Pyöräilyn kehittämisen ekosysteemi – yhteistyötä yli hallinnon rajojen ja yritysten & yhteisöjen kanssa sekä rahoitusta kehitykseen

Kehittämisen kannalta on tärkeää saada kaikki sidosryhmät aktiivisesti mukaan – julkiset toimijat, yritykset, kehittäjäorganisaatiot ja yhteisöt. Ei riitä, että yhteistyö toimii yli hallinnollisten rajapintojen valtiolla ja kunnissa. Mukaan on saatava kaikki osapuolet. Toki hallinnon rakenteet valtiolla ja kunnissa tuovat lisää haastekertoimia pyöräilyn kehittämiseen. 

Pyöräilyn infraa kehittämällä voidaan ennaltaehkäisevästi edistää kansanterveyttä ja edistää päästötöntä liikennettä. Kun panostus tehdään ehkä yhden ministeriön hallinnonalalla, tulokset näkyvät vasta paljon myöhemmin toisaalla. Mukaan täytyy saada monia osapuolia suunnittelemaan, kehittämään, rahoittamaan ja toteuttamaan.  Pyöräilyn kehittämisen ja edistämisen ekosysteemi on laaja ja vaikuttavuuden aikajänteet pitkiä. Ei Hollannin eikä Tanskan nykytilanteen infraa rakennettu hetkessä vaan siihen on systemaattisesti panostettu vuosikymmenien ajan. 

Ilmastonmuutoksen myötä pyöräily ja pyöräliikenteen edistäminen ovat nousseet esille yhä useammassa suunnitelmassa. Ne ovat mukana valtion ja kaupunkien ympäristöohjelmissa ja maakuntien kiertotaloustiekartoissa. Pyöräilyä haluavat edistää monet tahot ja näitä suunnitelmia tehdään monella tasolla. Pyöräily on mukana erilaisissa ohjelmissa, tiekartoissa ja strategioissa. On valtakunnallisia, ylimaakunnallisia, maakunnallisia, seudullisia ja kaupunki- ja kuntakohtaisia  pyöräliikenne-, viisaan liikkumisen, liikenneturvallisuus-, ilmasto-, ja kiertotaloussuunnitelmia. Kaikissa niissä tavoitellaan samaa – pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvua ja parempaa, turvallisempaa ja terveellisempää pyöräilyinfraa. Pyöräilyyn liittyvää toimintaa myös rahoitetaan usealla erilaisella rahoituksella. Haasteeksi muodostuu miten tätä kaikkea koordinoidaan niin, että samoja asioita ei suunnitella moneen kertaan.

Pyöräilyn kehittämisessä hyvin suunniteltu ei ole puoliksi tehty.  Jollei konkretiaan päästä lainkaan, eivät ihmiset pyöräile enemmän, kunto ei kohene, liikkuminen ei lisäänny, kulkutapaosuudet eivät kasva, eivätkä hiilidioksidipäästöt vähene. Tavoiteltuja tuloksia ei siis saavuteta vain suunnittelemalla, vaan toteuttamalla ne suunnitelmat. 

Alkuvuodesta 2021 järjestetyssä MAL-verkoston Kävelyn ja Pyöräilyn taloudellisten vaikutusten arviointi -webinaarissa käytiin monipuolisesti läpi pyöräilyn vaikuttavuuden mittaamisen periaatteita, ohjelmia, laskentamalleja, kustannuksia ja hyötyjä. Mieleen jäi Oulun liikenneinsinöörin Harri Vaaralan kommentti – “kuinka monella tavalla täytyy todistaa, että pyöräily on hyväksi yhteiskunnalle, ilmastolle ja ihmiselle, jos jo tiedämme sen olevan totta.” Suunnitelmiakin toki tarvitaan, mutta ne olisi hyvä linkittää paremmin toisiinsa ja panostaa vielä enemmän toteutukseen ja seurantaan.

Kuinka monella tavalla täytyy todistaa, että pyöräily on hyväksi yhteiskunnalle, ilmastolle ja ihmiselle, jos jo tiedämme sen olevan totta.

Yhteistyötä Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa

Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (LJS) on määritelty pyöräliikenteen kehittämisen päälinjat, tarvittavat toimenpiteet ja vastuut. Suunnitelmaa valmisteltaessa kerättiin kattavasti tietoa eri sidosryhmiltä. Osallistuminen ja kommentointi oli mahdollista useaan otteeseen. Pyöräliikenteen tavoitteet ja toimenpiteet on huomioitu suunnitelmassa kattavasti ja suunnitelmaan sisältyy selkeä toimenpidetaulukko tuleville vuosille. Suunnitelman mukaan tavoitteena on edistää kestävää liikkumista systemaattisesti osana seudullista sekä kuntakohtaista edistämistyötä. Tavoitteena on edistää kaikenikäisten aktiivista ja ympäristöystävällistä liikkumista. Kanta-Hämeen LJS:n mukaan keskeisten arkipyöräilyn ja kävelyn reittien laatutasoa on kehitettävä siten, että ne ovat sujuvia, laadukkaita ja turvallisia.  Kulkutapaosuuksien tavoite on asetettu kävelylle ja pyöräilylle yhdessä. Suunnitelman etenemistä seurataan jatkossa yhdessä sidosryhmien kanssa. Mukaan olisi hyvä saada myös pyöräilijöiden edustus.

Työtä tullaan linkittämään myös Hämeen ilmastotoimikunnan työhön, ja mahdollisesti myös maakunnallisen kiertotaloustiekartan tavoitteiden seurantaan. Hankkeessa valmisteilla olevan Ilmastovahdin avulla tullaan keräämään  tietoja tilanteen edistymisestä kautta koko Kanta-Hämeen. Pyöräliikenteen kehittäminen kuuluu jatkossa seurattaviin teemoihin. Toivottavasti tämä kaikki vahvistaa entisestään myös konkreettisia kehittämistoimenpiteitä ja panostuksia pyöräliikenteen edistämiseen. 

Yhteistyötyötä kaupunkien kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmien valmistelussa

Uusia seudullisia kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmia/viisaan liikkumisen suunnitelmia valmistellaan parhaillaan.  Korona on tuonut haasteita sidosryhmien osallistumiselle, mutta palautetta ja kommentteja on kerätty eri tavoin. Syyskaudella on tulossa lisää osallistumisen mahdollisuuksia kun seuraavan kauden toimenpiteitä yhdessä tarkennetaan. Asukkaiden osallistuminen yhteen tiettyyn aikaan järjestettyyn työpajaan voi olla haastavaa. Olisi hyvä jos osallistumaan pääsisi pidemmän ajanjakson ajan ja  suunnitelmia ja ehdotuksia pääsisi kommentoimaan verkossa tai vaikkapa kirjastoissa. 

Palautejärjestelmien toimivuuteen olisi hyvä kiinnittää erityistä huomioita. Palautetta pyydetään ja kerätään. Jos konkreettiset korjaustoimenpiteet pyöräilyn pääreiteillä kestävät pitkään suhteellisen pienitöisissä, mutta pyöräilijöille merkittävissä ongelmissa, innokkuus osallistumiseen saattaa laimeta. Etenkin kun vastaavat ongelmat muilla teillä korjataan pikimmiten.

Kehitystä ohjelmien ja hankkeiden kautta – rahoitusta pyöräliikenteeseen ja liikkumiseen pyöräillen

Pyöräilyn kehitystä tehdään paljon hankkeiden kautta. Hankkeiden ajaksi palkataan määräaikaisia tekijöitä tai apua työhön hankitaan konsulteilta. Kuntien vakinaiselle henkilöstölle pyöräilyn kehitys kuuluu osa-aikaisesti. Käytettävissä olevan työajan määrä vaihtelee. Suunnitteluvaihetta ja kehitystä on mahdollista rahoittaa erikseen monesta eri lähteestä. Käytännön toteutuksiin on saatavilla myös rahoitusta. Edelleen pyöräilyn rooli – liikuntaa vai liikennettä –  haastaa ja kutsuu eri tahoja monialaiseen yhteistyöhön, joka ei välttämättä muuten tapahdu. 

Kanta-Hämeen liikennettä suunnitellaan ja kehitetään Hämeen liiton ja kuntien ohella Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY), jossa ei välttämättä ole paikallistuntemusta. Kumppaneina näissä erilaisissa kehityshankkeissa ovat olleet myös eri konsulttitalot – SITO Oy, Ramboll Finland Oy, Destia Oy, Infrasuunnittelu, Strafica Oy, Linea Konsultit Oy ja Hämeen ammattikorkeakoulu. 

Rahoitusmahdollisuuksia kunnille

 

Valtion avustukset	AVIn avustukset	EU:n kehitysrahoitus	Muita rahoitus- mahdollisuuksia
Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman avustukset  Avustusta myönnetään infrastruktuurin, kuten väylien, niiden varusteiden, pyöräpysäköinnin yms. rakentamiseen tai parantamiseen.	Liikunnalliseen elämäntapojen edistämiseen Pyöräilytaitojen opetusta, kampanjoita ja kokeiluja	EAKR – Euroopan aluekehitysrahasto Rahoitusta palveluiden, reittien, liiketoiminnan kehittämiseen	Ministeriöiden rahoitus TEM – rahoitusta pyörämatkailun kehittäminen  YM – rahoitusta kestävään kehitykseen (pyörämekaanikkokoulutus) Huom! Eduskunnan lisäbudjettihankkeet – käytettävissä myös pyöräilyinfran kehittämiseen  (Pyörämatkailukeskus)
Liikkumisen ohjauksen avustukset Viisaan liikkumisen suunnitelmat, kokeilut ja kampanjat.	Liikuntapaikka- rakentamiseen Soveltuu myös pyöräilyn infraan – maastopyöräpolut,  pumptrackit, trialradat yms.	ESR – Euroopan Sosiaalirahasto – Koulutuksen ja ohjauksen kehittäminen	ELY-keskukset ja Business Finland Rahoitusta palveluliiketoiminnan kehittämiseen
Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmien tuet Paikalliset ja seudulliset kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmat	Lähiliikuntapaikkojen kunnostuksen erillisavustus Korona toi tarvetta ja lisätukea lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen.	Maaseuturahasto Rahoitusta reittien suunnitteluun ja markkinointiin  (Pyhä- Näsireitit, Ekokumppanit)	EU:n rahoitusta tutkimukseen ja kehittämiseen – Horisontti EurooppaInterreg rahoitus (retkireitit, Lappi)UIA – Urban Innovation Action ohjelma (älykäs pyörätieinfra, Lahti)
Tieliikenteen turvallisuuden avustukset Ajokoulutus ja -opastus, liikenne-kasvatus, turvallisuuskampanjat		LEADER rahoitus Reittien suunnittelu, kehitys ja toteutus (Pikku-Pässi)	Joukkorahoituksen mahdollisuuksia Kaupunkipyöräjärjestelmän joukkorahoitus (Uusi-Seelanti) Talkoot – pyörätie pieneen kuntaan talkoilla (Karvia)

 

Haasteena on rahoituksen sirpaleisuus. Erilaisia suhteellisen pieniä rahoituksia on tarjolla monelta taholta. Jokaisella niistä on omat haku- ja myöntämisperiaatteet ja erilaiset seurantamekanismit. Erityisen haastava tämä tilanne on pienten kuntien kannalta, joissa ei ole välttämättä mahdollisuuksia seurata tilanteen kehitystä ja hakea erilaisia rahoituksia. Seudullinen yhteistyö ja hyvien käytäntöjen jakaminen voisi edesauttaa kehitysrahoituksen hyödyntämistä myös pienemmillä paikkakunnilla. Eri tahojen rahoituksen nivominen kokonaisuudeksi on tärkeää LJS:n tavoitteiden toteuttamisessa.

Onko pyöräily sittenkään riittävän merkittävä liikennemuotona?

Miten saada eri toimialat pelaamaan paremmin yhteen pyöräilyn edistämiseksi?  Miten saada kunnissa eri toimialat tarttumaan aktiivisesti toimeen konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi? Miten saada eri tahot kannustamaan kaiken ikäisiä ihmisiä pyöräilemään ja liikkumaan enemmän? 

Erilaisten poikkihallinnollisten ohjelmien sisällöt eivät ole kytköksissä rahoitukseen. Sama tilanne on valtiolla ja kunnissa. Ensin viilataan ohjelmat ja niiden tavoitteet. Sitten myöhemmin yritetään löytää jostain rahoitusta toteutukseen joko suoraan budjeteista tai hankkeiden kautta erillisrahoituksina. 

Pyöräilyn kehittämiseen liittyy monia näkökulmia, kuten sote,  liikenne, liiketoiminnan kehittäminen ja liikkuminen. Huomioidaanko niissä pyöräilyn kehittäminen ja uudet mahdollisuudet vai ei. Pyöräilyn kehitystä on syytetty syystä pieneksi piperrykseksi, jossa merkittäviä muutoksia ei saada aikaan.  Jos rahoitus on pientä ja sirpaleista, on myös kehittäminen pientä ja sirpaleista. Pyöräilyssä on kuitenkin merkittävää potentiaalia. Muutosta on tapahtumassa kautta koko Suomen. Entä jos kaikkialla pyöräiltäisiin yhtä paljon kuin Oulussa?

Entä jääkö pyöräliikenteen kehittäminen ratahankkeiden varjoon täällä Hämeessä? Suunnitellaanko pääradan uudistamisen yhteydessä huoltotiet siten, että ne voisivat täydentää pyöräliikenneinfaa. Junaliikenteelle suunnitellaan mahdollisimman suorat linjat ja tasaiset yhteydet. Ne voisivat toimia hyvin myös pyöräliikenteeseen.  Pyöräily jäi mittavan koronaelvytysrahoituksen ulkopuolelle. Suomen kestävän kasvun ohjelmasta ei pyöräilyyn panosteta. Keskustelin aiheesta kansanedustaja Mirka Soinikosken kanssa, joka on ollut mukana valtion 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelutyössä.  Valitettavasti pyöräliikenteessä on liian pienet volyymit ja vaikuttavuus. Todella harmillista. Mutta jos panostus on minimaalista, on mittavia tuloksia mahdotonta saavuttaa.  Olisiko kuitenkin jo muutoksen aika?  Ilmaston ja tulevaisuuden vuoksi? 

Tehty 

• Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 
• Kanta-Hämeen ilmastotoimikunta 

Tulossa 

• Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman toteutumisen seuranta
• Hämeen ilmastovahti – toimenpiteiden seuranta (HAMK-hanke)

Kehitysmahdollisuuksia ja toimenpidesuosituksia 

• Kanta-Hämeen LJS -seurantaryhmään mukaan pyöräliikenteen edustaja.
  Osoitus siitä, että pyöräilyyn liikennemuotona halutaan aidosti panostaa. 
• Ekosysteemikuvaus – ketä kaikki tahoja olisi hyvä saada mukaan pyöräilyn edistämiseen

 

Lähteet

Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040

Maakunnallinen ilmastotyö 

Hämeen ilmastovahti

Joukkorahoitualusta Mesenaatti.me