Tanskan vierailu: Holstebro projektimme

0

Vuodesta 2017 lähtien rakennusinsinöörit ovat vierailleet Tanskassa osana opintojaan. 3. vuoden opiskelijat pakkaavat laukkunsa ja suuntaavat viikoksi Holstebrohon VIA University Collegen vieraaksi. Matka ei ole ainoastaan huvimatka, vaan liittyy vahvasti Korjausrakentamishankkeen suunnittelu -moduuliin. Tällä kertaa projektin kohteena toimi vanha koulurakennus. Viikon aikana opiskelijat tutustuivat harjoituskohteeseen sekä tekivät projektin harjoitustehtäviä yhteistyössä tanskalaisten opiskelijoiden kanssa. Blogitekstin kautta pääset insinöörien matkaan mukaan! Blogitekstejä reissulta on julkaistu kolmelta eri opiskelijaryhmältä.

Holstebro projektimme

Teimme luokan kanssa vierailun Tanskaan Holstebroon, jossa meillä oli projekti. Projektin kohteen oli vanha koulurakennus, joka muutetaan asuinkäyttöön. Rakennukseen tuli tehdä vielä korjaustöitä, koska rakennus oli vajonnut yhdestä nurkasta ja kellarissa oli kosteusvaurioita. Luokkamme oli jaettu kahteentoista ryhmään ja meillä oli kuusi tehtävänantoa.

Projektissa tehtävämme oli rakennuksen vajoamisvaurioiden korjaaminen ja vajoamisen estäminen. Lähtötietoja kohteesta oli melko niukasti, saimme vähän lisätietoja tanskalaisilta ryhmäläisiltämme sähköpostitse ja Skype-palaverissa, jonka pidimme ennen reissua. Meillä oli yksi korjausehdotus mietittynä enne reissua, mutta sitä emme kuitenkaan lopulta käyttänyt.

Tanskassa tapasimme ryhmämme maanantaina ja meille ilmeni, että tanskalaiset kollegamme kuvittelivat, että pelkkä näkyvien halkeamien korjaaminen riittää. Esitimme meidän näkemyksen tehtävänantomme tavoitteesta ja he ymmärsivät, että rakennuksen lisävajoaminen täytyy estää. Ennen kuin aloitimme projektin työstämisen enemmissä määrin, kävimme katsomassa rakennusta paikan päällä.

Aloitimme työskentelyn tiistaina ja aluksi etsimme muitakin korjausvaihtoehtoja. Nopeasti löysimme neljä mahdollista ratkaisua, joista valitsimme kaksi. Aloimme työstämään näitä kahta vaihtoehtoa. Toisessa ratkaisussa maahan injektoidaan geopolymeeriä, joka lisää maankantokestävyyttä ja näin estää rakennuksen painumisen maahan. Toinen vaihtoehto oli, että kaivetaan antura esille ja vanhan anturan alle valetaan uusi leveämpi antura.
Teimme näistä kahdesta ratkaisusta vertailun, jossa otimme huomioon korjauksen hinnan, aikataulun, työmaalla vaadittavan tilan, jätehuollon ja vaadittavan kaluston. Tietoa oli paikoitellen erittäin vaikea saada, etenkin geopolymeerin injektoinnista, koska se on melko uusi menetelmä. Saimme kuitenkin todella hyvin tietoa, kun tanskalainen ryhmäläisemme soitti paikalliseen yritykseen, joka on tehnyt vastaavia injektointeja usean vuoden. Näiden tietojen avulla pääsimme projektissamme hyvin eteenpäin.

Keskiviikkona emme päässeet tekemään projektia ollenkaan, koska vierailimme VIA Universityn toisella kampuksella ja kävimme työmaavierailulla.

Torstaina meillä oli jo vähän kiire saada meidän kaksi A1 posteria valmiiksi perjantain esitystä varten. Tässä vaiheessa meillä oli työnjako vielä vähän hakusessa, että kuka tekee minkäkin osa-alueen valmiiksi. Onneksemme saimme työnjaon valmiiksi ja laitoimme hihat heilumaan. Tietenkään emme koko aikaa puurtaneet niska hiessä, vaan meille tuotiin lava olitta luokkaan ja pidimme pienen oluen mittaisen tauon. Saimme esitelmämme valmiiksi hyvissä ajoin, tulostimme meidän posterit ja suuntasimme läksiäisbileisiin kampuksen baariin.

Perjantaina esittelimme aikaansaannoksemme luokalle ja opettajille. Meille heitettiin kiperiä kysymyksiä ja saimme rakentavaa palautetta työstämme

Jani-Petteri Polo, opiskelija, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri (AMK)

Leave A Reply