6. luokkalaiset tekivät Suomi100 hengessä taidehistorian projektin, jonka yhteydessä harjoiteltiin myös koodaamista.
Ennen koodaamista tutustuttiin yhdessä suomalaisiin kultakauden taiteilijoihin. Opettaja oli valinnut noin kymmenen taiteilijaa, joiden merkittäviä teoksia tutkittiin ensin yhdessä. Sen jälkeen oppilaat saivat 3-4 hengen ryhmissä valita taiteilijan, josta tekivät esitelmän. Esitelmä tehtiin paperisena koulun seinällä sekä omasta taiteilijasta kirjoitettiin lyhyt blogiteksti. Blogiteksi liitettiin qr-koodina paperiversioon.
Tämän jälkeen siirryimme atk-luokkaan. Ensimmäinen oppitunti meni opettajajohtoisesti Scratchiin tutustuessa. Kävimme yhdessä läpi perusjuttuja, kuten taustan vaihdon, hahmojen lisäämisen sekä yksinkertaisimmat skriptit (esimerkiksi liikkuminen, asusteen vaihto, puhe..). Tässä vaiheessa kohtasimme jo ensimmäiset ongelmat, sillä käyttämillämme koneilla taustan vaihto ei onnistunut, vaan koko kone meni jumiin. Asia selvisi avaamalla Scratchin toisella nettiselaimella.
Toisella tunnilla ohjeistin oppilaita. Annoin ohjeeksi valita omalta taitelijalta yksi työ, jonka tuo Scratchin taustaksi ja jonka herättää eloon koodaamalla. Harjoittelimme samalla miten etsiä googlesta kuvia, joita saa vapaasti käyttää ja muokata. Toisella tunnilla suurin osa oppilaista ehti vain valita uuden taustan ja osa liitti mukaan yhden hahmon. Toisen tunnin ongelma oli ryhmien koko. Kolmen tai neljän hengen ryhmissä työskentely meni siihen, että yksi teki ja muut katsoivat (tai tekivät omiaan..).
Kolmas – ja samalla viimeinen – tunti alkoi kiireellä ja koska tuntien välissä oli ollut taukoa, moni ei enää muistanut mitä oli ollut tekemässä. Osa oli unohtanut taas salasanansa ja osa halusi aloittaa kokonaan uuden projektin. Kolmannella tunnilla moni tarvi paljon opettajan apua, koska halusi projektiinsa tiettyjä asioita (esim liikkeitä) ja ei itse osannut niitä tehdä. Opettajana en ehtinyt auttaa kaikkia ja moni turhautui siihen, ettei onnistunut. Osa taas halusi tehdä niin vaikeita asioita, että opekaan ei osannut.. Kolmannen tunnin ongelmaksi muodostuikin taitojen puute. Yritimme yhdessä etsiä netistä esimerkiksi ohjevideoita, joita oli onneksi hyvin saatavilla!
Oppilaiden käskyt näyttivät suunnilleen tältä vielä kymmenen minuuttia ennen viimeisen tunnin loppumista.
Lopulta kokonaan valmiiksi tuli kolme työtä, eli alle puolet. Osa ryhmistä jakautui lopulta tekemään erillisiä töitä, jotta kaikilla olisi hommia. Niistä tuli huomattavasti yksinkertaisempi. Positiivista on se, että jokainen sai ainakin omaan työhönsä taustan sekä hahmon, joka sanoi jotain. Jos aikaa olisi ollut enemmän, työt olisivat varmasti olleet vielä parempi ja useampi olisi saanut valmiiksi.
Muistilista opettajalle:
- Varaa tarpeeksi aikaa (kolme tuntia oli ihan liian vähän!!)
- Anna oppilaille valmiiksi linkkejä esimerkiksi Youtubeen, jossa on ohjeita Scratchiin
- Ole kärsivällinen
- Harjoittele itse kunnolla koodaamista ennen tuntia..
Kokonaisuudessaan opettajalle jäi ihan hyvät fiilikset. Projektissa oli nyt niin paljon kaikkea, että koodaaminen jäi valitettavasti vähemmälle mitä olin aikonut. Kuitenkin oppilaat tykkäsivät siitä ja ”jouduin” itse tutustumaan Scratchiin oikein perusteellisesti.. Eli tulemme varmasti käyttämään sitä vielä jatkossakin – tosin aloitamme jostain vähän yksinkertaisemmasta.
Moni oppilas koki Scratchin liian vaikeaksi ja meinasi luovuttaa heti alkuun. Onneksi kaverit tsemppasivat ja luokalla oli pari taitavampaa oppilasta, jotka auttoivat muita. Myös oppilaiden mielestä hommalla oli ”koko ajan liian kova kiire”, joten ensi kerralla varaamme ehdottomasti enemmän aikaa. Yleisesti ottaen ne, jotka saivat työnsä valmiiksi tykkäsivät projektista ja muiden mielestä se oli joko tylsää, turhaa tai liian vaikeaa.
