Sotetie-koulutuspilotti jatkuu – haasteena opiskelussa vaikuttavuus sekä kustannus- ja laatutietoisuus asiakas- ja palveluohjauksessa sotealalla

Sotetie-koulutuspilotin kolmannella opintojaksolla opiskeltavina teemoina olivat vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuus sotealalla sekä asiakas- ja palveluohjauksessa. Kyseiset teema-alueet ovat sotealalla ajankohtaisia laajemminkin. (Kiviniemi ym. 2018) Opiskelijoiden oppimistavoitteena tässä kokonaisuudessa oli perehtyä vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuuteen osana asiakas- ja palveluohjausta ja sekä pohtia omaa sisäistä yrittäjyyttä suhteessa oman työorganisaation tehtäviin. Lisäksi tehtävänä oli toteuttaa itsearviointia suhteessa opintojakson tavoitteisiin. Opintojakson oppimistavoitteet osoittautuivat opiskelijoille sekä mielenkiintoisiksi että haastaviksi. Käsitteitä, niiden merkityksiä sekä niiden välisiä suhteita opiskeltiin alla olevan viitekehyksen lähtökohdista. (Kuvio 1.)

Sisältöjen opiskelua erilaisissa konteksteissa

Opintojakson keskeisiä sisältöjä opiskeltiin sekä työyhteisöissä, tiimeissä että yhteisissä webinaareissa. Työyhteisöissä toteutettiin tiimityönä asiakasohjauksen vaikuttavuusarviointia hyödyntäen työskentelyn lähtökohtana Sitran (2018) vaikutuspuu -mallia. Mukana olevat organisaatiot toteuttivat sisäistä arviointia sekä kävivät keskustelua omasta asiakas- ja palveluohjauksen palvelulupauksestaan, lupauksen toteutumisen edellytyksistä. Samalla pohdittiin myös lupauksen mukaisen työn toteuttamisen välittömistä- sekä pitkäaikaisvaikutuksista oman työorganisaation toiminnassa.

Laatutyön näkökulmasta osallistujat selvittivät oman organisaation laatutyöhön liittyviä toimintamalleja ja instrumentteja sekä laativat Alexander Osterwalderin ja Yves Pigneurin (2010) kehittämää Business Model Canvas (BMC) työkalua hyödyntäen kehittämissuunnitelman omaa työtä koskettavan laatupoikkeaman kehittämiseksi. (Kuvio 2.) BMC -työkalu on visuaalinen tapa kuvata palvelutoimintaa yhdeksän toisiinsa tiiviisti liittyvän osioin näkökulmasta. Työkalua voidaan käyttää niin liiketoiminnan, kuin muunkin palvelutoiminnan suunnittelun ja kehittämisen välineenä. Suunnitelma laadittiin mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä esimiehen ja oman asiakas- ja palveluohjausta toteuttavan työryhmän kanssa.

Yhteenvetona edellä kuvattuihin sisältöihin liittyen osallistujat pohtivat omaa kustannustietoisuuttaan sekä sisäistä yrittäjyyttään sekä laativat kustannuslaskelman omaan toimintaansa liittyen.

Erilaisia kokemuksia opiskelusta työn ohella

Opintojakson sisältöalueet aiheuttivat paljon pohdintaa ja keskustelua. Osallistujien näkökulmasta opintojakson sisällöt vastasivat tällä hetkellä työelämässä ja asiakas- ja palveluohjauksessa tarvittavaa osaamista. Oppimistehtävät koettiin työelämälähtöisiksi ja selkeiksi, mutta myös haastaviksi. Kaikkiin heränneisiin kysymyksiin ei löytynyt suoria vastauksia myöskään esimiestasolta. Digitaalisessa oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen koettiin vahvistavan digitaalista osaamista. Osallistujat kertoivat, että heidän oppimistaan edistivät yhteiset keskustelualueet sekä toisten osallistujien kanssa asioiden jakaminen. Webinaarit, ryhmäkeskustelut ja kiinnostavat lähdemateriaalit koettiin kannustaviksi. Aihepiiri kokonaisuudessaan koettiin tärkeäksi työelämän näkökulmasta. Haasteita opintojaksolla arvioitiin olevan työelämässä tehtyihin opintoihin sopivasti. Opiskelijat voivat valita opintojensa suoritustason tasolle 6 (amk-taso) tai tasolle 7 (yamk-taso). Enemmistö oppijoista suorittaa koulutuspilotin kokonaisuutta tasolla 7. Itsenäisen verkko-opiskelun etuna koettiin, että voi opiskella missä ja milloin haluaa, kun se itselle sopii.

Omassa työssä hyödynnettäviä sisältöjä

Opintosisältöjen hyödynnettävyydestä osallistujat nostivat esille kiinnostavia näkökulmia. Osallistujien mielestä asiakas- ja palveluohjaus on aihealueena ajankohtainen. Saatuja aineistoja, mittareita ja työkaluja on helppo hyödyntää oman sekä organisaation asiakas- ja palveluohjauksen kehittämisessä. Työkaluina voi hyödyntää mm. Sitran (2018) vaikutuspuuta, jota harjoitustehtävässä hyödynnettiin. Osallistujat kokivat, että sitä voi hyödyntää suoraan oman tiimityön kehittämisessä. Palautteen perusteella opintojakso avasi oppijalle näkökulmia laajentaa omaa näkemystään omasta asiakas- ja palveluohjaustyöstään ja käytettyjä materiaaleja ja mittareita voi suoraan hyödyntää omassa työssä.

Työelämässä opiskelu tuottaa myös haasteita oppijalle, joka pyrkii organisoimaan itselleen mahdollisuutta oppia ja kehittyä aktiivisesti. Näyttäisi ilmeiseltä, että ne osallistujat, joiden työtiimi oli kokonaisuudessaan tai ainakin osittain mukana opintojaksolla, hyötyivät tai ainakin kokivat oppimisen mielekkäämpänä ja tärkeämpänä kun yksin opiskelevat. Myös työpaikalla tai omassa elämässä tapahtuneet muutokset vaikuttivat haastavasti osallistujien opiskeluun. Ajan puute ja kiire sekä työssä että yksityiselämässä vaikutti erityisesti osallistujien opiskeluun ja opiskelumahdollisuuksiin. Haastavaa opiskelussa on myös se, että digitaalinen alusta ei aina toiminut ja muitakin teknisiä haasteitä oli ilmennyt. Kehittämisehdotuksena toivottiin, että kaikki materiaali olisi sähköisesti käytettävää ja tulosteita ja paperia ei tarvittaisi lainkaan. Haasteellisimmaksi sisältöalueeksi koettiin kustannustietoisuus ja siihen liittynyt tehtävä. Itsenäisen verkko-opinnon haasteena on tuen saanti juuri siinä kohdassa, kun sitä välittömästi tarvittaisiin. Näin ollen järjestettiinkin ylimääräinen ohjauswebinaari asiasta kiinnostuneille. Webinaari myös tallennettiin ja tallenne vietiin oppimisalustalle myöhempää tarkastelua varten.

Pohdintaa

Jotta yhdessä tekemisen kokemus saavutetaan, on opitun jakaminen ja yhteiskehittäminen tärkeää koko työyhteisössä. Näin koulutuksen aikana syntyneitä oppimisen kokemuksia voidaan jakaa työpaikoilla ja oppija pääsee soveltamaan oppimaansa käytännössä. Oppijoiden mielestä tällaisen verkkokoulutuksen pitäisi integroitua tiiviisti työyhteisön, työn ja organisaation kehittämiseen. Parhaimmillaan tämän tyyppinen koulutus palvelisi työelämää työyhteisökoulutuksena. Suuremmista työyhteisöistä voisi löytyä jopa oma koulutusryhmänsä, kun taas pienemmistä organisaatioista voisi koota saman kaltaisissa tehtävissä toimivia tai samalla alueella työskentelevää henkilöstöä yhteen.

Vertaistuen on koettu olevan erittäin tärkeää verkossa tapahtuvan opiskelun tukena ja jatkossa yhteisten keskustelualueiden merkitys kasvaa kyseisten koulutusten toteutuksissa. Entä miten ryhmäytyminen verkossa tapahtuu ja miten sitä voidaan tukea? Digitalisessa maailmassa yhä tärkeämmiksi työvälineiksi muodostuvat toimivat internetyhteydet sekä tietotekniset, jopa virtuaaliset työvälineet. Riittävän tehokkaat tietokoneet, webkamerat ja kuulokkeet muodostavat myös oppijan perustyövälineet. Kannustaminen verkkoyhteyksien käyttöön, kuvan ja äänen hyödyntämiseen ja oppijoiden välisiin pienryhmäkeskusteluihin tulee väistämättä korostumaan.
Verkkokoulutuksessa oppimisalustojen tulee olla helposti saavutettavia ja työvälineiden, mittareiden yms. kokonaan sähköisiä työkaluja, joita ei tarvitse erikseen tulostaa, tallentaa tai uudelleen luoda. Verkkokoulutuksen toteutus tulee olla myös mahdollisimman joustavaa sekä aikaan ja paikkaan sitoutumatonta, jotta osallistujat voivat sopeuttaa koulutuksen ja osallistumisen muuttuviin elämäntilanteisiin ja olosuhteisteisiin työpaikalla.

Rinnakkaisjulkaisu, alkuperäinen kirjoitus julkaistu 23.3.2021 Savonian blogissa.