Yritysjohtajat ovat kiireisiä ja arjen rumban pyörittäminen estää usein uusien toimintamallien kokeilun. Innostu työssä -hanke on toiminut yritysten sparraajana parin viime vuoden aikana. Kehittämisessä on päästy hyvään alkuun, mutta tekemistä riittää edelleen. Tähän blogiin on nostettu meiltä ja maailmalta muutama hyvä yritysesimerkki erilaisista tavoista toimia. Yhteistä hyville esimerkeille on, että työntekijät ovat sitoutuneita ja itseohjautuvia – osaavat siis toimia ilman pomon ohjeistusta!
Frank Martela ja Karoliina Jarenkon toimittamassa Itseohjautuvuus, miten organisoitua tulevaisuudessa? -kirjassa (2017) on parikymmentä alan huippukirjoittajaa, jotka esittelevät itseohjautuvia yrityksiä. Itseohjautuvuus tarkoittaa yksilötasolla kykyä toimia päämäärätietoisesti ja oma-aloitteisesti ilman ulkopuolisen ohjauksen tarvetta. Organisaation tasolla puhutaan itseorganisoitumisesta. Itseorganisoitumisessa ryhmän rakenne ja toimintatavat muotoutuvat tarpeen mukaan ja muokkautuvat jatkuvasti tilanteen muuttuessa.
Amerikkalainen tekstiiliyritys Patagonia painottaa kaikessa tekemisessään ympäristövastuuta. Yrityskulttuuri nojaa tiimityötaitoihin ja tiimien sisäiseen autonomiaan. Yrityksen henki on kuitenkin rento ja keskellä päivääkin voi lähteä surffaamaan, jos on hyvä surffikeli. Työntekijät ovat erittäin sitoutuneita yritykseen, koska kokevat olevansa osa liikettä, joka yrittää palauttaa suhteemme luontoon ja laajemmin yhteiskuntaan tietoisemmalle tasolle.
Buurtzorg on Alankomaissa toimiva kotisairaanhoitosäätiö. Ainoa buurtzorgilaisia sitova periaate on, että jokaisen organisaation jäsenen täytyy kaikella toiminnallaan pyrkiä tukemaan asiakkaidensa hyvinvointia ja autonomista elämää. Tämä on ainoa periaate, joka ohjaa itseorganisoituvissa tiimeissä työskenteleviä sairaanhoitajia. Kaiken muun suhteen tiimit voivat vapaasti määritellä toimintansa. Helppokäyttöinen tietojärjestelmä on sairaanhoitajien tukena.
Reaktor on asiantuntijaorganisaatio, jossa on epähierarkinen organisaatiorakenne. Tiimit ovat itsenäisiä projektin toteuttamisessa, budjetin valvomisessa ja kontrolloinnissa. Yrityksessä korostuu työntekijän autonomia suhteessa omaan työhönsä. Rekrytointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Rekrytoinnissa on tärkeää teknisen osaamisen lisäksi myös kulttuuriin sopiminen ja yhteisvastuullisen luonteenlaadun varmistaminen. Työntekijät ovat kaikki tasavertaisia, vaikka tehtävät ovat erilaisia. Työntekijöiden jaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja henkilöllä pitää olla elämää myös työn ulkopuolella.
Futuricen kasvu pienestä yrityksestä suureksi on tuottanut kasvukipuja. Pienissä yrityksissä toiminta on läpinäkyvää ja ajattelun kulttuuri on yhtenäistä. Liiketoiminta on lähellä. Kun yritys kasvaa yli 50 hengen organisaatioksi läheisyys alkaa vähentyä ja toiminta muuttuu. Futuricen johtamiskulttuuriin kuuluu läsnäolo, asioiden tekeminen, yhteinen keskustelu ja kuuntelu. Niillä on suuri merkitys. Samalla työntekijöitä kannustetaan johtajuuteen ja vastuun ottamiseen.
Reaktorin toimintaa ovat kokeilut. Kukaan ei tiedä, miten rakennetaan maailman paras digitaalinen palvelu. Siksi on pystyttävä kokeilemaan eri vaihtoehtoja. Reaktor on esimerkiksi ollut mukana kehittelemässä autoihin viihdejärjestelmiä. Kokeilujen sarja päätettiin lopettaa, mutta kokeilusta oli todellista hyötyä, koska Finnair valitsi lentokoneiden viihdejärjestelmien kehittäjäksi Reaktorin.
Vincitin johtamisjärjestelmässä johtaminen on palvelu. Palvelu on tarjolla ja työntekijä valitsee itse oman tarpeensa mukaan, mitä palveluita hän tarvitsee. LaaS eli Leadership as a Service palvelu on sovellus, josta voi valita kulloinkin tarvitsemiaan palveluita. Teemoina ovat hyvinvointi, oma osaaminen, oma ura ja liiketoiminta. Palvelun tarjoavat esim. hr-osasto, myynti, toimitusjohtaja, ulkopuolinen valmentaja, psykologi jne. Innostu työssä-hanke järjesti benchmarkingvierailun Vincitin Tampereen toimistoon kesällä 2019. Vierailusta on kirjoitettu blogi, joka löytyy osoitteesta: https://blog.hamk.fi/hamk-smart/vincitissa-kehitetaan-tyon-innostusta-yksilollisella-johtamisella/
Kirjoituksessa lähteenä käytetyn Martela ja Jarenkon (2017) Itseohjautuvuus – Miten organisoitua tulevaisuudessa? -teokseen ovat antaneet panoksensa noin 20 alan osaajaa. Kirjaan kannattaa tutustua lähemmin, jos on kiinnostunut itseohjautuvuudesta ja itseorganisoitumisesta. Kirjan ovat toimittaneet Martela, F ja Jarenko, K. (2017). Alma Talent.
Kirsi Sippola, kehittämispäällikkö, HAMK Smart
Hämeen ammattikorkeakoulussa on käynnissä Innostu työssä -hanke, jossa tavoitteena on työhyvinvoinnin lisääminen pk-yrityksissä. Näistä edellä mainituista hyvistä yritysesimerkeistä voidaan ottaa mallia myös Kanta-Hämeen yritysten kehittämisessä. Hanke on saanut Euroopan Sosiaalirahaston rahoitusta toimenpiteisiin Hämeen Ely-keskuksesta.
Lue lisää Innostu työssä -hankkeesta osoitteessa www.hamk.fi/innostu
