Suomen energia- ja metsäpolitiikka on korostanut puun energiakäyttöä ja sen lisäämistä osana EU:n uudistuvan energian tuotanto- ja käyttötavoitteiden toteuttamista. Metsän ja puun energiakäytön lisääminen ei ole kuitenkaan täysin ongelmatonta ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden, päästöjen ja hiilivarastoinnin näkökulmasta, mikäli on uskominen European Academies Science Advisory Counsilin huhtikuussa 2017 julkaisemaa raporttia. Samoin Suomen ajama uudistuvan energian strategiaan sisältyvä puun ja biomassan energiakäyttö on kiistanalainen EU:n sisällä, vaikka Ruotsi sitä sanookin tukevansa.
Pitkällä aikavälillä lieneekin niin, että hiilineutraalit ja –vapaat energiantuotannon lähteet ja järjestelmät korvaavat puun energiakäyttöä myös Suomessa. Muutokset vievät oman aikansa. Metsän käytössä puun muu käyttö voi hyvinkin korvata energiakäytön vähenemistä, suuria odotuksia on ladattu puurakentamiseen ja uusiin biomassaperäisiin materiaaleihin. Puurakentaminen ja muut puumateriaalit sitovat hiilen pidempiaikaisesti kuin suora energiakäyttö.
Metsän käyttöä ei voi määrättömästi lisätä, mikä halutaan pitää kiinni metsän moninaiskäytöstä ja metsävaroista. Metsien moninaiskäyttö on saanut sijaa varsinkin yksityisten metsänomistajien keskuudessa. Moninaiskäyttö, biomassa tuotannollisesti vaatimukset, energiapoliittiset tavoitteet ja monet muut metsään liittyvät intressit luovat monimutkaisen toimintaympäristön, jossa ”oikeiden” ratkaisujen tekeminen on vaikeaa. Suomalaisessa metsäkeskustelussa on lisäksi esiintynyt mielestäni vaihtoehtoisia totuuksia pitkään jo ennen Donald Trumpia, eikä tämä tilanne näytä helpottuvan.
Metsän ja puun toivottava tulevaisuus näyttäytyy minulle hybriditaloutena, jossa voidaan hedelmällisesti ja eri intressit huomioon ottaen käyttää ja nauttia metsästä ja puusta. Visioni saattaa vaikuttaa utopialta, mutta pyrin omalta osaltani vaikuttamaan asioihin niin että moninainen metsän käyttö tai käyttämättä jättäminen on mahdollista. Siksi voinkin hyvällä omallatunnolla käydä tulevana viikonloppuna katsomassa, joko puolukat ovat kypsiä ja lämmittää savusaunan. Savusaunan lämmitys ei ainakaan vielä onnistu kuin puuta polttamalla.
Juha Kaskinen
Johtaja
Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Discussion2 kommenttia
Juha Kaskinen kirjoittaa nyt selvästi oman osaamisalueensa ulkopuolella olevasta asiasta. Samalla hän sortuu jakamaan kirjoituksessa moittimaansa vaihtoehtoista totuutta. Ymmärrän, että blogissa ei tarvitse mainita lähteitä, mutta tekstistä huomaa, että asiantuntijoina on käytetty muita kuin metsänkasvatukseen ja sen vaikutuksiin perehtyneitä tutkijoita. Tiedotusvälineissä on koko ajan esillä ”metsäasioiden asiantuntijoina” erilaisia ilmaston ja arkkitehtuurin asiantuntijoita. Energiapuuna käytetään Suomessa lähes pelkästään sellaista puuta, joka ei muuhun käyttöön kelpaa. Tärkeimmät metsäenergian lähteet ovat raivauspuut, oksa- ja latvusmassa, lahoraakit ja kannot. Raivauspuu kerätäämällä mahdollistetaan laatupuun kasvatus. Hakkuutähteiden keräämisellä uudistusalalta varmistetaan laadukkaan taimikon syntyä. Laholumppeja taas ei voida metsäänkään jättää niiden aiheuttaman hyönteistuhoriskin takia.
Luinpa oman kirjoitukseni uudestaan. Käsittääkseni toin esiin viestiä. että metsään kohdistuu kovin erilaisia intressejä. Esimerkkinä käytin puun hyödyntämistä energian tuotannossa. Siihenkin liittyy EU-poliittisia, ilmastopoliittisia, taloudellisia, biologisia, virkistyksellisiä jne. intressejä. Ja tätä kautta, jos ei vaihtoehtoisia niin ainakin monenlaisia totuuksia. Oma toiveeni tai pikemmin visioni on, että voisimme toteuttaa useampaa ”totuutta” yhtäaikaa ja etsiä monipuolisia metsän käytön toteuttamisvaihtoehtoja. Vastineen kirjoittajalle metsä näyttäytyy taloudellisen tuotannon areenana, jossa tavoitteena on maksimaalinen tuotto ja metsän hoito palvelee näitä taloudellsia intressejä. Ja tästä näkökulmasta katsottuna hän on oikeassa. Luulenpa kuitenkin, että muitakin intressejä on olemassa.