Tänä syksynä yritin kannustaa kollegaa lähtemään henkilöstövaihtoon. Vastauksena hän letkautti: ”lähden mielelläni vaihtamaan säkkejä ulkomaille”. Hieman ihmettelin, mitä hän tarkoittaa, kunnes hän kertoi, että oli nähnyt aulassa opiskelijoiden tekemän kansainväliseen vaihtoon kannustavan roll-upin, jossa oli kuvatekstinä Lähde säkin vaihtoon.
Meillä HAMKissa kannustetaan opiskelijoita lähtemään liikkuvuusjaksolle ulkomaille. HAMKin kansainvälisen liikkuvuuden palveluita on tänä syksynä uudelleenorganisoitu, jotta voimme palvella kaikkia opiskelijoita entistä paremmin koko liikkuvuusprosessin aikana, ja siten saada entistä enemmän opiskelijoita suorittamaan vaihtojakson ulkomailla.
Mutta entä HAMKin henkilöstö? Voiko kuka vaan hamkilainen lähteä liikkuvuusjaksolle ulkomaille? Moni meistä mieltää, että ulkomaan vaihtojakso on tarkoitettu vain opettajille, ja nimenomaan opettamaan ulkomaisessa korkeakoulussa. Mutta jos halutaan, että HAMK on aidosti kansainvälinen työyhteisö, niin myös koko henkilöstön – varsinkin tuki- ja hallintohenkilöstön – täytyy lähteä mukaan kansainvälistymään.
Esimerkiksi kansainvälisten asioiden toimiston (HAMK International) hallinnoima Erasmus+ -ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia ja hyviä apurahoja sekä opettaja- että henkilöstöliikkuvuuteen. Apuraha ei kata kaikkia kuluja, mutta suuren osan niistä, joten on tärkeää, että sitä haetaan, kun on ollut Erasmus+ -vaihtojaksolla.
Mitä eroa on opettaja- ja henkilöstövaihdolla?
Opettajavaihdon aikana opettajan pitää opettaa vähintään kahdeksan tuntia kohdekorkeakoulussa. Samalla matkalla kannattaa neuvotella myös muista yhteistyömahdollisuuksista.
Henkilöstövaihtoon voivat osallistua muun henkilöstön lisäksi myös opettajat ja tutkijat, ja vaihtojakson tavoitteena on oman osaamisen kehittäminen, kouluttautuminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen. Vaihto voi olla luonteeltaan esimerkiksi opintovierailu, workshop tai työssäoppimisjakso.
Alla on muutamia poimintoja opettajien ja muun henkilökunnan ulkomaanjakson kokemuksista.
Opettajat
Mitä hyötyä jaksosta oli omaan pedagogiseen kehittämistyöhösi ja mitä uusia pedagogisia ratkaisuja löysit?
”Vaihdoista eri maiden kohteisiin saa aina hyvän käsityksen ja tiedon sekä opetuksen käytäntöihin, että tapoihin, mutta myös kunkin vaihdossa sovitun opintokokonaisuuden ammatillisista sisällöistä.”
”Hyötynä omaan työhön tulee erilaisten ratkaisujen ja olosuhteiden vertailu ja niiden perustelu niin itselle, kuin opiskelijoillekin. Myös projektioppiminen ja ohjaus saa vaihdoissa uusia näkökantoja.”
Miten kansainvälisyys on näkynyt opetuksessasi vaihdon jälkeen?
”Sekaryhmissä opiskelijat ovat tehneet erilaisia projekteja. Tämä on johtanut siihen, että opiskelijat ovat rohkaistuneet englannin kielen käytössä ja vaihdot ovat lisääntyneet.”
”Kansainvälisyys ilmenee välittöminä ammatillisina terveisinä niin kollegoille kuin opiskelijoillekin ja myös koulutuksen suunnitteluun liittyvänä tietona. Moni vierailu kytkeytyy myös laajempiin vaihdossa sovittuihin tai työn alle saatettuihin yhteistyöprojekteihin. Vaihdot johtavat yleensä aina pidempiaikaiseen yhteistyöhön partnereiden kanssa.”
Miten olet jakanut ja hyödyntänyt kokemuksia jaksosta työyhteisössäsi, verkostoissa ja opiskelijoille?
”Toteutettu yhteistyössä intensiiviviikko, joka saa ensi vuonna jatkoa taas Saksassa, saanut kollegoita mukaan toteutukselle ja myös vaihtoon. Opiskelijoille harjoittelupaikkoja Saksasta.”
”Otamme vaihdon aikana kehitettyjä malleja käyttöön omassa opetuksessamme. Teemme puolin ja toisin opettajavaihdot toistemme opintojaksoille ja kehitämme asiaa eteenpäin. Tavoitteenamme on kirjoittaa yhdessä partnerimme kanssa julkaisu asiaan liittyen.”
Muu henkilöstö
Mitä hyötyä jaksosta oli omaan työhösi ja työn kehittämiseen?
”Kielitaidon elvyttäminen, kollegoiden tapaaminen ja kokemusten vaihtaminen, tutustuminen vaihtokohteen toimintaan ja työtapoihin.”
”Sain varmuutta kielitaitooni ja erilaisissa sosiaalisissa verkostoissa toimimiseen. Vaihtojakso antoi minulle valmiuksia toimia jatkossa yhteistyössä kansainvälisten hankepartnereidemme kanssa. Opin uutta myös elämänasennetta toisesta kulttuurista: pienistä asioista ei kannata liikaa stressata, eikä kaiken tarvitse mennä aina 100 % suunnitelman mukaan. Tärkeintä on, että isossa kuvassa asiat etenevät.”
”Omien kommunikointitaitojen ja varmuuden kehittäminen ulkomaalaisten kollegoiden kanssa toimiessa oli suurin hyöty. Lisäksi näki, kuinka hyvin monet asiat ovat omassa organisaatiossa, eli sai perspektiiviä omaan työhön.”
Miten työyhteisösi hyötyi siitä, että olit vaihdossa?
”Iloinen ja innostunut työntekijä. Itse valmiimpi osallistumaan oman korkeakoulun kansainvälisiin tapahtumiin.”
”Toin tullessani uusia ideoita, miten työtä voitaisiin tehdä/kehittää. Ymmärsin itse vaihdossa, että puhun ihan ymmärrettävää englantia ja olen rohkaissut myös muita puhumaan.”
”Työyhteisössäni oli ollut aiemmin arkuutta vaihtoon lähdössä ja kokemukseni on rohkaisemassa muitakin lähtemään. Projektikoordinaattorina minulla on nyt paremmat mahdollisuudet ottaa haltuuni yksikössämme kasvamassa määrässä olevia kv-hankkeita.”
Miten olet jakanut ja hyödyntänyt kokemuksia jaksosta työyhteisössäsi, verkostoissa ja opiskelijoille?
”Olemme lanseeranneet työyhteisöön ‘English Thursdays’, jolloin pyritään keskenämme puhumaan englantia ja näin vahvistamaan rohkeutta puhumaan sitä turvallisessa ympäristössä. Olen myös rohkaissut muita hakemaan vaihtoon.”
”Kertomalla kokemuksestani työyhteisön kokouksissa, sekä epävirallisemmissa tilanteissa. Keskustelut ulkomaalaisten opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa ovat myös tuntuneet luontevammilta koetun intensiivisen kieli-/kulttuurikylvyn jälkeen.”
”Kokemusta on jaettu erityisesti lähimpien työkavereiden keskuudessa. Lisäksi kirjoitimme kahden matkakumppanin kanssa vaihdosta blogikirjoituksen, joka jaettiin koko henkilökunnan nähtäville.”
Mistä lähteä liikkeelle?
Ketään ei voi pakottaa lähtemään ulkomaan vaihtojaksolle. Täytyy olla oma halu lähteä ja halu kehittää omaa osaamistaan jakson aikana. Helpoin tapa on aluksi osallistua henkilöstöviikkoon. Eri maiden ja eri alojen henkilöstöviikkoja löytyy esimerkiksi EU:n Staff Week search -sivustolta. Myös HAMKin Go International -blogissa kerrotaan mm. henkilökunnan vaihtokokemuksista.
Erasmus+ -apurahoitetun opettaja- tai henkilökuntaliikkuvuuden perusehdot:
- Opettajaliikkuvuudessa HAMKilla ja vastaanottavalla korkeakoululla on kahdenvälinen sopimus opettajavaihdosta. Henkilökuntavaihto ei kuitenkaan edellytä sopimusta korkeakoulujen välillä.
- Kesto on vähintään 2 työpäivää ja enintään 2 kuukautta. Vähimmäiskesto 2 työpäivää tarkoittaa kahta täyttä työpäivää, eikä se sisällä matkapäiviä, vaan ne lisätään oleskelupäivien päälle.
- Kullakin opettajavaihtojaksolla opettajan tulee antaa vähintään 8 tuntia opetusta kohdekorkeakoulussa. Jos vaihto kestää yli viikon, edellytetään 8 opetustunnin pitämistä jokaisella viikolla vaihdon aikana.
- Henkilökuntavaihtoon voi osallistua sekä opettajat että muu henkilöstö. Konferenssit eivät ole kelpoisia Erasmus+-henkilökuntavaihdon kohteita.
- Liikkuvuusjakso on esimiehen hyväksymä.
Yllä mainittujen ehtojen täyttyessä apuraha maksetaan yksikölle ja henkilö laskuttaa matkakulut yksiköltään.
Tuntuuko byrokratia tuskalliselta?
Moni kuvittelee, että Erasmuksen apurahaprosessi on tuskallisen hankala. Todellisuudessa lomakkeita on vain neljä, ja vain yhteen tulee vähän enemmän tekstiä. Seuraavaksi hankalaksi vaiheeksi on koettu vaihtojakson kirjaaminen SoleMOVE-järjestelmään, mutta siihenkin saa apua – intrassa on lyhyt selkeä ohje, ja HAMK Internationalista saa aina henkilökohtaista tukea.
JOTEN LÄHDE SÄKIN VAIHTOON – ota mukaan säkillinen avoimuutta, uteliaisuutta ja rohkeutta ja tuo vaihtosäkissä takaisin uusia kansainvälisiä kokemuksia, itsevarmuutta ja ystäviä!
Leena Rantanen työskentelee HAMK Internationalissa kansainvälisten asioiden suunnittelijana ja Erasmus+-koordinaattorina. Hänen tehtäviinsä kuuluu mm. opiskelija- ja henkilöliikkuvuuden apurahoitus, kv-tilastointiin liittyvät asiat sekä kansainvälistymiseen liittyvä kehittäminen ja suunnittelu yhdessä tiiminsä kanssa.
