Oppijan oikeus – Opettajan taito-hankkeessa vastataan osaamistarpeen muutokseen, joka kumpuaa lukiouudistuksesta. Hankkeessa työstetään erityisopettajiksi kouluttavien yliopistojen ja ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmista analyysia, jonka tavoitteena on kehittää yhteistä opetustarjontaa erityiseen tukeen ja ohjaukseen liittyen. Lukiolain muutos tuottaa tarvetta muokata opetusta eri tahoilla yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä ammatillisissa opettajakorkeakouluissa niin, että ne kykenevät kouluttamaan opiskelijoitaan toiminaan uudistuneessa lukiokoulutuksessa opettajan, erityisopettajan ja opinto-ohjaajien tehtävissä.
Lukiot uudistuvat. Ne siirtyvät uuden lukiolain piiriin syksystä 2019 alkaen. Uudistus koskee sekä nykyisiä että uusia opiskelijoita. Ylioppilastutkintoa koskevat muutokset tulevat heti syyskaudesta 2019 voimaan. Tämä koskee jo syksyn ylioppilaskirjoituksia. Lukiolaisten keskeisimmäksi hyödyksi muodostuu lainsäädännön myötä laaja-alaisempi yleissivistys ja paremmat korkeakouluvalmiudet. Uudistuksen odotetaan palvelevan paremmin opiskelijoiden hyvinvoinvointia ja opinto- ja opintopolkujen löytämistä sekä helpottaa ja sujuvoittaa opintojen etenemistä ja siirtymistä korkea-asteen opintoihin. Pitkässä juoksussa yhteiskunnan osaamistason odotetaan nousevan.
Tällä hetkellä vielä voimassa oleva lukiolaki on jo kahden kymmenen vuoden takaa. Ikäluokat pienenevät ja osaamista tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Huolta on ollut lukiolaisten osaamispohjan murentumisesta, lukiolaisten uupumiskokemuksista ja stressistä. Näistä teemoista on viime aikoina uutisoitukin mediassa paljon. Lisähuolta on herättänyt lukiolaisten oppimistulokset sekä siirtyminen korkea-asteelle.
Uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan syksystä 2021. Lukiouudistus koskee siis nykyisiä ja tulevia lukiolaisia, heidän opettajiaan ja lukion muuta henkilökuntaa, koulutuksen järjestäjiä ja vanhempia.
Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus lisää lukioissa tehdyn työn merkitystä. Lukio-opintojen suunnitelmallisuus tulee lisääntymään. Ohjausresurssien turvaaminen on entistä tärkeämpää, jolloin niin opinto-ohjaajien, erityisopettajien kuin aineenopettajienkin työn merkitys on erittäin tärkeää. Pihvi lakimuutoksessa on, että vuodesta 2020 lähtien pääväylä korkeakouluihin on todistusvalinta. On siis enemmän väliä, mitä aineita oppilas ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaa ja miten kokeissa menestyy. Pääsykokeet eivät saisi enää edellyttää pitkää ja kallista valmistautumista. Laki tähtää siihen, että lukioista päästäisiin nykyistä nopeammin eteenpäin opiskelemaan.
Muutoksen ytimessä on se, että erityisopetus astuu lukioihin. Tämän lisäksi opinto-ohjaus vahvistuu ja korkeakouluyhteistyö lisääntyy. Opiskelija, jolla on kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Tukitoimet toteutetaan opetushenkilöstön yhteistyönä. Tuen tarvetta tulee arvioida opintojen alussa sekä säännöllisesti opintojen edetessä. Tukitoimet kirjataan opiskelijan pyynnöstä opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan oikeudesta opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, erityisiin apuvälineisiin ja muihin palveluihin säädetään erikseen. Opiskelun poikkeava järjestäminen on perusteltua opiskelijan sairauteen, vammaan tai muuhun terveydentilaan liittyvistä syistä. Opiskelija-arvioinnissa voidaan ottaa huomioon opiskelijalle tarkoitetut tukitoimet. Opiskelun poikkeavat järjestämistavat huomioidaan myös opintojakson arvioinnissa ja päättöarvioinnissa.
Kaikille oppilaille tulee turvata vaihtoehtoiset opintopolut tulevaisuudessa. Jos kirjoituksissa ei onnistu, opiskelupaikka voi irrota pääsykokeiden kautta tai ylioppilastutkintoa täydentämällä. Jatko-opintoihin on edelleen monta väylää.
Minna Saarinen
Kirjoittaja toimii yliopistotutkijana Helsingin yliopistossa
