Messumatkat – tehokkain keino yrittäjälle laajentaa ajatuksia ja verkostoitua

0
Suomalaisen metsätalouden perusta lepää yrittäjien harteilla. Tämä erottaa Suomen kilpailijamaista, esimerkiksi Ruotsissa metsäyhtiöt omistavat yhä itse suuren osan korjuu- ja kuljetuskalustosta. Suomalainen yrittäjyyteen perustuva puunhankintaketju on osoittanut kansainvälisissä vertailuissa kilpailukykynsä sekä kustannustehokkuutensa. Sen ovat metsäyhtiötkin huomanneet ja ulkoistavat enenevässä määrin työtehtäviä yrittäjille.

Yrittäjien usko tulevaisuuteen on vahva ja se näkyy muun muassa investointeina kalustoon ja henkilöstöön. Työn laatu on kunnia-asia. Luotettavuuden, ammattitaidon ja kustannuskilpailukyvyn lisäksi metsäalan yrittäjän on osattava verkostoitua ja omaksua uutta, laajentaa ajatuksia. Jostain tulisi muistaa myös ammentaa innostumista, intoa ja intohimoa, jotta yrittäjälle tärkeä rohkeus mennä epämukavuusalueille säilyisi.
 Kuva 1. Ruotsissa ollaan mm. luomassa järjestelmää, jossa verkkotentillä on mahdollista päivittää sertifikaattien vaatimuksena olevia pakollisia koulutuksia, jos on sellaisen kerran suorittanut läsnäolokurssilla.
Innostumista ja ajatusten vaihtoa tapahtui Uudistuva metsäyrittäjä –hankkeen Elmia Wood 2017 –messumatkalla 7. – 11.6. Ruotsiin.  Matkalla mukana olijat kokivat reissun olleen erinomainen keino verkostoitua. Isommalla porukalla oli kiva matkustaa, kun tutustui moneen uuteen metsäalan yrittäjään.
ELMIA Wood järjestetään joka neljäs vuosi Ruotsin Jönköpingissä. Messuille osallistuu yli 50 000 vierailijaa sekä 500 näytteilleasettajaa peräti 50 eri maasta. Messut on rakennuttu FinnMETKOn tapaan kokonaisuudessaan metsään, jotta metsäkoneita ja työkaluja voidaan esitellä aidossa toimintaympäristössä.
Vaikka ELMIA on legendaarinen – kannattaako sinne suomalaisen metsäalan yrittäjän tai metsänomistajan lähteä? Kysyin osallistujiltamme paluumatkalla, mitkä asiat ELMIAssa he kokivat erityisiksi. Lista on tässä: uudet tekniset ratkaisut ja laiteuutuudet, erilaiset toimintatavat, taimien lukuisat ympäristöystävälliset käsittelymenetelmät tukkimiehentäitä vastaan, monipuolisempi puuenergiapuoli, paljon puuhametsänomistajien koneita, lukuisa määrä hakkuupäitä ja todella isoja ajokoneita nähtävillä, useita digitalisoituneita vannesahoja hintaluokassa alle 10 000 euroa, paljon työnäytöksiä ja seminaareja. Seminaareista erityisesti huomiota sai ruotsalaisten tulevaisuustutkijoiden visio: motot työskentelevät pian itsenäisesti metsässä!
Miten ELMIA poikkeaa FinnMETKOon verrattuna: Alue on selkeämpi ja monipuolisempi kuin Metkossa, esimerkiksi vinssisysteemejä ei pääse näkemään Metkossa, eikä pienkonepuolta Suomessa ymmärretä lainkaan.
ELMIA sen sijaan epäonnistui siinä, että oli vain yksi sisäänmenoportti, joka aiheutti turhaa ruuhkautumista. Internet-yhteydet eivät toimineet, josta syystä myöskään maksukortit eivät pääsääntöisesti toimineet. Messuesittelijät eivät olleet miettineet ruotsalaista metsätaloutta ulkomaalaisen silmin. Erilainen lainsäädäntö ja sertifikaattien vaatimukset hankaloittavat laitevertailuja. Ruotsissa kesäkorjuun lisäys ei ole tavoitteena, sen huomasi varuste-esittelyissä, joissa ei ollut tarjontaa kesäkorjuulle. Kaiken kaikkiaan ruotsalaiseen metsätalouteen opastamista olisi voinut suunnitelmallisemmin hyödyntää messuilla.
Messumatka koettiin antoisaksi. Kehittämisideoita syntyy tällaisen matkan aikana paljon, kun matka on riittävän pitkä. Yhden-kahden päivän matkan aikana olisi jäänyt uudet ideat ja ajatukset vähiin. Useampipäiväinen messumatka tarjosi ajatuksia mm seuraaviin yrittäjien itsensä listaamiin kysymyksiin: Miten helpottaa työtä? Kuinka muuttaa toimintamalleja? Mitä yrityksessä voisi tehdä tehokkaammin? Yrittämisen eri muotoja? Miten kilpailijat markkinoivat itseänsä?
Tällaisen reissun onnistumiseksi tarvitaan rohkeutta raivata omaan kaaosmaiseen kalenteriin tilaa useamman päivän poissaololle sekä rohkeutta kohdata uusia ihmisiä. Taustalla vaikuttava (mahdollisesti hukassakin ollut) intohimo, ympärillä sparraavat yrittäjäkollegat ja irtautuminen arkirutiineista johtavat innostumiseen ja sitä myötä kehitykseen omassa yritystoiminnassa. Se kantaa taas pitkälle seuraavaan vuoteen.
Seuraavaa messumatkaa siis odotellessa.
Kuva 2. Ruotsissa sertifikaatit kieltävät myrkkyjen käyttämisen metsässä. Messuilla oli useita ratkaisuja tukkimiehentäin torjuntaan myrkyttömästi.
Nina Kokkonen, HAMK

Leave A Reply