Ammattikoulussa opiskeleva Arttu Saarela suoritti työharjoittelunsa tutkimusyksikössä

0

Arttu Saarela suoritti ammattikoulun tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon kuuluvan työharjoittelun HAMK Smart -tutkimusyksikössä. Yksikölle tämänkaltainen HAMKin ulkopuolisen opiskelijan harjoittelu oli yksi ensimmäisistä laatuaan, mutta taatusti ei viimeinen. 

Kuka olet ja kuinka päädyit harjoittelijaksi HAMK Smart -tutkimusyksikköön?

Olen Arttu Saarela ja opiskelen Valkeakosken ammattikoulussa tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoa kolmatta eli viimeistä vuotta. Opintoihini kuuluu kaksi noin kymmenen viikon työharjoittelujaksoa. Sain mahdollisuuden suorittaa toisen työharjoittelujaksoni HAMK Smartilla. Harjoittelujakson tavoitteena on suorittaa opintoihin tarvittavia osaamispisteitä työpaikalla. Kyseisen työharjoittelujakson tavoitteina oli saada suoritettua kaksi näyttöä koululle osaamisestani ja tämän avulla saada tarvittavat osaamispisteet täyteen. Näyttöjen aiheet olivat palvelujen käyttöönotto ja tuki, sekä tietoturvan ylläpito.

Harjoittelupaikan haku HAMK Smartille onnistui tutkimusyksikön kanssa yhteistyötä tehneen tuttavani kautta. Soitin yhteyshenkilölle ja sovimme tapaamisen, jossa keskustelimme minkälaisia töitä tutkimusyksikössä olisi mahdollista suorittaa. Tapaamisen jälkeen sovitimme koululla opettajani kanssa työn opintosuunnitelmaani ja sainkin aloittaa työt nopeasti, mikä oli hienoa, sillä opinnot olivat jo hyvässä vaiheessa.

Mitä harjoittelusi sisälsi ja mitä uutta opit?

HAMK Smartissa pääsin konfiguroimaan Linux-palvelinta ja kehittämään palvelimen tietoturvaa. Tietoturvan kehittämisen dokumentoinnilla, sekä osaamisen näytöllä sain suoritettua ensimmäisen näyttöni koululle. Näyttö suoritettiin etänä Microsoft Teamsin välityksellä. Työharjoittelujakson toinen puolisko meni IoT-alustoihin tutustumisessa, sekä eri IoT-alustojen vertailuun. IoT-alustoista suoritin näytön dokumentoinnilla ja osaamisen näytöllä etänä, tälläkin kertaa Teamsin avulla.

Arttu tekemässä töitä työpisteellään

Tietoturvan ylläpito -osa-alueen tavoitteina oli kehittää Linux-palvelimen tietoturvaa. Linux -palvelin oli luotu Azureen virtuaalipalvelimeksi. Palvelimeen muodostettiin yhteys SSH-yhteyden avulla. Ennen työharjoittelujaksoa minulla ei ollut kokemusta Linux-pohjaisesta käyttöjärjestelmästä eikä koneesta, jossa ei ole graafista käyttöliittymää. Kävin myös läpi IoT-alustasovelluksen asennuksen virtuaalipalvelimelle normaalisti sekä dockerin avulla.

Työasemien käyttöönotto ja tuki -osa-alueen tavoitteena oli työharjoittelujaksolla tutustua eri IoT-alustoihin, sekä selvittää, kuinka alustat toimivat ja mitä eri ominaisuuksia ne tarjoavat. Aluksi vertailin muutamaa eri IoT-alustaa ja vertailun jälkeen tutustuin paremmin yhteen alustaan, jonka ominaisuudet täyttivät parhaiten meidän kriteerimme.

Opin työharjoittelujakson aikana perustoiminnot konsolikäyttöisestä Linux-koneesta. Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä oli minulle lähtökohtaisesti melko vieras, mutta uskon, että kaikki työharjoittelujakson aikana oppimani tulee olemaan minulle tulevaisuudessa hyödyksi Linuxin kanssa. Ennen töiden aloittamista en tiennyt käytännössä mitään IoT:sta (Internet of Things), mutta jakson aikana IoT-alustat ja alustojen käyttötarkoitus tulivat selväksi. Harjoittelujakso avasi myös työelämän taitoja!

Mikä harjoittelussa oli parasta? Entä haastavinta?

Työharjoittelujakson parhaita asioita oli uuden oppiminen, työporukkaan tutustuminen sekä vastuu – työn saaminen valmiiksi määräajassa. Työhön liittyvät palaverit olivat mukavia ja niissä oppi paljon uusia asioita, jotka hyödyttävät varmasti tulevissa työharjoitteluissa ja myös työelämässä. Haastavinta harjoittelujaksolla olivat uudet asiat – mm. Linux, IoT, virtuaalipalvelin ja tiedonhaku ongelmatilanteen sattuessa. Mutta niistäkin selvittiin ja opittiin!

Kokemus etätyöskentelystä oli hyödyllinen, sillä uskon etätyön lisääntyvän tulevaisuudessa tällä alalla.

Koronatilanteen takia jouduin suorittamaan suurimman osan työharjoittelusta kotoa käsin. Alkuperäiseen työsuunnitelmaan ei tullut juurikaan muutosta, vaikka suoritinkin töitä kotona. Etätyöskentelyyn sopeutuminen tuntui pääosin suhteellisen helpolta minulle. Haasteellisin asia etänä työskentelyssä oli ongelmien ratkominen itsenäisesti, koska ongelmatilanteessa kukaan ei päässyt paikan päälle katsomaan ja auttamaan, vaan kaiken täytyi tapahtua etänä. Onneksi pääsin työskentelemään erittäin mukavien työkavereiden kanssa ja lähestulkoon kaikista ongelmista päästiin eteenpäin. Kokemus etätyöskentelystä itsessään oli hyödyllistä, sillä uskon etätyön lisääntyvän tulevaisuudessa tällä alalla.  Etänä työskentelyssä jäi harmittamaan vain se, etten päässyt tutustumaan muihin HAMKin kampuksiin kuin Valkeakosken kampukseen alkuvaiheessa, ja se etten päässyt tutustumaan koko tutkimusyksikön tiimiin.

Harjoittelu antoi minulle hyvän kuvan IoT:sta sekä Linuxin tietoturvasta ja vahvisti tulevaisuuden suunnitelmia. Urasuunnitelmia on armeijan jälkeen jatkaa opiskeluita ammattikorkeakoulussa mahdollisesti tietoturvaa. Tavoitteena on keskittyä tietoturvaan ja sen haasteisiin.

Ohjaajan kommentti

Tutkimusyksikön näkökulmasta olimme todella vaikuttuneita Artun työpanoksesta!

” Minuun teki suuren vaikutuksen, kuinka ahkera Arttu oli oppimaan ja tekemään työtehtäviään, vaikka hänellä ei ollut suurimmasta osasta tekemistään asioista kokemusta. Vaikka luonnollisestikin työssäoppimisjaksolle kuuluu myös, että opitaan uutta! Poikkeusaikana kotona työskentely ei tuottanut Artulle ongelmia, vaan ammattilaisen ottein hän pystyi sopeutumaan ongelmitta etätyöskentelyyn ja sen tuomiin työskentelytapoihin. Arttu säteili innokkuutta ja motivaatiota mikä näkyikin hänen tekemisissään ja asenteessaan työtehtäviä kohtaan”, kertoi Artun ohjaaja Atte Partanen

Leave A Reply