Seuranta – panostusta, kehitystä, tuloksia ja vaikuttavuutta

0

Sitä saat mitä mittaat! Pyöräilyn edistämisen kannalta erilaisia mahdollisia seurantamittareita ja tapoja on lukuisia.  Liikenneinfran rakentaminen sekä tilastointi ja seuranta ovat perinteisesti olleet hyvin hidasta. Suunnitelmat etenevät toteutukseen vuosikymmenten aikana ja nopea toiminta vaikuttaa lähes mahdottomalta. Vuonna 2021 käytetään edelleen vuoden 2016 liikennetilastoja. Covid-pandemia on kuitenkin nostanut esille uudenlaisia nopeita toimintamalleja ja ilmastokriisi luo aiheeseen uutta painetta. Konkreettisia toimia ja myös seurantaa tarvitaan nopeammin kuin mihin perinteisesti on totuttu. 

Suunnitelmien tueksi tarvitaan tietoa

Siinä missä pyöräilijät keräävät ja voivat hyödyntää reaaliaikaista tietoa liikenteestä, teiden kunnosta, säätiloista ja omasta pyöräilystään, liikennesuunnittelijoilla on käytössään vanhentunutta, epätäydellistä ja toisarvoista dataa työskentelynsä tueksi.

Reaaliaikainen liikenneseuranta ja tilastointi on mahdollista ja sitä käytetäänkin jo paljon. Kuitenkin liikennetutkimukset ja -tilastot, joita hyödynnetään suunnittelussa, laahaavat vuosikausia perässä.  Siinä missä pyöräilijät keräävät ja voivat hyödyntää reaaliaikaista tietoa liikenteestä, teiden kunnosta, säätiloista ja omasta pyöräilystään, liikennesuunnittelijoilla on käytössään vanhentunutta, epätäydellistä ja toisarvoista dataa työskentelynsä tueksi. Pyöräilyn kulkutapaosuuksien mittaukseen eivät kaikki kunnat osallistu ja tiedon keräyssykli on aivan liian hidas ohjaamaan kehittämistä. Nykyinen toimintamalli ei luo edellytyksiä hyvälle tiedolla johtamiselle. Vuonna 2014 Liikennevirasto teki selvityksen kävelyn ja pyöräilyn liikennelaskennasta. Työn tavoitteena oli laatia toimintamalli, joka käsittää kävelyn ja pyöräilyn laskentojen seudullisen suunnittelun, laskentojen toteuttamisen sekä valtakunnallisen tietopalvelun järjestämisen. Valitettavasti tätä ei ole toteutettu.

On suorastaan hämmästyttävää, että Suomessa, digitaalisuuden mallimaassa, ei hyödynnetä paremmin uudenlaisia mittaus- ja seurantamahdollisuuksia. Onneksi tätä aihealuetta ollaan kehittämässä ja toivottavasti jatkossa saadaan ketterämpiä toimintamalleja ja parempaa dataa seurannan ja suunnittelun tueksi.

Tavoitteiden ja toimenpiteiden epätasapaino

Suomen liikennejärjestelmään on investoitu noin 600 miljoonaa euroa vuodessa hallituskauden 2016–2019 aikana. Vain murto-osa tästä on kohdistunut pyöräilyyn. Vaikka kunnianhimoisia tavoitteita on asetettu pyöräilyn kulkutapaosuuden merkittävään nostamiseen, toimenpiteet ja investoinnit eivät tue tätä riittävällä tasolla ja kehitys on hyvin hidasta. 

Lainsäädäntöuudistus toki tukee tulevaa kehitystä ja vaikuttavuustavoitteita on asetettu saavutettavuudelle ja palvelutasolle, taloudelliselle, sosiaaliselle ja ekologiselle kestävyydelle ja liikennejärjestelmän turvallisuudelle. Valitettavasti pyöräliikenne koetaan kuitenkin edelleen vähäpätöisenä liikennemuotona. Tämä asennoituminen nousee esille vuosi toisensa jälkeen valtion ja kaupunkien budjeteissa ja viimeksi selkeästi Kestävän Kasvun Suomi -elvytysrahoituspaketista päätettäessä. Vaikka Euroopassa pyöräily nostetaan esille ensimmäisenä esimerkkinä eurooppalaisen elvytysohjelman Next Generation EU -ohjelman sivuilla (800 miljardia euroa), ei Suomen 2 miljardin elvytyspaketista kohdistu euroakaan pyöräliikenteeseen. EFC:n seurannan mukaan vain Suomi, Irlanti, Ranska ja Portugali eivät käytä elvytysrahaston tukea pyöräliikenteen edistämiseen. 

Karttakuva Euroopasta
Kuva: Euroopan pyöräilijäliiton analyysi EU:n elvytystuen suunnitellusta käytöstä. Lähde: ECF.

Seurantaa ja läpinäkyvyyttä pitkällä tähtäimellä

Kanta-Hämeessä pyöräliikenteen tavoitteita on kirjattu Kanta-Hämeen liikennejärjestelmä -suunnitelmaan. Myös valmisteilla olevassa Kanta-Hämeen kiertotaloustiekartassa on pyöräliikenteeseen liittyviä tavoitteita. Näiden systemaattista seurantaa suunnitellaan parhaillaan. 

Kanta-Hämeeseen ollaan ottamassa käyttöön Ilmastovahti konkreettisten toimenpiteiden seurantaan. Hämeen liitto ja Hämeen ammattikorkeakoulu ovat yhdessä ympäristöministeriön rahoituksen turvin luomassa maakunnallista Ilmastovahtia. Sen avulla asukkaat ja muut sidosryhmät voivat seurata maakunnan kuntien ja muiden toimijoiden ilmastotyön ja myös pyöräliikenteen konkreettisten toimenpiteiden etenemistä. Palvelu tulee olemaan kuntien ja maakunnan ilmastojohtamisen ja seurannan työkalu. Sinne kirjataan kaikki suunnitellut ja päätetyt ilmasto-, ympäristö- ja resurssiviisauteen liittyvät toiminnot. Palvelu lisää ilmastotyön läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Maakunnan laajuisena Ilmastovahti hyödyttää Kanta-Hämeen kiertotalouden tiekartan jalkauttamista, kuntien ilmasto-ohjelmien seurantatyötä ja erityisesti niitä kuntia, joilla ei ole riittävästi omia resursseja ilmastojohtamiseen tai toimien koordinoimiseen ja seuraamiseen.

Tavoitteita pyöräliikenteen edistämiseen on asetettu myös kaupunkien ympäristöohjelmissa ja kävelyn ja pyöräilyn edistämissuunnitelmissa. Kehittämishankkeissa on omat tavoitteensa ja seurantamittarinsa, joita voi olla useita. Mahdollisia mittareita on esitetty kattavasti Motivan Bikenomics-loppuraportissa. 

Kuva: Bikenomics-loppuraportti.

Seurannassa on tärkeää seurata panostuksia, prosessia, tuloksia ja vaikuttavuutta pitkällä tähtäimellä. Panosmittarit kertovat kuinka paljon pyöräliikenteen edistämiseen panostetaan. Prosessimittarit paljastavat miten hyvin kehitys etenee. Kestääkö konkreettisten tulosten saavuttaminen pitkään vai pystytäänkö toimimaan nopeammin, ilmaston ja ihmisten vuoksi. Tulosmittarit näyttävät mitä on saavutettu heti kehittämiskuvion päättymisen jälkeen. Ja vaikuttavuusmittarit kertovat mitä on saavutettu pidemmällä aikavälillä – pyöräilläänkö enemmän, ollaanko maakunnassa paremmassa kunnossa, ovatko päästöt vähentyneet? 

Seurantaan tarvitaan avoimuutta, näkyvyyttä ja nopeutta.

Seurantaan tarvitaan avoimuutta, näkyvyyttä ja nopeutta. Hämeen pyöräilyohjelman tekemisen aikana tätä on päästy edistämään uusia mittaustapoja testaamalla ja Hämeen pyöräilyn tietohub -kehitystyössä, jossa on hyödynnetty uusia sensoreita ja mittareita, kartta-alustoja, uusia tiedonkeräysmenetelmiä, mobiilidataa ja konenäköä. HAMK Smart -tutkimusyksikön projektityöntekijä Mikael Saarinen kuvaa näitä kokeiluja tarkemmin omassa blogipostauksessaan Liikkumisen data yhdeksi kokonaisuudeksi – Häme Mobility Intelligence.

Pyöräilijät itse seuraavat yhä enemmän omaa pyöräilyään. Käytössä voi olla erilaisia suunnitteluohjelmistoja ja navigaattoreita sekä palveluita, jotka mahdollistavat oman paikan ja gpx-jälkien reaaliaikaisen seurannan ja opastuksen. Pyöräilijät keräävät tietoa reiteistä ja poluista, niiden kunnosta ja ongelmakohdista. Mahdollisuuksien mukaan heitä kannattaa ottaa mukaan seurantaan, jotta tulokset saadaan aidosti näkyville ja ihmisiä osallistumaan pyöräilyn ja pyöräliikenteen kehittämiseen ja tietysti myös pyöräilemään.  

Tehty 

  • Kokeiluja erilaisista mittauksista ja seurantalaitteista 
  • Pyöräilyohjelmien ja -suunnitelmien kooste ja nykytila-analyysi

Tulossa 

  • Ilmastovahti, jota voi käyttää myös pyöräilyn toimenpiteiden toteutumisen seurantaan 
  • Uusia toimenpidetavoitteita Hämeenlinnan ja Riihimäen kävelyn ja pyöräilyn kehittämisen ohjelmissa

Kehitysmahdollisuuksia ja toimenpidesuosituksia 

  • Pyöräilijät mukaan seurantaan jatkossakin 
  • Mobiilidatan hyödyntäminen seurannassa

 

Lähteet

Pyöräilyn ja kävelyn laskennat – Suunnitelma valtakunnallisesta tietojen keruusta Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 1/2014

Next Generation EU – elvytysrahasto

ECF:n analyysi elvytysrahaston käytöstä pyöräliikenteen kehittämiseen

Kävelyn ja pyöräilyn taloudellisten vaikutusten arviointi -webinaari 24.2.2021

Blogisarja on osa Kanta-Hämeen pyöräilyohjelma-hanketta

Hankkeessa tuotetaan tietoa Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyön ja Suomessa toisen kunnallisen pyöräilyn kehittämissuunnitelman tueksi. Hankkeella pyritään vaikuttamaan erityisesti pyöräilyn yleistymiseen ja kehittämiseen, vähähiilisen liikenteen edistämiseen sekä pyörämatkailun kehittämiseen.

Kevään 2021 aikana  Hämeen pyöräilyohjelman blogisarja käsittelee Hämeen monipuolisesti erilaisia pyöräilyn ja pyöräliikenteen kehittämisen teema-alueita. Kirjoituksissa nostetaan esille peruskysymyksiä, esitellään  viime aikojen kehitystä ja hyviä esimerkkejä sekä tunnistetaan mahdollisia kehityskohteita.

Kanta-Hämeen pyöräilyohjelma -hankkeen verkkosivut


Kuva Minna Takalasta

Minna Takala

Tawast Cycling Clubin puheenjohtaja ja Pyöräliiton perustajajäsen 

Leave A Reply