Hyvinvoivan oppilaitoksen toimintaa ohjaavia periaatteita

Meillä kaikilla on oikeus oppia. Jotta oikeus oppimiseen toteutuisi kaikilla, tarvitaan yhdenvertaista, esteetöntä ja turvallista oppimisyhteisöä. Oppimisyhteisössä yhdenvertaisuus tarkoittaa ihmisoikeuksiin perustuvaa kohtaamista ja toimintaa – kaikki tuntevat olevansa aidosti yhdenvertaisia. Esteettömyys on yksilöllisyyden ja erilaisuuden huomioimista, jossa ihmisten moninaisuus on rakennettu sisään toimintaan.

Oikeus oppia turvallisessa oppimisyhteisössä

Turvallisuus oppimisyhteisössä on fyysisistä, psyykkistä ja sosiaalista sekä moraalista tunnetta siitä, että uhat ja vaaratekijät tai niiden riskit toteutua ovat poissa. Turvallisuuden tunne on erityisesti kokemus siitä, että voin toimia ja osallistua yhdenvertaisesti ja yhdessä muiden ihmisten kanssa. Kun turvallisuus on oppimisessa ja oppimisyhteisössä kaikkien oikeutena, se tarkoittaa hyvinvoivan oppilaitoksen periaatteen toteutumista. Hyvinvoivassa oppilaitoksessa kaikki osalliset kokevat hyvinvoinnin tunnetta ja olevansa turvassa.

Turvalliseksi koetun oppimisyhteisön ympärillä käydyssä keskustelussa on jäänyt vähemmälle moraalisen ja eettisen näkökulman huomioiminen. Kuitenkin ihmisinä olemme moraalisia olentoja eli käytännön toimintaamme ohjaa eettiset arvot. Moraalisuus ja halu toimia moraalisesti oikein on meidän ihmisten perustarve. Moraalinen turva merkitsee sitä, että ihminen kokee oikeudenmukaisuutta, ja voi elää ja tehdä työtä moraalisesti oikein. Moraalista turvaa voidaan vahvistaa avoimella ja dialogisella vuorovaikutuksella, oppimalla yhdessä sekä erilaisilla oppimis- ja työympäristöillä, joka tukevat ihmisten henkistä kasvua. Kun oppimisyhteisö on turvallinen, siellä on mahdollista kokea ja ilmaista kaikenlaisia tunteita. Kaikenlaisten tunteiden kokeminen ja kokemuksista oppiminen vahvistavat turvallisuuden tunnetta ja osallisuutta.

Turvallisessa oppimisyhteisössä tarvitaan yhteisöllistä resilienssiä

Resilienssi on ihmisen psyykkinen ominaisuus, jolla tarkoitetaan kykyä selvitä vaikeuksista ja käsitellä haasteita. Se on myös muutoskykyisyyttä ja kimmoisuutta, kykyä suhtautua elämään avoimesti sekä elää myötätuntoisesti itseä ja muita kohtaan. Resilienssiä voidaan oppia ja kehittää myös yhteisöllisesti. Yhteisöllisenä ominaisuutena resilienssi on kykyä palautua äkillisistä ja odottamattomista, joskus jopa selittämättömistä, yhteisöä ja sen toimintaa kohtaavista haasteista, kriiseistä tai muutoksista. Yksi oppimisyhteisöjen resilienssiä koettelevia tapahtumia on ollut koronapandemia ja sen vuoksi tapahtunut ennakoimaton siirtymä etäopetukseen tai äkillinen poikkeus opetusjärjestelyissä.

Kun halutaan kehittää yhteisöllistä resilienssiä, on tärkeä tulla tietoiseksi omasta suhteestamme yhteisöön ja havaita, että kukaan ei ole resilientti yksin. Tämä tarkoittaa myös oppimisyhteisön yhteistä tietoisuutta haavoittuvuudesta ja sen vaikutuksista yhteisöön, opiskelijoihin ja verkostoihin sekä niiden ennakointia. Kun tiedostamme erilaisten kriisien vaikutukset yhteisöön, voimme aloittaa matkan kohti yhteisöllisen resilienssin kehittymistä. Yhteisön, joka on tietoinen omasta resilienssistään, on mahdollista suunnata kohti uusia haasteita ja kokemuksia, koska se näkee ne mahdollisuutena kehittyä ja oppia. Resilientissä yhteisössä jokainen ihminen on tietoinen siitä, että edellä kerrottu vaikuttaa kaikkien hyvinvointiin yhteisössä ja oppimisyhteisön toimintaan.

Resilientti yhteisö edistää hyvinvointia

Oppilaitoshyvinvointia uudistettaessa moraalisen turvan huomioiminen on tärkeää. Tämä tarkoittaa ihmisten henkisen kasvun aktiivista tukemista ja dialogisten tunnetaitojen opettelua. Fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja moraalisen turvan kehittäminen mahdollistaa resilientin yhteisön luomisen ja vahvistamisen, jossa on entistä paremmat mahdollisuudet hyvinvointiin ja voida hyvin.

Luettavaa

Bloom S. L. & Farranger B.  2013. Restoring Sanctuary: A New Operating System for Trauma-Informed Systems of Care. Oxford University Press.

Hietanen-Peltola, M. & Korpilahti, U. 2015. Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos : Opas ympäristön ja yhteisön monialaiseen tarkastamiseen. https://www.julkari.fi/handle/10024/126936 ​

Martela F. 2009. Miksi olla moraalinen? Frankmartela.fi. https://frankmartela.fi/2009/03/29/post-125/

Rodin J. 2014. The Resilience Dividend: Being Strong in a World Where Things Go Wrong. PublicAffairs.

Vuorinen K. 2015. Resilienssi on kehittyvä ominaisuus. Kaisavuorinen.com. https://kaisavuorinen.com/positiivinen-pedagogiikka/resilienssi-on-kehittyva-ominaisuus/