NUOTTI-valmennus osana nuorten elämää – tutkimuksen kohteena valmennuksen toteutus

Osalle nuorista opiskelu, työskentely tai itselle merkityksellisten asioiden tavoittelu ei tunnu mahdolliselta. Covid-19 pandemian mukanaan tuomat huolet ja ongelmat haastavat entisestään nuorten tulevaisuuden suunnittelua. Nuorisotutkimusseuran tekemän tutkimuksen mukaan nuorten koettu hyvinvointi on heikentynyt korona-ajan aikana. Nuoret ovat kokeneet monenlaisia oireita koronan aikana, kuten ahdistusta, mielialan vaihteluita, jaksamattomuutta, keskittymisvaikeuksia ja uniongelmia. Valitettavasti huolet myös kasaantuvat osalle nuorista. Eniten ongelmia on nuorilla, joilla on oppimisvaikeuksia, kiusaamiskokemuksia ja yksinäisyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tukea jo ennen pandemiaa tarvinneet nuoret ovat kokeneet tilanteen vaikeimpana. Koronan vaikutukset ovat nostaneet esiin nuorten kokeman polarisoitumisen, sillä osalle nuorista koronavirus on tuonut mukanaan myös jotakin hyvää elämään, kuten stressin vähenemistä ja mielekkään vapaa-ajan lisääntymistä.

Koronan yksi ikävistä vaikutuksista nuorten elämään on se, että sen seurauksena työttömyys ja työvoimapalveluiden käyttö ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa. Nuorten osalta työttömyysaste nousi koronan aikana nopeammin kuin koko väestön osalta. Erilaisten sulkutoimien myötä monia nuoria työntekijöitä on lomautettu ja kesätyöt ja osa-aikatyöt ovat peruuntuneet. Moni nuori saattaa olla huolissaan toimeentulosta ja tällä on luonnollisesti heijastuksia myös nuorten kokemaan elämäntyytyväisyyteen.

Nuorten hyvinvoinnin heikkenemisellä saattaa olla seurauksia myös heidän toimintakykyynsä. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneiden nuorten kohdalla toimintakykyä heikentävät esimerkiksi heikko taloudellinen tilanne, jaksamattomuus, terveysongelmat sekä tyytymättömyys sosiaalisiin suhteisiin. Nuorten toiveissa on opiskelupaikan, työpaikan ja mielekkään tekemisen löytyminen. Tähän osa nuorista tarvitsee tukea.

NUOTTI-valmennuksen merkitys nuorille

NUOTTI-valmennus on Kelan uusi kuntoutuspalvelu 16–29-vuotiaille nuorille, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa. Erityisesti palvelu on suunniteltu niille nuorille, jotka ovat asiakkaina esimerkiksi Ohjaamossa, Etsivässä nuorisotyössä, sosiaalitoimessa tai TYP-toimipisteessä. Palveluun ohjataan nuoria, joiden heikentynyt toimintakyky haittaa opintojen suunnittelua tai työllistymistä. Palveluun halutaan ohjata myös nuoria, joilla on keskeytyneitä opintoja tai joilla on haasteita tulevaisuuden suunnitteluun liittyen. Nuori saattaa olla myös lannistunut itse hakemaan apua.

Vuonna 2019 NUOTTI-valmennukseen osallistui yhteensä 2 170 nuorta. NUOTTI-valmennuksen tavoitteena on, että nuoren käsitys omista vahvuuksista ja voimavaroista vahvistuu ja hän kartuttaa elämänhallintaan ja työelämävalmiuksiin liittyviä taitojaan. Valmennuksessa on keskeistä, että nuori kiinnostuu elämäntilanteestaan, tulevaisuuden suunnittelusta sekä opiskelu- tai työelämään suuntaamisesta. NUOTTI-valmennuksessa nuori saa omavalmentajan, jonka kanssa hän voi harjoitella ongelmanratkaisutaitoja ja selviytymiskeinoja tilainteisiin, jotka ovat haastavia ja aiheuttavat stressiä. Valmennus sisältää 20 tunnin mittaista tapaamista. Tapaamiset järjestetään paikoissa, joissa nuori muutenkin viettää aikaansa, kuten kotona, kahvilassa, nuorisotiloissa tai kirjastossa. Nuori saa itse vaikuttaa valmennuksen toteutustapaan, joka voi olla ruoanlaittoa, eläintenhoitoa, pelaamista, kirjoittamista tai valokuvausta. Valmennuksella tähdätään siihen, että sen päätyttyä nuorella on uskoa muutoksen mahdollisuuteen ja ymmärrystä omien voimavarojensa sekä vahvuuksiensa hyödyntämisestä muutoksessa.

”Sain elämänilon takaisin”

NUOTTI-valmennuksella on saatu aikaan hyvä tuloksia ja nuoret ovat itse kokeneet palvelun auttaneen heitä oman elämän suunnittelussa ja arjen hallinnassa. NUOTTI-valmennuksesta tehtiin tutkimusta jo palvelua kehitettäessä. Tutkimuksen mukaan valmennuksen anti oli positiivista ja monipuolista sekä nuorten että NUOTTI-valmentajien antaman palautteen mukaan. Valmennuksen avulla osa nuorista oli saanut opiskelupaikan tai aloittanut uudelleen kesken jääneet opinnot. Osa nuorista puolestaan alkoi etsiä työpaikkaa tai palasi kuntouttavaan työtoimintaan. Joillekin nuorille valmennuksen tavoitteet ulottuivat päivärytmin tai arkielämän taitojen korjautumiseen. Valmentajat puolestaan arvioivat palvelua erittäin tarpeelliseksi. Hyvänä he kokivat myös sen, että NUOTTI-valmennukseen osallistuminen ei leimaa nuoria. Jo valmennus sanana on nuortenkin näkökulmasta parempi kuin kuntoutus. Nuoret kuvasivat NUOTTI-valmennuksen vaikutuksia muun muassa seuraavasti: ”Apu on ollut mittaamattoman arvokasta” ja ”Sain elämänilon takaisin”.

NUOTTI-valmennuksen toteuttaminen -tutkimus

NUOTTI-valmennuksen vakiinnuttua pysyväksi Kelan tarjoamaksi palveluksi nuorten ammatilliseen kuntoutukseen, sen vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa. Valmennukseen osallistuvien nuorten, NUOTTI-valmentajien ja valmennukseen ohjaavien tahojen osallisuus palvelun edelleen kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeää. Hämeen ammattikorkeakoulu toteuttaa tutkimuksen, jonka tarkoituksena on kuvata ja selvittää NUOTTI-valmennuksen toteutumista asiakkaan, kuntoutuksen palveluntuottajan ja kuntoutukseen ohjaavan tahon näkökulmasta.

Tutkimuksessa on kolme osaa: 1) NUOTTI-valmennukseen ohjautuminen ja hakeminen; 2) NUOTTI-valmennus; ja 3) NUOTTI-valmennuksen vaikutukset. Tutkimuksessa vastataan seuraaviin kysymyksiin: 1) miten NUOTTI-valmennukseen ohjautuminen ja hakeutuminen on toteutunut; 2) miten NUOTTI-valmennuksen tapaamiset, yhteydenpito ja verkostotyö on toteutunut ja 3) miten NUOTTI-valmennus on vaikuttanut asiakkaan elämäntilanteeseen.

Lopuksi

NUOTTI-valmennukseen osallistuminen voi parhaimmillaan johtaa opiskelu- tai työpaikan löytämiseen mutta vähintään yhtä tärkeä merkitys sillä voi olla siihen, että nuoren yleisvointi paranee, hän saa lisää rutiineja ja voimavaroja arkeensa ja löytää mielekästä tekemistä, jonka tuottama positiivinen tunne kantaa arjessa eteenpäin.

Kuinka NUOTTI-valmennukseen pääsee? Lue täältä! 

Hankkeen verkkosivulle pääset tästä.

Tutkimus on käynnistynyt 1.1.2021 ja se päättyy 31.12.2022. Tutkimus kohdistuu viiteen Kelan vakuutuspiiriin.