Lähtökohdat
Kasiluokkalaisten kanssa olimme viime vuonna tutustuneet ohjelmointiin Scratchin avulla. Otimme nyt siis Kuutio 7 -oppikirjasta ohjelmoinnin osuuden rungoksi Pythonin opiskeluun. Kyseisessä matematiikan ryhmässä on 26 oppilasta.
Pidin ensimmäisen 90-minuuttisen tunnin aluksi luokalle johdannon ohjelmointiin tavallisessa luokassa, ohjelmointitehtävät tehtiin tietokoneluokassa. Esittelin repl.it -alustan ja Google Classroomin, missä tehtävät oli tarkoitus palauttaa. Jälkikäteen ajatellen tämä Classroomiin tutustuminen tuli ajoitukseltaan loistavaan hetkeen sillä parin viikon päästä siirryimmekin etäopetukseen.
Johdannossa käskin esimerkkinä oppilaiden ohjeistaa minut piirtämään neliön luokan edessä taululle niin, kuin käskisivät konetta. Seisoin kasvot kohti taulua ja kieltäydyin tekemästä mitään kunnes sain tarpeeksi yksinkertaisen käskyn oppilailta kuten nosta oikea käsi ja tartu kynään. Tämä oli ainut kerta kokonaisuuden aikana, kun esitin mitään koko ryhmälle. Käytännössä he olivat nähneet vain print-käskyn esimerkkinä ohjelmointikielestä, kun lähtivät tekemään tehtäviä itsenäisesti.
Oppituntien kulku
Oppilaat ymmärsivät hyvin, että heidän täytyi olla oma-aloitteisia ja kysyä toisiltaan apua, sillä olin pääasiassa yksin heitä opastamassa. Sain yhdelle tunnille avukseni ysiluokkalaisen, joka oli tehnyt vastaavat tehtävät aiemmin. Hänestä oli paljon hyötyä ja oppilaat kyselivät rohkeasti apua pienen epäröinnin jälkeen.
Oppilasryhmä opasti onneksi hyvin toisiaan ja jaksoivat kärsivällisesti myös odottaa apua tai ratkaisivat ongelmat itse. Linkkasin heille myös ohjelmointiputka.net -sivuston avuksi.
Tehtävät
Tehtävissä oli paljon ihan mallin mukaan tekemistä. Ne ovat paljolti kopioituja kirjasta pienillä muutoksilla. Kokeiltiin komentoja print, input ja tyyppimuunnoksia, pyöristämistä sekä valintarakenteita.
Pisteytin tehtävät siten, että arvosanan 10 sai pistemäärällä 50. Perustehtäviä oli 6 ja lisäksi kokoelma lisätehtäviä. Kuudesta pakollisesta tehtävästä sai maksimissaan 31 pistettä, joten lisätehtäviä oli tehtävä, jos tavoitteli hyvää tai kiitettävää arvosanaa. Lisätehtäviä oli eritasoisia, lähtien ihan mallin mukaan tekemisestä vapaamuotoisen oman ohjelman kirjoittamiseen.
Tehtävänantojani voit katsoa tarkemmin tästä Word-tiedostosta: Tehtävänannot
Oppilaat palauttivat kirjoittamaansa koodia siten, että kokeilivat sitä repli.it:ssä ja kopioivat lopullisen versionsa tekstitiedostoon, jonka liittivät Classroomissa minulle arvioitavaksi. Classroomin kanssa huomasin sellaisen ongelman, että se poistaa automaattisesti rivien aluista sisennykset, kun esimerkin kirjoittaa tehtävänantoon. Ei siis ihan optimaalinen alusta sen suhteen, mutta ohjeen voi toki kirjoittaa myös vaikka liitetiedostoon.
Palaute
Oli hauskaa löytää ratkasu tehtävään kun sitä on jonkun aikaa yrittänyt selvittää. Oikee heureka. Pääsi opastaan muita jos ongelmia ilmeni.
Keräsin palautetta sähköisesti nimettömällä kyselyllä. Tehtävät olivat oppilaiden mielestä helpohkoja, mutta osa (35%) olisi kaivannut lisää esimerkkejä yhteisesti. Tehtävänannot olivat palautteen perusteella sillä tavalla epäselviä, että vaativat lukemista useamman kerran ja välillä aiheuttivat pitkällistäkin pohdintaa. Tämä tuli palautteessa esille sekä hyvänä että huonona asiana.
Välillä en ymmärtänyt tehtävänantoa ja usein oli joku vikana (tein opettajankin mielestä oikein mutta kone näytti että oli väärin).
Aikaa tehtävien tekemiseen oli oppilaiden mielestä tarpeeksi. Käytimme tähän yhteensä 6 45 minuutin oppituntia.
Kysyin myös mielipidettä tietokoneluokan järjestelystä, missä oppilaat istuivat neljän hengen ryhmissä, jotka on erotettu toisistaan sermeillä. Opettajan näkökulmasta tässä tilanteessa asettelu teki ohjaamisen vaikeaksi. Oppilaat taas kaikki pitivät järjestelyä hyvänä, ainoastaan yksi kaipasi enemmän työpisteitä aina yhteen ryhmään. Nimenomaan ryhmätyöskentely sujuu tässä asettelussa hyvin, oppilaat pystyivät pohtimaan ongelmia yhdessä ja auttamaan toisiaan kätevästi.
Loppusanat
Voisin teettää kokonaisuuden melko samanlaisena uudestaan. Tehtävät ja esimerkit vaativat kyllä vähän muokkausta ja tarkennuksia. Oppikirja ei myöskään anna tarpeeksi tietoa, jotta sitä voisi käyttää yksinään ohjeena omienkaan tehtäviensä tekemiseen. Näyttäisin siis mahdollisuuksien mukaan enemmän esimerkkejä koko ryhmälle kootusti.
Oikeastaan ohjelmointi oli juuri sopivan vaikeata, sekä hauskaa.
