”Minkäs kelpoisuuden minä tämän koulutuksen suoritettuani saan?”
Näin kysyi eräs ammatillisen opettajakoulutuksen suorittanut opiskelija opettajankoulutuksen valmistujaisissa ohjaajaltaan. Ohjaajana on helppo vastata: ”Ammatillinen opettajankoulutus antaa pedagogisen kelpoisuuden opettajan tehtäviin myös muun kuin ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun opettajan tehtävään”.
Mutta miten muotoillaan vastaus, kun kysyjänä on koulutusviennin potentiaalinen asiakas? Miten selitämme suomalaisen opettajankoulutuksen erinomaisuuden? Mihin vertaamme tarjoamamme opettajankoulutuksen tasoa ja vaativuutta – ja erityisesti, miten vertaamme suomalaisten ammatillisen koulutuksen opettajien osaamisen tasoa – muiden maiden vastaaviin? Tätä olemme myös Opekessa pohtineet.
Jokin aika sitten valmistui Opetus- ja kulttuuriministeriön raportti ”Osaaminen ratkaisee”. Siinä tarkastellaan suomalaisten tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien sisältöä ja suhdetta eurooppalaiseen tutkintojen viitekehysrakenteeseen.
Miksi suomalainen opettajankoulutus puuttuu kansallisesta tutkintojen viitekehyksestä? Lyhin vastaus on, että se ei ole erillinen tutkinto. Koska nyt on kuitenkin kysymys myös ”laajojen osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä”, tämä vastaus ei ole riittävä. Asiaa pohtinut työryhmä antaa varsin pätevän vastauksen:
”Työryhmä katsoo, että sekä yliopistoissa järjestettävien opettajankoulutuksen opintojen että ammattikorkeakouluissa järjestettävien ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen sijoittelua viitekehykseen on tarkoituksenmukaista tarkastella myöhemmässä vaiheessa kokonaisuutena ja siten, että osaamistavoitteet on määritelty säädöstasolla selkeästi ja riittävän yhdenmukaisesti.” (s. 51)
Ongelma viitekehykseen asettamisessa on hyvin monen vuoden takaa periytyvistä, jo vanhentuneista, mutta silti opettajankoulutusta säätelevistä asetusteksteistä. Jotta ammatillinen opettajankoulutus voisi olla tasolla 7, sitä määrääviä asetustekstejä tulee siis muuttaa. Asetustekstien muuttaminen ei ole tärkeätä vain viitekehystyön vuoksi. Tämä on tärkeätä myös siksi, että OPEKE –hankkeessa tutkitut ammatillisen opettajankoulutuksen osaamistavoitteet näyttävät jo olevan tasolla 7. Asetustekstit eivät siis ole pysyneet ammatillisen opettajankoulutuksen perässä.
Miksi sitten opettajankoulutuksen pitäisi näkyä suomalaisessa tutkintojen viitekehyksessä?
Tutkintojen viitekehyksen tavoitteena on lisätä tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Se on yhteinen eurooppalainen viitejärjestelmä, jonka avulla Euroopan kansallisia tutkintojärjestelmiä kytketään toisiinsa. Sitä kautta voidaan vertailla ja ymmärtää tutkintorakennetta yli kansallisten rajojen.
Tämän vuoksi maailman paras opettajankoulutus pitää tunnistaa ja tunnustaa paitsi kansallisessa, myös kansainvälisessä tutkintojen viitekehyksessä. Tämä luo edellytyksiä tehokkaammalle koulutusviennille. Erityisesti ammatillisen koulutuksen vienti on tässä keskiössä.
Opettajankoulutuksen vienti – jota toki on harjoitettu jo pitkään ja hyvällä menestyksellä – on loppujen lopuksi varsin pieni osa ammatillisen koulutuksen koulutusviennin kokonaisuutta. Suomalaisten ammatillisen koulutuksen opettajien taso on olennainen mittari, kun viedään suomalaista ammatillista koulutusta. Myös tätä kansantalouden ja globaalin hyvinvoinnin kannalta tärkeää tehtävää tukemaan tarvitsemme opettajia, joiden osaamistaso on riittävä.
Ammatillisen opettajankoulutuksen asettaminen tasolle 7 olisi toki oikein myös aivan kotoisista syistä. Opettajankoulutuksiin tulevien opiskelijoiden osaaminen on monin tavoin jo päätynyt tasolle 7. Heidän pohjatutkintonsa – varsin usein ylempi korkeakoulututkinto – ja erityisesti työssä hankkimansa osaaminen tulee näin tunnustaa.
Ammatillisen opettajankoulutuksen asettaminen tasolle 7 merkitsisi sitä, että eri tavoin hankittu, työssä hankittu osaaminen on arvostettua. Tämä on sitä paitsi pedagogisen osaamisen kannalta relevanttia. Ammatillisen opettajankoulutuksen näkökulmista pedagogista osaamista kehittyy ja tarvitaan myös aivan muissa töissä kuin suoranaisessa opettajantyössä.
Lähteet:
Osaaminen ratkaisee. Viitekehyksen laajentamistyöryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:3. Haettu 15.2.2019 osoitteesta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161306/OKM%202019%203%20Osaaminen%20ratkaisee.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Yliopettaja Hannu Kotila ja koulutuspäällikkö Mika Saranpää, Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu
