Kirjoittanut: Juuli Koskelo sekä Rosanna Ylinen, Jenina Sääskilahti, Mandi Auvinen ja Taru Skyttä
Olemme suorittaneet terveyden edistämisen projektiharjoittelua osana opintojamme. Projektimme aiheena oli hyödyntää robotiikkaa ravitsemusohjauksessa ruokakaupassa osana Robo Riksu –hanketta. Käytössämme oli NAO-robotti, jonka kanssa annoimme vinkkejä helppoon ja terveelliseen arkiruokaan Riihimäen K-Citymarketissa. Tarkoituksena oli helpottaa kiireisten ihmisten arkea, jotka muuten saattaisivat tehdä kauppareissullaan epäterveellisiä valintoja sen sijaan, että tekisivät itse terveellistä ruokaa kotona. Projektissamme on ollut mukana kaksi terveydenhoitajaopiskelijaa sekä kolme sairaanhoitajaopiskelijaa.
Tehtävänämme oli valita kolme reseptiä jaettavaksi ruokaostoksilla käyville ihmisille. Teimme valinnat K-Ruoan reseptivalikoimasta, ja päädyimme kana-, kala- ja kasvisreseptiin, joissa on kaikissa mukana “Mitä tänään syötäisiin?” -reseptivideo, jotta K-ryhmän brändi tulee selkeästi esille ja asiakkaan on helppo katsoa videolta, miten ruoka valmistetaan. Valintakriteereinä olivat video-ohjeistuksen lisäksi reseptin nopeus, helppous sekä terveellisyys. Huomioimme resepteissämme yleisimmät allergiat ja yliherkkyydet mm. laktoosia ja gluteenia kohtaan, ja ehdotimme juuri gluteenitonta ruokavaliota noudattavalle esimerkiksi pastareseptissä gluteenitonta pastaa. Lisäksi laskimme ja lisäsimme reseptilappusiin myös aterian ravintosisällön, ja ehdotimme niissä vaihtoehtoisesti käyttämään mm. täysjyvätuotteita kuidun saannin lisäämiseksi sekä vähärasvaisia tuotteita erityisesti tyydyttyneiden rasvojen vähentämiseksi. Etsimme sekä reseptien alkuperäisten, että vaihtoehtoisten raaka-aineiden hyllypaikat Riihimäen K-Citymarketista ja kirjoitimme ne reseptilappuun, jotta ihmisten olisi helppo löytää tarvitut tuotteet. Muokkasimme tulostettavista reseptilappusista visuaalisesti miellyttävät kokonaisuudet kuvanmuokkausohjelma Canvan ilmaisversiolla, jota käytimme myös muiden kuvien, kuten toteutuspäivinä esille laitettujen julisteiden tekemiseen.
NAO-robotin ohjelmoinnin teimme asiakastilanteita varten myös itse. Ohjelmointi tehtiin ensimmäisellä viikolla, jolloin meitä opiskelijoita oli projektissa vasta kaksi. Kummallakaan meistä ei ollut minkäänlaista kokemusta robotiikasta, joten projektin aluksi ajatus robotin käytöstä jännitti. Ilman minkäänlaista ohjelmointitaustaa saimme kuitenkin lyhyen ohjeistuksen ja avustuksen jälkeen kiinni Choreographe-nimisestä ohjelmasta. Käsikirjoitimme NAOn sanomisia ja liikehdintää samalla, kun ohjelmoimme, ja saimme NAOn lähes täysin esitettävään kuntoon jo kahdessa päivässä! Choreographe-ohjelman voisi siis sanoa olevan erittäin aloittelijaystävällinen. Saimme todella hyvää palautetta työskentelystämme, ja meillekin jäi iloinen fiilis siitä, että ohjelmointi saatiin nopealla tahdilla tehtyä heti projektin alussa. NAO ohjelmoitiin Choreographella mm. tunnistamaan valitsemiamme kuvia ruoka-aineista ja kertomaan niistä faktoja, jolloin saatoimme antaa terveysopetusta asiakkaille robotin kautta. Tärkeä osa NAOn toimintaa oli myös sen asiakkaille esittämät kysymykset. NAO ohjelmoitiin kysymään mm. asiakkaalle mieluisinta ruokaa kolme vaihtoehtoa esittämällä, ja vastauksen saatuaan NAO pystyi ehdottamaan yhtä valitsemistamme resepteistä asiakkaan kokeiltavaksi. NAOn kiinnitettyä ihmisten huomion pystyimme myös itse ottamaan paremmin kontaktia asiakkaaseen ja antamaan ohjausta ravitsemuksen suhteen.
Katso lyhyt videopätkä NAO-robotista K-Citymarketissa:
https://kaltura.hamk.fi/media/NAO+K-Citymarketissa/0_1p3iqsft
Projektimme kesti neljä viikkoa, ja meistä kaksi on ollut mukana alusta loppuun asti. Lopuilla kolmella harjoittelujakso on kestänyt kaksi viikkoa, ja he ovat olleet mukana hieman eri aikoina. Voisi kuvitella, että tämä olisi aiheuttanut omat haasteensa työskentelyymme, mutta koimme, että suoriuduimme oikein hyvin muuttuvalla kokoonpanollakin. Pidimme tiheään tahtiin omia Teams-kokouksia, joissa toivotettiin tervetulleiksi uudet projektiin liittyneet opiskelijat ja kävimme läpi työtehtäviä ja jaoimme niitä. Tämä helpotti myös etänä tapahtuvaa projektitoteutusta. Ennen toteutuspäiviä näimme toisiamme vain kertaalleen robotin ohjelmoinnin viimeistelyn merkeissä, jotta jo lähes valmiiksi ohjelmoitu NAO-robotti tuli kaikille uutena projektiin tulleillekin tutuksi.
Projekti sisälsi paljon kuvanmuokkausta, ohjelmointia sekä muuttuvia tilanteita, jotka vaativat luovuutta ja improvisointia. Näitä asioita pääsimme harjoittelemaan siis sekä suunnitteluvaiheessa että käytännön toteutusvaiheessa asiakasohjaustilanteissa. Jokainen projektissa ollut opiskelija oppi varmasti jotakin, mitä voi hyödyntää tulevassa ammatissaan tai ammatillisen osaamisensa rakentamisessa. Kun pääsee luomaan ja tekemään asioita itse, asiat jäävät mieleen ja tilanteista oppii parhaiten. Nyt meillä on siis kosketuspintaa myös hyvinvointiteknologiaan ja robotiikan hyödyntämiseen terveyden edistämisessä.
Kuvaaja: Pia Engström
