Uusi maaseutuyrittäjyys kumpuaa muutoksesta

Yrittäjyys on kaiken tietävän Wikipedian mukaan uusien toimintojen luomista vastauksena havaittuihin mahdollisuuksiin tai puutteisiin markkinoilla. Tulevaisuuteen kannattaa kurkistaa isojen maailmanlaajuisten muutosilmiöiden kautta. Ilmastonmuutos, digitalisoituminen ja kaupungistuminen ovat yleisesti ennustettuja isoja muutostekijöitä. Biotalous ja kiertotalous syrjäyttävät fossiilitaloutta. Yhä useampi asia hoidetaan sähköisten palveluiden ja robottien avulla. Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja entistä useampi suomalaisistakin asuu kaupungeissa.

Ristiriitaa digitalisoitumisen ja kaupungistumisen ja toisaalta biotalouden välillä aiheuttaa se, että uusiutuvat luonnonvarat pysyvät paikoillaan syvällä maaseudulla. Se on myös mahdollisuus yrittäjyydelle maaseudulla. Uusiutuva puu on jatkossa entistäkin enemmän Suomen vahvuus. Puun kysyntä näyttää olevan vahvassa kasvussa. Raaka-aineen hankinta riippuu suurelta osin perhemetsänomistajista, jotka tuottavat noin 80 % metsäteollisuuden raaka-aineesta. Metsien omistajat asuvat jatkossa yhä kauempana tiloistaan. Muuttuuko perhemetsänomistamisen luonne? Muutos on jo käynnissä. Yli 100 hehtaarin metsätilat kasvavat ja toisaalta pienten alle 10 hehtaarin tilojen määrä lisääntyy. Yrittäjämäinen metsätalous muodostuu vaihtoehdoksi isommille tilakokonaisuuksille varsinkin, jos siihen sisältyy muutakin yrittäjyyttä maaseudulla.
Väestön keskittyessä kaupunkeihin voidaan äkkiä vetää väärä johtopäätös, että maaseudun merkitys olisi vähenemässä. Tulevaisuudessa käy juuri päinvastoin. Kaupungistumisen myötä yhä useampi metsänomistaja ostaa metsänsä hyödyntämiseen liittyvät palvelut. Markkinatalouden lakien mukaisesti kasvava puun kysyntä parantanee myös metsätalouden kannattavuutta. Keskimääräiselle etämetsänomistajalle metsänomistus on kolmannentoista kuukauden palkka ja siihen on jatkossa järkevää panostaa nykyistä enemmän. Tähän sadat tuhannet metsänomistajat tarvitsevat palveluita.

Maaseudulla yrittämiselle nämä muutostrendit antavat oivallisen lähtökohdan. Pitää luoda helppoja konsepteja maaseutuyrittäjyydelle. Toiminimiyrittäjyydellä voisi päästä hyvin alkuun, jos on hommannut ammattitaitoa esimerkiksi alan oppilaitoksessa tai on entinen kotieläintuottaja. Jos omaa ajokortin ja hallitsee perustaidot eläinten hoidosta ja erilaisista traktoritöistä sekä metsänhoitotöistä, on ammattitaitoa kylliksi. Kun perusteet on kunnossa, pitää hankkia raivaussaha ja ajoneuvo ja neuvotella taimikonhoidosta urakoita paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Tästä muodostuu peruskuormaa yrittäjyydelle. Nettipohjaisella sovellutuksella voi tarjota kalenterista päiviä esimerkiksi suoraan maatiloille ja metsänomistajille. Metsänhoitoyhdistyksen urakoita voi toteuttaa niinä päivinä, kun netin kautta ei ole varauksia yksityisiltä toimijoilta. Uskoisin, että jokaisessa maalaispitäjässä olisi tämänkaltaiselle yrittäjyydelle kysyntää, kun paikallislehden kanssa tekisi asiasta juttua ja mainostaisi palvelua sosiaalisen mediassa. Tällaiseen yrittäjyyteen voisi liittää myös esimerkiksi mökkitalkkaripalvelua. Monipuolisuus tekisi yrittäjyydestä myös tekijälleen mielenkiintoista.

Tulevilta ja myös nykyisiltä maaseutuyrittäjiltä ja organisaatioilta vaaditaan aiempaa enemmän kykyä ymmärtää asiakasta, tarjota kokonaispalveluita ja ennen kaikkea kertoa mitä metsässä on tehty ja milloin. Digitaaliset työkalut antavat aivan uusia mahdollisuuksia raivaussahatyön livestriimauksesta sähköiseen puukauppaan, drone kuvauksista asiantuntijachattipalveluun.