Kiusaamista, yksinäisyyttä, korona-kriisi ja sen seuraukset, sota Euroopassa, ilmastonmuutoksen tuoma ahdistus. Isoja asioita kenelle tahansa, mutta erityisesti lapsille ja nuorille. Miten lasten ja nuorten hyvinvointia voitaisiin tukea kouluissa?
THL:n toteuttaman kouluterveyskyselyn tulosten mukaan suurin osa lapsista ja nuorista ovat tyytyväisiä elämäänsä, mutta tyytyväisten määrä on vähentynyt. Kun tuloksia verrataan edelliseen tutkimukseen vuodelta 2019, esimerkiksi kokemus ahdistuneisuudesta on lisääntynyt, ja erityisesti tytöt kokevat myös yksinäisyyttä. Perusopetuksessa 4. ja 5. luokkalaisista kahdeksan prosenttia kokee kiusaamista viikoittain. Vaikka kouluterveyskyselyn mukaan tilanne ei olisi vielä hälyttävä, myös huonompaa viestiä on kuultu: Nuorten pahoinvointi on Suomessa jo kriisi (MTV3, 11.9.2022) MLL: Lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt valtavasti (Mediuutiset 11.2.2022) tai Nuoret voivat pahoin ja ongelmat uhkaavat kasaantua (YLE 13.1.2022).
Kouluissa työskentelevillä aikuisilla on näköalapaikka lasten ja nuorten maailmaan. Kouluissa on myös mahdollisuus vaikuttaa siihen, että lasten ja nuorten kokema hyvinvointi lisääntyisi. ”Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa voitaisiin vielä laajemmin hyödyntää sosiaalipedagogiikan keinoja”, sanoo sosiaalialan koulutuspäällikkö Merja Salminen Hämeen ammattikorkeakoulusta. ”Toistaiseksi kouluissa on keskitytty hyvinvointiin lähinnä pedagogisesta tai terveydenhoidon näkökulmasta”, sanoo Salminen.
Kouluhyvinvointia sosiaalipedagogiikan keinoin
Joihinkin kuntiin on jo palkattu sosionomeja kouluihin opettajan avuksi. Koulusosionomi tekee käytännössä myös koulunkäyntiavustajalle kuuluvia tehtäviä, mutta kokonaisuutena hänen toimenkuvansa on laajempi. ”Koulusosionomilla on AMK-tasoinen sosiaalialan koulutus, eli sosionomeilla on vahva sosiaalipedagoginen osaaminen, jota he voivat hyödyntää työssään”, sanoo Salminen.
Koulusosionomin palkkaaminen ei ole ainoa vaihtoehto, sillä kouluissa työskentelevät voivat täydentää omaa osaamistaan. Hämeen ammattikorkeakoulussa alkaa uusi 60 opintopisteen laajuinen Kouluyhteisöohjaaja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä -koulutus. Kyseessä on niin sanottu korkeakouludiplomi-koulutus, joka on ammattikorkeakoulutasoista opetusta. ”Tämä koulutus on suunnattu ennen kaikkea kouluissa jo työskenteleville kuten kouluohjaajille ja koulukuraattoreille. Se sopii hyvin myös opettajille tai koulupsykologeille eli kaikille, jotka haluavat kehittää kouluhyvinvointia. Myös nuoriso-ohjaajat tai esimerkiksi kolmannella sektorilla nuorten parissa työskentelevät hyötyvät koulutuksesta”, sanoo Salminen.
Koulutuksessa on sosiaalipedagoginen näkökulma, ja opinnot koostuvat neljästä moduulista. Sisältö on rakennettu yhteistyössä työelämän edustajien kanssa ja koulutuksessa käydään teemoja monipuolisesti läpi. ”Esimerkiksi miten hyödyntää hyvinvoinnin tukemisessa pelillisyyttä tai miten toimia monialaisissa yhteistyöverkostoissa. Koulutuksesta saa eväitä lasten ja nuorten ohjaamiseen, mutta siitä saa tukea myös omaan ammatilliseen kasvuun, kuten miten toimia muiden ammattilaisten kanssa yhteistyössä ja miten ottaa erilaisia asioita puheeksi”, sanoo asiakkuuspäällikkö Kati Rokala HAMK Upista.
Koulutus alkaa tammikuussa 2023 ja koulutukseen voi ilmoittautua 31.10.2022 asti (Yksittäisiin moduuleihin voi ilmoittautua noin kuukausi ennen koulutuksen alkua). Koulutus kestää kaksi vuotta. Opinnot suoritetaan verkossa ja ne voi tehdä työn ohessa.
Lue lisää koulutuksen verkkosivuilta: https://www.hamk.fi/korkeakouludiplomi/lasten-ja-nuorten-hyvinvointia-tukeva-kouluyhteiso-korkeakouludiplomi/
Tekstiä varten haastatellut henkilöt: sosiaalialan koulutuspäällikkö Merja Salminen ja asiakkuuspäällikkö Kati Rokala
Teksti: Elina Wathén, markkinointisuunnittelija, HAMK Up
