Yrittäjäpolkuni alkoi, kun nykyisen yhtiökumppanin kanssa tuli ajatus mahdollisuudesta tehdä työtä muiden töiden ohessa ja omissa nimissä. Työskentely itseohjautuvissa ja omatoimisissa tehtävissä oli pakottanut ajattelemaan, miten asioita voidaan toteuttaa.
Yrityksen perustaminen oli kohtalaisen helppoa, kiitos sähköisten palveluiden, ja melko pian yritykselle olikin jo hallinnolliset toimintaedellytykset valmiina. Kaupallinen pohjakoulutus sekä kokemus kaupan alalta toivat myös eväitä ja uskallusta työn tekemiseen omissa nimissä. Yrittäjyyteen ei ole kaikkeen valmistavaa koulutusta, mutta esimerkiksi kaupallinen koulutus on yksi hyvä tapa hankkia uusia ajatuksia. Pelkkä y-tunnus ja kaupallinen koulutus ei kuitenkaan vielä tee yritystä, vaan siinä vaiheessa itse työ on vasta alussa. Uudeksi yrittäjäksi ryhtyminen vaatii kovasti sitkeyttä, uskoa omiin ajatuksiin sekä ajankäytön priorisointia. Vapaa-aikaa palautumiseen ja muulle elämälle täytyy olla ja samanaikaisesti nuori yritys tarvitsee hoivaa ja huolenpitoa kehittyäkseen ja kasvaakseen.
Yrityksen aloittaminen, kehittäminen ja kasvaminen vaativat yrittäjältä uskoa omaan tekemiseensä, etenkin kun yrityksen alkuvaiheessa kassavirrasta enemmistö edustaa laskuja ja vähemmistö yleensä tuloja. Sitkeys ja kova työ kuitenkin palkitaan huolellisella suunnittelulla ja tekemisellä. Erityisesti konservatiivisella metsäalalla uudet, tuoreet, ideat ovat tervetulleita ja omiin ajatuksiin uskominen on tervetullutta lisää uudistuvalle markkinalle.
Yrityksessä kaiken tekemisen pohjalla tulee olla työn huolellinen suunnittelu ja strateginen suunnittelu. Alkuvaiheessa ilman satumaista nousukiitoa kassavirran parantamiseksi on otettava vastaan töitä, jotka eivät ole yrityksen ydintehtäviä, mutta lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä auttavat yrityksen muiden tavoitteiden saavuttamisessa. Ydintehtävän kirkastaminen koko tekevälle tiimille on kuitenkin kaiken perusta ja prosessi, mihin kannattaa panostaa. Selkeillä tavoitteilla on myös helpompi määrittää yritykselle itselleen mitä tehtäviä tulee toteuttaa itse ja mitä osaamista hankitaan muualta. Omassa tapauksessani jo hankkimani kokemus kaupalliselta alalta, kansainvälisestä toimintaympäristöstä ja hallinnosta ovat auttaneet merkittävästi yrittäjyyttäni. Peikkoa yrittäjyydestä ei kuitenkaan kannata tehdä jonkin osaamisenalueen puuttuessa. Yrittäjäksi lähtemiseksi koetaan yleensäkin olevan liian iso kynnys.
Yrityksen perustamisen jälkeen en ole enää nähnyt muuta vaihtoehtoa työntekoon. Perustamisen jälkeen ajatus sisäisestä yrittäjyydestä on vain kirkastunut entisestään. On hankala ajatella muuta työn teon muotoa kuin yrittäjyyttä, vaikka työsuhde olisi y-tunnuksella itselleen tai verokortilla toiselle. Yrittäjyys on enemmänkin asennekysymys kuin vain palkanmaksun muoto ja yrittäjämäisellä asenteella kaikki tekijät tiimissä pääsevät parhaisiin tuloksiinsa eivätkä jää mielensä lukkoihin jumiin.
Nuorena yrittäjänä olen oppinut koko ajan uusia asioita. Yrittäjyyden hieno puoli on, että se tuo ennemminkin mahdollisuuksia elämään kuin poistaisi niitä. Yrittäjyyttä voi olla omaan elämäntilanteeseen sopivalla tavalla, pää- tai sivutoimista, ja rakennemalleista voi tehdä kokonaan skaalautuvia esimerkiksi kausiluonteista yrittäjyyttä varten. Oma toiminimi tai yritys kannattaa pitää aina, kun se on jollakin tavalla kannattavampaa kuin vaihtoehtoiset työn teon muodot. Liiketoiminnalliset perusperiaatteet ovat kaikilla aloilla samat. Erityisesti metsäalalle tarvitaan enemmän rohkeita nuoria yrityksiä tarjoamaan osaamistaan ja palveluitaan!
Arttu Huhtanen, ATCoWork
