Lukiolaisten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Miten lukiolaiset kokevat oman hyvinvointinsa? Mistä ulottuvuuksista lukiolaisten hyvinvointi koostuu? Miten lukio voisi parhaalla mahdollisella tavalla tukea lukiolaisten hyvinvointia ja jaksamista? Näihin kysymyksiin haluttiin selvittää vastaus Oppijan oikeus – opettajan taito -hankkeessa toteutetulla pro gradu -tutkielmalla.

Lukio on yksi nuorten keskeisimpiä elämänalueita, jolla on kokonaisvaltaisuutensa vuoksi merkittävä vaikutus lukiolaisten hyvinvointiin. Lukiolaisten hyvinvointi ja jaksaminen on ollut viime aikoina paljon esillä julkisessa keskustelussa, jonka myötä on selvää, että kiinnostus nuorten hyvinvointiin ja jaksamiseen on jatkuvasti kasvussa.

Lukion säädöspohjaan on tullut muutoksia syksyllä 2019. Lukiouudistuksen myötä opiskelijoiden hyvinvointiin ja oppimisen tukeen tulisi kiinnittää entistä paremmin huomiota, joka näkyy esimerkiksi siinä, että erityisopetuksen tarjoaminen lukiossa on uudistuksen myötä lakisääteistä. Ajatuksena on se, että kenenkään oppimispotentiaalia ei hukattaisi, vaan jokainen saisi opinnoissaan tarvitsemansa tuen. Näkökulmana on, että henkilökohtainen tuki parantaa jaksamista ja lisää opiskelumotivaatiota.

Hankkeessa toteutetun pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mistä lukiolaisten hyvinvointi koostuu ja millaista tukea lukiolta tarvitaan. Erityisesti oltiin kiinnostuneita siitä, mistä osa-alueista nuoret itse kuvaavat oman hyvinvointinsa rakentuvan. Tätä kautta lähestyttiin myös kysymystä siitä, miten lukio voi tukea nuorten hyvinvointia ja jaksamista parhaalla mahdollisella tavalla. Tarkoituksena oli tutkimuksen tulosten perusteella rakentaa lukiolaisten hyvinvointimalli, joka antaa kokonaiskuvan siitä, mitä kaikkea tarvitaan siihen, että lukiolainen voi hyvin.

Tutkimusaineisto kerättiin hankkeen työpajapäivässä kuudella fokusryhmähaastattelulla ja sähköisellä kyselyllä. Kohderyhmänä toimi 29 lukiolaista kolmesta eri lukiosta. Lukiolaiset pääsivät tutkimuksessa kertomaan omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan liittyen oppimisen tukeen, hyvinvointiin ja jaksamiseen. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Lukiolaisten hyvinvointimalli

Tutkimusaineiston pohjalta rakentui lukiolaisten hyvinvointimalli, jonka perusteella lukiolaisten hyvinvointi koostuu kolmesta ulottuvuudesta: elämänhallinnasta, koulun olosuhteista ja sosiaalisista suhteista. Jokainen osa-alue jakautuu useampaan alakohtaan. Elämänhallintaan kuuluu lukiolaisen oman elämän ohjaus, elämäntavat ja terveys. Koulun olosuhteisiin puolestaan linkittyvät opinnot, itsensä toteuttamisen mahdollisuus ja koulun fyysiset olosuhteet. Sosiaaliset suhteet koostuvat lukiolaisen omasta tukiverkostosta ja lukion yleisestä ilmapiiristä.

Jotta lukiolainen voi hyvin, jokaisen hyvinvointimallin osa-alueen tulee olla tasapainossa. Ei riitä, että koulun olosuhteet ja sosiaaliset suhteet ovat kunnossa, jos lukiolainen kokee, että elämänhallinta pettää. Ei myöskään riitä, että elämänhallinta ja koulun olosuhteet ovat kunnossa, jos sosiaalisissa suhteissa on vikaa ja niin edelleen. Lukiolaisen elämä on hyvin kokonaisvaltaista, joten hyvinvointi on turvattu vain niin, että suuret palaset saadaan kohdilleen.

Tutkimuksessa korostui lukiolaisten oma toimijuus. Monet tekijät elämänhallinnan ja sosiaalisten suhteiden osa-alueilla ovat nuoresta itsestään riippuvaisia. Tästä huolimatta lukion tarjoama tuki jokaisella hyvinvointimallin osa-alueella on kiistattoman tärkeää. Esimerkiksi hyvinvointiin vaikuttavaan oman elämän ohjauksen onnistumiseen lukiolaiset liittivät keskeisesti sen, miten he saavat sovitettua yhteen opinnot ja muun elämän. Aikatauluttamisen ja suunnittelun taitoa ei koettu itsestään selvänä, vaan siihen kaivattiin lukiolta tukea. Toinen tärkeä teema oli luokattoman lukion sporadisuuden vaara – miten voidaan varmistaa, että kukaan ei jäisi luokattomuuden vuoksi huomaamatta?

Tutkimuksen läpileikkaavana teemana toimi se, että nuorten itsenäisyydelle ja autonomialle tulee antaa tilaa, mutta kuitenkin tukea tilanteissa, kun tukea tarvitaan. Kaiken kiireen keskellä olisi tärkeä huomata opiskelijat ihmisinä, jotka kaipaavat tukea ja eteenpäin vievää palautetta tekemiselleen.

Mitä jatkossa?

Lukiolaisten jaksaminen ja hyvinvointi tulee ottaa vakavasti. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta aiheesta, jotta toimintaa osataan kehittää oikeaan suuntaan – vain sen kautta voidaan rakentaa kestävää tulevaisuutta. Uupuneista nuorista on pitkä matka hyviksi, tasapinoisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi, joten lukiolaisten hyvinvointiin ja jaksamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta lukion tarkoitus voidaan saavuttaa.

Lukion tulisi olla paikka onnistumiselle ja oppimiselle. Toimintakulttuurin muutos ei ole aina helppoa, mutta vain sen kautta voidaan löytää uusia hyviä toimintatapoja, joilla voidaan edistää opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia. Yhteiskunnan kannalta voidaan ajatella, että nuorten hyvinvointiin panostaminen on investointia tulevaisuuteen.