Innostu työssä ja työn ulkopuolella!

Työntekijöiden kokema työhyvinvointi on organisaatioiden menestyksen tärkeä peruspilari. Yrityksen innostuneet ja sitoutuneet työntekijät tekevät parempaa tulosta ja yritys menestyy. Työnantajan kannattaakin pitää huolta työhyvinvoinnista ja edesauttaa työntekijöitä kokemaan työn imua omassa työssään. Ihminen on kuitenkin kokonaisuus ja henkilön hyvinvointiin vaikuttaa oleellisesti myös työn ulkopuoliset asiat. Omaa onnellisuuttaan voi merkittävästi parantaa, mutta se vaatii harjoittelua.

Positiivinen psykologia keskittyy ihmisten vahvuuksiin, hyvinvointiin ja kukoistukseen. Usein positiivinen muutos alkaa henkilön omista ajatuksista. Ihmisen onnellisuudesta puolet määräytyy lähtötasosta, kymmenen prosenttia olosuhteista ja 40 prosenttiin voi vaikuttaa tietoisella toiminnalla. Onni ei ole jossain tuolla kaukana saavuttamattomissa, vaan ihmisen itsensä sisällä. Jokaisella on mahdollisuus tuoda hyvää myös omaan työhönsä ja omalle työpaikalle.

Työn imua ja innostusta

Työn imu on tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista työhön. Energisyys ja omistautuminen tuovat hyvinvointia ja onnellisuutta työntekijälle. Työnantajalle työn imua tuntevat työntekijät tuottavat parempaa tulosta. Työn imussa oleva henkilö levittää positiivisuutta ja energiaa muihinkin työntekijöihin, aina kotioloihin asti.

Hyvä esimies lisää toiminnallaan työntekijän tuntemaa työn imua. Hän edistää alaistensa tai tiiminsä kehittymistä, on aito ja rehellinen, kiinnittää huomiota työntekijöiden tarpeisiin sekä valmentaa ja kuuntelee. Esimies tiedostaa omat vahvuutensa ja puutteensa. Hän toimii koko organisaation hyväksi ja antaa työntekijöille tilaa kukoistaa.

Hämeen ammattikorkeakoulun Innostu työssä -hankkeessa kehitetään Kanta-Hämeessä toimivien pk-yritysten työhyvinvointia. Hankkeen tavoitteena on lisätä kohdeyritysten henkilöstön sisäistä motivaatiota ja innostusta. Kohdeyritysten tarpeista johtuen työhyvinvoinnin kehittäminen on erilaista jokaisessa yrityksessä. Lähtökohtana on kuitenkin aina työyhteisön vahvuuksien etsiminen ja hyvän kierteen aikaansaaminen. Yrityskohtaisessa alkukartoituksessa löytyy useita kipupisteitä ja epäkohtia, joiden kehittämiseen tehdään toimintasuunnitelma. Tärkeintä on kuitenkin, että ongelmat tiedostetaan ja niihin halutaan puuttua sekä etsiä ratkaisukeskeisesti parannuskeinoja. Toiminnan rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto ja Hämeen Ely-keskus.

Työyhteisössä on erilaisia voimavaroja. Ne voidaan jakaa fyysisiin, psykologisiin, sosiaalisiin ja organisatorisiin. Työyhteisön kehittämisen ideana on tunnistaa asioita, joihin voidaan vaikuttaa ja joihin panostaminen lisää työtyytyväisyyttä.  Tutkimusten mukaan työntekijät arvostavat omassa työssään erityisesti merkityksellisyyttä, monipuolisuutta, itsenäisyyttä ja välitöntä palautetta.  Työn tavoitteiden selkeys ja työntekijän vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat myös tunnistettuja asioita

Esimiehet voivat vaikuttaa omalla toiminnallaan merkittävästi työntekijöiden työtyytyväisyyteen.  Johtamiskäytäntöjen pitää olla selkeät ja eri toimijoiden roolit työpaikalla kaikkien tiedossa. Esimiehen tulee olla kiinnostunut työntekijästä ja hänen tekemästään työpanoksesta. Kannustus, rohkaisu ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen luovat myönteistä ilmapiiriä. Lisäksi esimieheltä ja työyhteisöltä toivotaan tukea ja oikeudenmukaisuutta.

Onnellisuutta voi harjoitella – töissä ja kotona

Onni ei ole jossain tuolla kaukana saavuttamattomissa, vaan ihmisen itsensä sisällä. Omaa onnellisuuttaan voi kehittää ajattelulla, mutta se vaatii samanlaista ponnistelua kuin esimerkiksi urheilutulosten parantaminen. Jos haluat olla onnellisempi töissä tai vapaa-ajalla, muuta omaa ajatteluasi ja mielentilaasi. Onnellisuuden tunnusmerkkejä ovat toistuvat myönteiset tunteet: ilo, mielihyvä, tyytyväisyys, tyyneys, uteliaisuus, kiinnostus, elinvoimaisuus, innostuneisuus, tarmokkuus, haltioituneisuus ja ylpeys. Onnelliset ihmiset kokevat myönteisiä tunnetiloja muita useammin. Työpaikalla onnelliset säteilevät muille ja nostavat muidenkin mielialaa.

Onnellisuuden lähde löytyy siis omasta käytöksestä, ajattelusta, tavoitteista, joita asettaa itselleen jokapäiväisessä elämässä. Lyubomirsky (2007) esittelee seuraavat kaksitoista onnellisuusaktiviteettia, joita säännöllisesti harjoittelemalla kehittää omaa onnellisuutta:

• Kiitollisuuden ilmaiseminen
• Optimismin vaaliminen
• Liian ajattelun ja sosiaalisen vertailun välttäminen
• Hyvien tekojen harjoittaminen
• Sosiaalisten suhteiden vaaliminen
• Selviytymiskeinojen kehittäminen (esim. millä tavoin selviät kielteisistä tapahtumista)
• Anteeksiannon opettelu
• Virtauskokemusten lisääminen (uppoutuminen, flow)
• Elämän iloista nauttiminen
• Tavoitteisiin sitoutuminen (unelmien tavoittelu)
• Uskonnon ja henkisyyden harjoittaminen
• Kehosta huolehtiminen (meditointi, liikunta ja onnellisten ihmisten tapaaminen).

Oman tai työyhteisön onnellisuuden lisäämiseksi listasta valitaan neljä aktiviteettia, joita haluaa toteuttaa säännöllisesti. Harjoittelun tueksi voidaan käydä keskusteluja, kirjoittaa kiitollisuuspäiväkirjaa ja -kirjeitä, tehdä mielikuvaharjoittelua, harjoitella ratkaisukeskeistä toimintaa, tehdä toimintasuunnitelmia jne. Tärkeää on, että asia päätetään, kirjataan ja aloitetaan pitkäjänteinen onnellisuusharjoittelu päivittäin tai viikoittain. Tietyin väliajoin tarkistetaan tilanne. Välillä kannattaa vaihtaa aktiviteetteja, jotta mielekkyys harjoitteluun säilyy. Jokainen voi tehdä töissä hyviä tekoja oman työyhteisönsä hyväksi. Tee omakohtainen testi omassa työyhteisössäsi, vaikka muutaman viikon ajan. Hymyile, anna positiivista palautetta työkavereille, puhu myönteisesti työkavereista, kiitä, tee hyviä tekoja ja opettele antamaan anteeksi. Todennäköisesti tulet hämmästymään vaikutuksista!