ja selkeä. En ehkä ihan ymmärtänyt mitä osaamisperusteinen opiskelu tarkoittaa näin käytännössä. Hyvin tuli kuitenkin selville aivan opintojen alussa. ”
” Tähän asti koulutus on ollut parempi kuin mitä osasin hakuvaiheen tiedon pohjalta olettaa.”
” Oikeasti olen saanut oikein hyvää palvelua ja riittävästi infoa.”
Lehtori Juha Lahtinen, TAMK ja A1 -kehittämisosion toimijat
Lähteet:
OPEKE A1: Opeke hakeutumisvaiheen kyselyn tulokset
OPEKE A1 toimijat ja koordinaattorit: keskustelut kyselyn johtopäätöksistä
