Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman ÄlyKaupunki-hankkeen päätavoitteena on hiilijalanjäljen pienentäminen rakennuksissa. Lähtökohtana rakennusten hiilijalanjäljen arviointiin Suomessa on Ympäristöministeriön vuonna 2017 julkaisema vähähiilisen rakentamisen tiekartta. Tavoitteena on, että rakentamisen vähähiilisyys tulee osaksi rakennusmääräyksiä 2020-luvun puoleen väliin mennessä.
ÄlyKaupunki-hankkeen aluksi arvioimme rakennusten käytönaikaisesta energiankulutuksesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä pilottikohteissamme eli Takahuhdin, Tesoman ja Vuoreksen kouluissa. Projektissa on kartoitettu rakennuksien hiilijalanjälkeä todellisten energiankulutustietojen mukaan. Eri energiamuotojen päästökertoimet on esitetty kuvassa 1. Kuvasta nähdään, että kertoimissa on otettu huomioon tulevien vuosien toimenpiteen sähkön-, kaukolämmön- ja kaukojäähdytyksen tuotantojen kehittäminen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Arviointimenettely mahdollistaisi myös todellisen kaukolämmön tuotannon hiilijalanjäljen hyödyntämisen, mikä Tampereenkin tapauksessa perustuu keskimääräistä kaukolämmön tuotantoa ympäristöystävällisempään tuotantoon ja siten todellinen hiilijalanjälki on laskennallista paljon pienempi.
Hiilijalanjälkiraportoinnin avulla voidaan tarkastella rakennuksien energiankulutuksesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä eri vuosilta ja kohdekohtaisesti (Kuva2). Lisäksi kohteista voidaan erotella lämmityksen, sähkön ja veden lämmityksen aiheuttama hiilijalanjälki. Raportissa on laskettu kohteiden hiilijalanjälki, jonka mittayksikkö on hiilidioksidiekvivalentti (kg CO2e). Raportissa on laskettu rakennuksen hiilijalanjälki käyttäen hyödyksi rakennuksen bruttopinta-alaa, jolloin lasketuista arvoista saadaan hiilijalanjälki neliömetrille. Tämä mahdollistaa eri rakennusten välisen vertailun keskenään ja toisaalta raportti mahdollistaa myös helposti esim. energian kulutuksen (kWh) tai kustannuksen (€) esittämisen ja vertailun rakennuskohtaisesti. Raportointiin on liitetty mukaan avoimesta datasta säätietoja, jonka avulla voidaan tarkastella kuinka ulkolämpötila vaikuttaa rakennuksen energiankulutuksen kautta hiilijalanjälkeen. Raportointityökalun avulla voidaan jatkossa seurata kuinka muutokset vaikuttavat energiankulutukseen ja hiilijalanjälkeen. Raportointi perustuu Haahtela-järjestelmästä luettaviin energiankulutustietoihin ja olisi siten suhteellisen helppo laajentaa kattamaan useampia rakennuksia Tampereella tai muissakin kaupungeissa.
Vähähiilisyyden arviointi perustuu Ympäristöministeriön raporttiin ”Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä”, jossa esitetään laskennalliset menetelmät rakennusten koko elinkaaren ajalle.
Lue lisää ÄlyKaupunki-hankkeesta täältä.
Atte Partanen työskentelee HAMK Smart -tutkimusyksikössä ratkaisuasiantuntijana. ÄlyKaupunki-hankeessa Atte toimii projektityötekijänä.
