Oulun talvipyöräily on maailmankuulua. Sitä käytetään esimerkkinä Kanadassa, Hollannissa ja Ranskassa. Videoita kouluun pyöräilevistä lapsista jaetaan niin sosiaalisessa mediassa kuin nimekkäiden lehtien some-kanavilla. Mistä on oikein on kyse? Harri Vaarala, liikenneinsinööri Oulusta, kertoi äskettäin Twitterissä miten Oulussa ylläpidetään pyöräreittejä talvella.
Monilla paikkakunnilla on viime aikoina moitittu pyöräteiden huonoa talvikunnossapitoa. Oulussa on kuitenkin kaikki toisin. Siellä homma toimii kiitettävällä tavalla. Harri Vaaralan mukaan hyvä pyöräteiden talvikunnossapito on mahdollista millä tahansa kaupunkiseudulla jos vain tahtoa löytyy. Oulun pääpyöräreittien talvikunnossapidon lähtökohdat, urakan vaatimukset, niiden valvonta ja toteutuminen tuottavat erinomaisia tuloksia. Mukana Oulun ihmettä rakentamassa ovat olleet myös Timo Perälä ja Pekka Tahkola Navico Oystä ja suuri joukko vapaaehtoisia oululaisia pyöräilijöitä kunnossapitoagentteina. Oulussa on ilo pyöräillä talvella ja ympäri vuoden.
Hyvä pyöräteiden talvikunnossapito on mahdollista millä tahansa kaupunkiseudulla jos vain tahtoa löytyy.
Yhteisurakat ja laatulupaukset
Talvikunnossapidon urakka on hieman epätyypillinen yhteisurakka, jossa ovat mukana Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus ja Kempeleen kunta. Yhteisurakan ansiosta pääpyöräreittien hallinnollisille rajoille ei muodostu käyttäjille näkyviä urakkarajoja tai muita laatuvaihteluita. Hyvin kunnossapidetty reitti jatkuu koko pääpyöräreittien matkan.
Pääreittiurakassa on 125 km Oulun seudun 160 km pääpyörätieverkostosta. Yhteensä Oulun seudulla on yli 1000 km pyöräteitä. Pääreittiurakan reitit on valittu siten, että ne ovat ns. pääsisääntuloväyliä Oulun keskustaan. Lisäksi mukana on Kempeleen tärkeimpiä sisäisiä reittejä.
Pääreittiurakassa on perinteisiä laatuvaatimuksia (”senttirajoja”) sekä lukuisia laatulupauksia mitä valittu urakoitsija, Oulun Konetyö Oy, on kilpailutuksen yhteydessä antanut. Laatulupauksilla varmistetaan että laatua myös saadaan. Urakoitsija saa laatulupausten täyttymisestä bonusta, vastaavasti jos lupaukset jää täyttymättä, on seurauksena sanktioita. Tyypillisesti yksittäisestä laatulupauksen rikkomisesta aiheutuva sanktio on kaksi kertaa kyseisen bonuksen määrä. Laatulupauksia on yhteensä 10 kappaletta.
Yhtenä laatulupauksena urakoitsija on luvannut, että heidän kuljettajansa pyöräilevät auraamillaan väylillä. Toistaiseksi tämä lupaus on pitänyt, joten urakoitsijalle on keväällä tiedossa bonuksia. Tämä on merkittävästi parantanut kuljettajien omistautumista työlleen.
Laatulupaus on myös se, että urakoitsija käyttää kelitarkistuksissa ainoastaan nollapäästöistä ajoneuvoa, tässä tapauksessa sähköautoa. Lisäksi urakoitsija on luvannut käyttävänsä pelkästään Euro6-traktorikalustoa ja niissä ainoastaan biodieseliä.
Lisäksi urakoitsija on luvannut, että he eivät käytä kalustossaan häiritsevää rengaskuviontia, heidän koneissaan käytetään linkoja ja he urakoivat pääosin omalla kalustollaan (eivät käytä alihankkijoita). Tämä parantaa urakoitsijan omistautumista työlle.
Senteistä tarkat sopimukset
Entäs ne perinteiset senttirajat? Pääreittiurakassa on varsin tiukat speksit, lähtökynnys on 2 cm, toimenpideaika 3 tuntia ja maksimilumensyvyys 4 cm. Yöaikaan on voimassa hivenen löysemmät vaatimukset, mutta aikaikkuna on kuitenkin niin lyhyt että urakoitsija ei siitä juurikaan hyödy. Kahden sentin lähtökynnys tarkoittaa sitä, että sen ylittyessä toimenpiteiden pitää olla jo käynnissä reitillä. Ei riitä, että silloin lähdettäisiin vasta varikolta liikkeelle. Lähtökynnyksen ylittymisestä on 3 tuntia aikaa puhdistaa koko 125 km pääreittiurakan verkko.
Maksimilumensyvyyttä (4 cm) ei saa normaalitilanteessa koskaan ylittää: auraustoimenpiteet pitää mitoittaa siten, että 4cm ei tule koskaan täyteen. Poikkeuksena on ainoastaan poikkeuksellisen voimakas lumisade (yli 20cm/4 h) jota onneksi sattuu hyvin harvoin. Lumen- ja sohjonpoistossa käytettävä kalusto tulee mitoittaa siten, että väylät pystytään pitämään laatuvaatimusten mukaisessa kunnossa myös jatkuvan lumisateen aikana. Aurauksen jälkeen väylän pinnalla ei saa olla pyöräliikennettä haittaavaa lunta, sohjoa tai auravalleja.
Väylällä ei saa myöskään olla liikennettä haittaavia tai kulkuleveyttä kaventavia paakkuja. Aurausjälki ei saa aiheuttaa polkupyörälle ohjautuvuutta (hammastus tulee olla <20 mm). Tasaterän käyttö on kiellettyä. Väylän pintaan ei saa jäädä liikennettä haittaavaa aaltoilua.
Suurin sallittu polanteen paksuus on 5 cm (14.3. asti) ja 2 cm 15.3-30.4 välisenä aikana. Urakoitsijan tulee kevättä valmistelevissa töissä varmistaa että talven aikana kertynyt polanne poistetaan ennen kuin kevään “sohjokausi” alkaa.
Suojatien näkemäalueella (5 metriä lähempänä suojatietä) aurausvallien suurin sallittu korkeus on 50 cm. Urakoitsija seuraa tilannetta talven aikana ja poistaa aurausvalleja tarvittaessa useaan otteeseen talven aikana.
Liukkauden torjuntaa
Alkutalvesta voidaan käyttää ympäristöystävällistä, mietoa suolaliuosta. Vakiintuneesti talven aikana liukkautta torjutaan sepelillä, kalliomurskeella tai hiekoitushiekalla. Renkaita puhkovan kiviaineksen käyttö on kielletty. Käytetty liukkaudentorjuntamateriaali ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa liikenteelle eikä vahingoittaa ajoneuvoja (ml. polkupyörän renkaat). Erityistä huomiota tulee kiinnittää murskeen ja sepelin liuskeisuuteen.
Liukkaudentorjunnassa käytettävät hiekoitusmateriaalit tulee hyväksyttää tilaajalla. Liukkautta voidaan torjua myös karhentamalla väylän pinta, mikäli menetelmällä saavutetaan riittävä pito. Vakiintuneen talven aikana parhaan kitkan ja rullaavuuden tarjoaa tasainen, tiivis lumipinta. Hiekoitusta ei tarvita.
Asenteen muutos – palvelua pyöräilijöille ja kunnossapitoagentit mukana kehittämisessä
Oulussa tärkeä urakoitsijan ajatusmaailmaan aikaansaatu muutos on se, että he tekevät asiakaspalvelua. Siis asiakkaille, kaupunkilaisille. Ei tilaajalle. Ja tärkeä osa asiakaspalvelua on aktiivinen viestintä. Sitä Oulun Konetyö Oy on tehnyt kiitettävästi
Tilaajan lisäksi saavutettua laatutasoa Oulussa valvovat myös vapaaehtoiset kunnossapidon pyöräilyagentit, jotka raportoivat kokemaansa laatutasoa viikoittain. Tämä on tehty vuodesta 2016 alkaen. Agenttien palautteiden perusteella urakoitsija saa joko bonuksia tai sanktioita.
Urakoitsija on velvollinen järjestämään myös “väylänvarsitapahtumia” vähintään kolme kertaa vuodessa. Toisin sanoen urakoitsija jakaa pyöräilijöille kuumaa mehua ja pientä purtavaa sekä kerää suoraa palautetta suoraan asiakkailta. Palautetta kerätään myös sähköisellä palautejärjestelmällä ja urakoitsijalle on mahdollista antaa suoraa palautetta myös Facebook-sivujen kautta.
Kalustovaatimuksia
Auran terät ovat talvikunnossapidon yksi tärkeä detalji. Tasaterän käyttö on kiellettyä, koska se ei pure lumeen ja aiheuttaa vain liippautuneen pinnan. Sen sijaan käytetään kovametallipalaterää, jossa hampaiden väli täytyy olla alle 20 mm.
125 km pitää puhtaana kuusi traktoria (etuaura + linko). Aurausreittien suunnittelu (mm. ajojärjestys), lumisateen intensiteetin seuranta sekä lähtökynnyksen määrittäminen ovatkin sitten oma taiteenlajinsa. Oulussa tätä pääpyöräreittien talvikunnossapidon ”superluokkaa” tuotetaan 3200 €/km/vuosi, kokonaiskustannus on siis noin 400 000 €.
Oulaiset jakavat talvikunnossapito-osaamista myös maailmalle. Oulusta lähtöisin oleva Winter Cycling Conference kerää vuosittain yhteen talvipyöräilyn asiantuntijoita. Konferenssi pidettiin viime viikolla ja jälleen kerran Oulun tarina oli näyttävästi esillä. Pekka Tahkola esitteli livelähetyksessä pyöräillen Oulun hienoa infraa. Sitä kyllä kelpaa esitellä.
Tahto tehdä hyvää työtä yhdessä, selkeät tavoitteet, aktiivinen toiminta, palaute ja avoimuus
Miten tätä voisi luonnehtia? Tahto tehdä hyvää työtä yhdessä, selkeät tavoitteet, aktiivinen toiminta, palaute ja avoimuus – niillä pääsee jo pitkälle.
Lähteet:
Talvipyöräilyä Pekka Tahkolan YouTube-kanavalla
Oulun kaupunki, katujen talvikunnossapito
Oulun palautejärjestelmästä ja kunnossapitoagenteista
Winter Cycling Conress program
Blogisarja on osa Kanta-Hämeen pyöräilyohjelma -hanketta
Hankkeessa tuotetaan tietoa Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyön ja Suomessa toisen kunnallisen pyöräilyn kehittämissuunnitelman tueksi. Hankkeella pyritään vaikuttamaan erityisesti pyöräilyn yleistymiseen ja kehittämiseen, vähähiilisen liikenteen edistämiseen sekä pyörämatkailun kehittämiseen.
Kevään 2021 aikana Hämeen pyöräilyohjelman blogisarja käsittelee Hämeen monipuolisesti erilaisia pyöräilyn ja pyöräliikenteen kehittämisen teema-alueita. Kirjoituksissa nostetaan esille peruskysymyksiä, esitellään viime aikojen kehitystä ja hyviä esimerkkejä sekä tunnistetaan mahdollisia kehityskohteita.
Minna Takala on Tawast Cycling Clubin puheenjohtaja ja Pyöräliiton perustajajäsen.
