Kiertotaloudessa nähdään paljon mahdollisuuksia mm. ilmastokriisiin vastaamisessa. Alalla on kuitenkin myös erilaisia kehittämistarpeita, joiden ratkominen vaatii yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Millaisia ajankohtaisia kehittämistarpeita kiertotalousalan pk-yrityksillä on Kanta-Hämeessä ja millaista apua niihin kaivataan HAMKilta? Näitä asioita selvitettiin haastattelututkimuksilla. Tutustu keskeisimpiin löydöksiin alta!
Tutkimme kiertotalouden alueen pk-yritysten toimintaan liittyvän datan hyödyntämistä liiketoiminnan ja prosessien kehittämisessä sekä tulevaisuuden ennakoinnissa. Tutkimukseen liittyvät haastattelututkimukset seitsemässä Hämeeseen sijoittuvassa yrityksessä toteutettiin sekä ennen että jälkeen koronapandemian puhkeamisen, syksyllä 2019 ja 2020. Jälkimmäisessä haastattelussa kysyttiin, miten koronapandemia on vaikuttanut tulevaisuuden ennakointiin ja millaisia kehittämistarpeita yrityksissä on.
Digitalisaation hyödyntämisen ja materiaalien käsittelyn tarpeet yrityksissä
Haastatteluissa esiin nousseet kehittämistarpeet liittyivät digitalisaation hyödyntämiseen ja materiaalien käsittelyyn. Haastatteluissa esiin nousseet digitalisaatioon liittyviin kehittämiskohteisiin kuuluivat itsepalveluasioinnin kehittämistä verkkokaupalla ja kuljetusjärjestelmän tekoälypohjainen optimointi. Paljon selvitettävää ja tutkittavaa liittyy myös siihen, miten materiaaleja prosessoimalla saadaan uusia tuotteita, miten materiaalien uudelleenkäytettävyyttä voi lisätä tuotannossa sekä kuinka hankitaan kierrätysmateriaaleja. Myös teknologiaselvityksille sekä logistiikan ja varastoinnin mallintamiselle tulee olemaan tarvetta. Strategisiksi kehittämishankkeiksi mainittiin TKI -toiminnan kehittäminen yhteistyökumppanien kanssa, hiilijalanjäljen minimointi sekä brändin ja tunnettuuden kasvattaminen. Lisäksi alan hiljaisen tiedon esiin kaivamisessa kaivataan apua, sillä markkinasta tarvitaan luotettavaa tietoa.
Miten HAMK voi vastata tarpeeseen? HAMK voisi esimerkiksi auttaa kiertotalouden yrityksiä kehittämään ja tuottamaan laadukkaita digitaalisia palveluita loppuasiakkailleen mm. neuvonnan, jätteiden vastaanoton, kierrätyksen ja asiakaspalvelun alueilla. Lisäksi voidaan tukea kiertotalousalan yritysten kykyä ja valmiuksia parantaa jätekuljetusten ja logistiikan tehokkuutta erilaisten tietojenkäsittelyyn ja tekoälyyn pohjautuvien optimointimenetelmien avulla.
Datan tehokas hyödyntäminen yrityksissä
Datan hyödyntämisen kehittämistarpeet liittyvät raaka-aineen saatavuustietojen automatisointiin ja ennustamiseen sekä lopputuotteen kysynnän ennustamiseen, ennakoivaan mallinnukseen ja ulkoisen datan integrointiin. Datan hyödyntämisen kehittäminen ylipäätään koettiin tärkeäksi, sillä dataa kertyy paljon ja pitäisi miettiä mitä datalle voisi tehdä. Uuden tietojärjestelmän käyttöönoton valmistelemiseksi tulisi tarkastella nykyistä datan käsittelyä, jotta siirtymävaiheessa saadaan data tehokkaasti kerättyä. Myös hiilijalanjäljen laskenta asiakkaalle lajittelun vaikutuksen osoittamiseksi on ajankohtaista. Lisäksi kiinnostaa, minne kaivolietevirrat todellisuudessa menevät.
Miten HAMK voi vastata tarpeeseen? HAMK voi parantaa yritysten kyvykkyyttä kerätä, tulkita ja hyödyntää dataa oman liiketoimintansa kehittämisessä, päätöksenteossa sekä tuote- ja palvelukehityksessä. Myös teollisten symbioosien kehittymistä voidaan edistää kehittämällä digitalisaatioon pohjautuvia toimintamalleja ja käytäntöjä materiaalivirtojen optimoimiseksi ja yritysten välisen tiedonvaihdon parantamiseksi. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sivuvirran tuottajan ja hyödyntäjän välisen tiedonvaihdon parantamista tai materiaalin jakoalustojen hyödyntämistä.
Haastattelututkimus osoitti, että systemaattinen ja pitkäjänteinen yhteistyö HAMKin kanssa kiinnostaa yrityksiä. Yrityksissä halutaankin kuulla, mitä ideoita ja yhteistyömahdollisuuksia HAMKilla on. Lisäksi yritykset tarvitsevat lisää ymmärrystä siitä, miten HAMK voisi heitä auttaa. Näiden toiveiden ja tarpeiden täyttämiseksi HAMK tekee jatkuvasti töitä, ja tavoitteena onkin vahvistaa yhteistyötä alueen pk-yritysten kanssa.
Aiemmin tutkimuksesta on kerrottu esimerkiksi tässä blogikirjoituksessa. Tutkimuksesta on julkaistu myös tiedote.
Kirjoittajat: Anne-Mari Järvenpää ja Iivari Kunttu
