Lähes yhdeksän prosenttia ammattiin opiskelevista saa erityistä tukea opinnoissaan edistymiseen. Erityisen tuen piirissä olevista opiskelijoista 86 prosenttia opiskelee yleisissä oppilaitoksissa, integroituna yleiseen opetukseen ja -oppimisympäristöihin. Hieman yli prosentti ammattiin opiskelevista opiskelee vaativan erityisen tuen ryhmissä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019) Näiden opiskelijoiden tarpeet pitää ottaa huomioon työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa.
Opintojen työelämäpainotteisuudesta huolimatta oppilaitoksessa tapahtuvalla oppisella näyttäisi olevan edelleen merkittävä osa esimerkiksi sosiaaliseen kanssakäymiseen yhdistävänä tekijänä. Työelämäpainotteisuuden myötä korostuu myös työpaikkaohjaajien rooli, merkitys ja osaaminen: tarvitaan koulutusta, jotta he ovat valmiita ohjaamaan erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Niemi ja Jahnukainen (2018) tarkastelivat tukea tarvitsevien opiskelijoita uudistuneessa ammatillisessa koulutuksessa, jossa korostuu työelämäpainotteisuus sekä itsenäisyyden vaatimus. Tuloksina todettiin muun muassa, että vietäessä oppimista lisääntyvässä määrin työpaikoille, tulee ohjausresursseja lisätä ja monipuolistaa. Artikkeli ehdottaa myös, että työpaikoilla tapahtuvan oppimisen mielekkyys ja tarkoituksenmukaisuus tulee ottaa lähempää tarkasteluun.
Työpaikkaohjaajaksi valmentautumisen koulutuksen laajuus on viisi osaamispistettä. Toimiminen erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa on yksi koulutuksen osaamisvaatimuksista.
Työelämäpainotteisessa oppimisessa erityisen tuen järjestäminen ja pedagogiset kysymykset nousevat vahvasti esiin, kun työpaikkaohjaaja ohjaa opiskelijoita, joilla on erityisen tuen tarpeita oppimisessaan. Myös tiedonsiirto ja sen merkitys korostuvat: Pedagogiset ratkaisut ja kysymykset ovat yhtä lailla tärkeitä työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Tieto näistä asioista ei kuitenkaan kulje aina oppilaitoksesta työpaikalle ja takaisin. Ammatillisen koulutuksen opettajan vastuulla onkin tiedon siirtäminen työpaikalle ennen työssäoppimisen jakson alkua sekä työpaikkaohjaajan perehdyttäminen kunkin opiskelijan erityisen tuen tarpeissa.
Uudistuneessa ammatillisessa koulutuksessa yksilölliset oppimispolut ovat saaneet aikaan sen, että opettajan vastuulla olevat opiskelijat ovat työssäoppimassa eri aikoihin, eri pituisia jaksoja ja eritahtisesti. Opettajan rooli tiedonsiirtäjänä työpaikoille korostuu entisestään myös erityisen tuen järjestämisessä työpaikalla. Niemi ja Jahnukainen nostavat esiin tarpeen kouluttaa työpaikkaohjaajia työskentelemään monenlaisten oppijoiden kanssa, jotta työssäoppimisen oppimistavoitteet toteutuisivat (Emt.).
Työpaikkaohjaajien osaamisen lisäämisenä voidaan nähdä myös se, kun opettajat jalkautuvat työpaikoille siten, että he kouluttavat työpaikkaohjaajia erityisen tuen kysymyksissä ja ohjaustaitojen haltuunotossa. Toisaalta tarvetta on työpaikkaohjaajien systemaattiselle jatkokoulutukselle. Koulutuksen tärkeänä tehtävänä olisi oppilaitoksen ja työelämän välisen yhteistyön parantaminen ja kehittäminen, jotta myös erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat saisivat paremmin tukea opiskeluihinsa ja siirtyessään työelämään.
Työpaikkaohjaajien viiden osaamispisteen koulutus antaa perusvalmiudet toimia työssäoppimisen ohjaajana. Opettajan ja työpaikkaohjaajan, sekä laajemmin oppilaitoksen ja työpaikan, yhteistyö korostuu niin tiedonsiirrossa, erityisen tuen kysymyksissä ja työpaikkaohjaajien pedagogisten taitojen syventämisessä. Yhteistyön kautta voidaan varmistaa, että työpaikalla tapahtuva oppiminen on laadultaan hyvää ja että opiskelijan erityinen tuki toteutuu ja tukee hänen oppimistaan. Oppijan oikeudesta tässäkin on kysymys – oikeudesta hyvään ja oikea-aikaiseen tukeen oppimisessa.
Vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen rahoituksen määrärahoihin lisätään 2,5 miljoonan euron määräraha työpaikkaohjaajien koulutuksen lisäämiseen ja kehittämiseen (Opetushallitus 2019). Koulutuksen kehittämisen ja kehittymisen kannalta olisi keskeistä, että opettajan asiantuntemusta hyödynnettäisiin erityisen tuen kysymyksissä ja opiskelijan yksilöllisen tuen järjestämisessä työpaikoilla. Työelämäpainotteisessa opiskelussa on ensiarvoisen tärkeää hyödyntää opettajan taitoa ja osaamista opiskelijat tuntevana pedagogina, verkosto-osaajana ja kehittäjänä. Työpaikkojen ja oppilaitosten väliselle yhteistyölle tulee luoda lisää hyviä käytänteitä siten, että ammatillisen koulutuksen työelämäpainotteisuus toteutuu myös tukea tarvitsevien opiskelijoiden opinnoissa. Tätä yhteistyötä tukee työpaikkaohjaajien ohjausosaamisen lisääminen ja syventäminen.
Uudistuneessa ammatillisessa koulutuksessa kaikki oppilaitoksen työntekijät tukevat ja ohjaavat opiskelijoita. Jollei oppilaitoksessa ole selkeää toimintamallia kuinka erityinen tuki järjestetään ja toteutetaan voi vaarana olla se, että erityisen tuen kysymykset ja niihin liittyvä asiantuntemus eivät saavuta oikea-aikaisesti opiskelijaa tai häntä ohjaavia työelämän edustajia.
Työelämässä toimijoiden monimuotoisuus lisääntyy, ja niin se lisääntyy myös oppilaitoksiin hakeutuvien kohdalla. Jotta oppijan oikeus oppimiseen, osallisuuteen ja hyvää elämään toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla, on hyvä jo etukenossa tutustua käsitteisiin kulttuurinen moninaisuus, monikielisyys, moninäkökulmaisuus ja esimerkiksi Mietolan (2014) esittämään hankala erityisyys –käsitteeseen. Siten, että nämäkään asiat eivät jää vain niistä jo valmiiksi kiinnostuneiden tiedoksi. Tietoa ja osaamista tulee siirtää ja viedä myös työpaikoille siten, että se tukee opiskelijaa saavuttamaan hänen parhaan mahdollisen potentiaalinsa ja tukee hänen osallisuuttaan työelämässä.
Lähteet
Mietola Reetta 2014. Hankala erityisyys : Etnografinen tutkimus erityisopetuksen käytännöistä ja erityisyyden muotoutumisesta yläkoulun arjessa. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia. Helsingin yliopisto. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135619
Niemi Anna-Maija ja Jahnukainen, Markku (2018). Tuen tarve, työelämäpainotteisuus ja itsenäisyyden vaatimusammatillisen koulutuksen kontekstissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 20(1), 9–25. Saatavissa:https://akakk.fi/wp-content/uploads/Vuoden-artikkeli-2018_Niemi-Jahnukainen.pdf
Opetushallitus 2019. 5. Ammatillinen koulutus. 5.1. rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Julkaistu 19.12.2019. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/05_ammatillinen_koulutus-002.pdf
JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
