Ohjelmointia ensikertalaisille
”Koodaus on ohjelmointia, esim. pelien tekemisessä koodataan. Ei mitään hajua oikeesti…. juttujen ohjaamista.. jotain tietokoneiden ohjelmointia tai semmosta…. en taida tietäää…”
Viidennen luokan valinnaisryhmäläiset tutustuivat koodaamiseen luomalla itselleen scratch-tunnukset. Tutkittiin opettajajohtoisesti scratchin rakennetta. Oppilaat tekivät omalla koneellaan samalla. Taustakuvaksi alkuun valittu koordaatisto auttoi oppilaita hahmottamaan hahmojen liikkeet ruudulla. Hahmolle etsittiin aloituspaikka, johon se palaa aina animaation aluksi vihreän lipun heilautuksella. Keskityttiin peräkkäisrakenteen ymmärtämiseen. Tavoitteena on käyttää scratchin toimintoja: liike, ulkonäkö sekä tapahtumat. Tunnelma oli intoatäynnänsä. Silmät loistaen”Hei, tuu kattoon!” ”Tää kissa nostaa nyt tätä”. ”Voiks tää sanoa jo jotain?”
Toisella kerralla esittelin oppilaille pienen animaationi. Ohjeeksi oppilaat saivat tehdä oman animaation, jossa on väh. 2 hahmoa ja niiden välinen vuoropuhelu. Ideoinnin tueksi olin kerännyt muutaman sarjakuvan. Halusin varmistua, ettei kenenkään animaation tekeminen pysähtyisi tähän vaiheeseen. Oppilaat olivat todella luovia sekä innokkaita keksimään pieniä tarinoita hahmojen välille. Lopulta sarjakuvaa käytti yksi oppilaista. Työkalujen joukosta löydettiin myös mahdollisuus piirtää asioita itse. Haastavinta oli vuoropuhelun rakentaminen taukojen avulla sekä hahmottaa asioiden peräkkäinen järjestys. ”Siis jos tää ekaks menee ja sit toi sanois…”
Kolmannella kerralla aloitimme parin kanssa. Kumpikin sai tutkittavakseen kaverinsa animaation. Siitä annettiin palautetta. Tämä oli antoisa vaihe. Vertaiselta saatu palaute laittaa yrittämään enemmän. Palautetta annettiin hahmoista(peruskiva tai oikein kiva), aloituspaikasta(eli alkaako animaatio aina samalla tavalla), liikkuvatko hahmot sekä vuoropuhelusta, jonka hahmot käyvät. Lopuksi kukin vielä kertoi parilleen jonkin vinkin, miten animaatiota voisi vielä kehittää. Kukin sitten jatkoi muokkaamista.
Viimeisellä, neljännellä kerralla meillä olikin animaatioiden ensi-ilta. Ensi-iltaan valmistauduttiin vielä viimehetken viilauksilla, mutta johonkin kohtaan piti vain laittaa stop. Jokainen animaatio katsottiin ja aplodeerattiin. ”Wau, ootko itse piirtänyt tuon koiran?” ”Miten sä teit tuon?” ”No, kato mä tein niin….”
Neljässä tunnissa saatiin mainiosti animaatiot tehtyä. Tätä on koodaaminen. ”Tää oli helpompaa kuin luulin!” Olen opettajana samaa mieltä 😉 Uusia suunnitelmia on jo odottamassa. Toistorakenne sekä ehtolauseet odottavat meitä seuraavaksi. Innoissaan!
