Opettajankoulutus
Valtakunnallisesti kootun tilastoinnin perusteella ammatillisiin opettajankoulutuksiin hakeneiden profiili ei ole juurikaan muuttunut vuosien 2018 ja 2019 välillä. On kuitenkin nähtävissä muutamia trendejä tai huomioitavia seikkoja.
Ammatilliseen opettajankoulutukseen hakeneiden määrä laski vuodesta 2017 vuoteen 2018 todella runsaasti. Vuoden 2019 haussa tämä trendi ei jatkunut, vaan hakijoiden määrä nousi hienoisesti. Valittujen määrä on noussut hiukan joka vuosi kolmen vuoden tarkastelussa.
Vuonna 2018 hakijoita oli 3663 ja tänä vuonna 3746, ja myös valittujen määrä oli tänä vuonna suurempi (1506) kuin vuonna 2018 (1473).
Hakukelpoisten määrä oli sama vuosina 2017 ja 2018, (75%). Vuonna 2019 tapahtui selkeä muutos eli hakukelpoisia oli aiempaa enemmän (81%). Asian selittää se, että tänä vuonna on hakemuksiin pystynyt lisäämään hakukelpoisuuden osoittavat liitteet sähköisesti, jolloin ilman tarvittavia liitteitä hakevien määrä on laskenut.
Sukupuolittain on naisten runsaampi hakijoiden määrä pysytellyt koko lailla samassa prosenttiluvussa (73% vuonna 2019), sen sijaan valittujen määrässä naisten osuus on jatkanut tasaista kahden prosenttiyksikön nousua vuosittain ja oli tänä vuonna 66%. Yksi selittävä tekijä on tekniikan alalle valittujen määrän lasku vuonna 2019.
Ikätarkastelussa valituksi tulleet ovat keskimäärin kaksi vuotta hakijoita iäkkäämpiä, tänä vuonna hakijoiden keski-ikä oli 40 vuotta ja valittujen 42.
Koulutusaloittain tarkasteltuna huolestuttavaa on edelleen tekniikan ja liikenteen alan hakijoiden väheneminen ja sen myötä myös alan valittujen määrän pieneneminen (kaikki aloituspaikat eivät täyttyneet 2019).
Opinto-ohjaajien koulutus
Ammatillisen opinto-ohjaajankoulutuksen hakijamäärät vaihtelevat lähinnä sen myötä, tarjotaanko Oulun AMKissa koulutusta. Vuonna 2019 koulutukseen haki 595 hakijaa, joista 87% oli hakukelpoisia. Heistä valittiin koulutukseen 145 opoksi opiskelemaan. Heistä 124 (86%) oli naisia, valittujen keski-ikä oli 47 vuotta, kaksi vuotta korkeampi kuin vuonna 2018.
Näistä luvuista näkee, miten opettajankoulutukseen valittujen keski-ikä heijastuu jatkokoulutuksiin. Jos opettajankoulutukseen valittu on keskimäärin 42-vuotias, hakeutuu hän keskimäärin 46-vuotiaana jatkokoulutukseen valmistumisen jälkeen ollen välillä pari vuotta töissä.
Koulutukseen haetaan todella paljon humanistiselta ja kasvatusalalta. Toiseksi eniten haetaan sote-alalta ja kolmanneksi yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalta. Tekniikan alan hakijoita on vähän suhteessa siihen, paljonko opettajia tällä alalla Suomessa on. Opinto-ohjaajan työ ei selkeästi heitä houkuta.
Erityisopettajien koulutus
Ammatillisen erityisopettajakoulutuksen hakijamäärät laskivat selvästi tänä vuonna. Laskun yksi selittävä tekijä on se, että OAMKissa OPO-koulutuksiin ja erityisopettajan koulutuksiin haut vuorottelevat vuosittain ja vuonna 2019 oli opinto-ohjaajakoulutuksen haun vuoro. Kun vuonna 2018 hakijoita oli 454, oli tänä vuonna hakijoita vain 352, hakukelpoisia 80%. Heistä 145 valittiin koulutukseen. Naisten osuus valituista oli 74% ja kaikkien hakijoiden keski-ikä 47 vuotta. Eniten erityisopettajan koulutukseen haettiin tänä vuonna sote-alalta, toiseksi eniten humanistiselta ja kasvatusalalta ja kolmanneksi eniten tekniikan ja liikenteen alalta.
Hakupisteiden muodostuminen
Seuraavassa muutamia nostoja hakupisteiden muodostumisesta Eveliina Grönbergin kokoamasta yhteenvedosta vuoden 2019 hakijoiden ja valittujen opettajakokemuksesta ja hakututkinnon lisäksi suoritetuista koulutuksista.
Opetuskokemusta yli 5 kuukautta oli 25-27 % hakijoista ja 36-38 % valituista. Ilman opetuskokemusta voi näin ollen hyvin tulla koulutukseen valituksi.
Hakututkinnon lisäksi oli suoritettu muita tutkintoja niin, että vuonna 2019 hakijoista noin neljänneksellä ei ollut hakututkinnon lisäksi suoritettuja muita tutkintoja ja yksi tutkinto lähes 40:llä prosentilla ja kaksi tutkintoa 35:llä prosentilla (HAMK, OAMK, HH).
Sillä, että hakija oli suorittanut hakututkinnon lisäksi vähintään yhden muun tutkinnon, ei ollut merkitystä pisteytykseen. Vasta kahden tutkinnon suorittaminen oli merkityksellinen valinnan kannalta.
Kasvatustieteelliset perusopintoja suorittaneita oli vähemmän hakijoissa v. 2019 kuin vuotta aiemmin (HAMK, OAMK ja HH). Kuitenkin valituissa oli lähes sama määrä opinnot suorittaneita. Pisteosio on valinnassa merkityksellinen.
Täydennyskoulutuksen osalta hakijoiden profiilit olivat täsmälleen samanlaiset vuosina 2018 ja 2019 (HAMK, OAMK ja HH). Valittujen osalta täydennyskoulutusta oli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi näyttää siltä, että alle 15/17 op opintojen suorittaminen ei vielä vaikuta valintaan, vaan vasta suurempien opintopistemäärien suorittamisella on merkitystä valinnan kannalta.
Yhteenveto valituista 2018 verraten vuoteen 2019
- 36 % -> 38 %:lla oli opetuskokemusta oppilaitoksesta vähintään 5 kk
- 22 % -> 18 %:lla oli opetuskokemusta ammatillisesta oppilaitoksesta tai ammattikorkeakoulusta vähintään 5 kk viimeisen kahden vuoden ajalta
- 76 % -> 75 % on suorittanut vähintään yhden muun tutkinnon hakututkinnon lisäksi
- 54 % -> 55 % on suorittanut kasvatustieteelliset perusopinnot
- 54 % -> 52 % on suorittanut täydennyskoulutusta vähintään 2 op
Epilogi
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että opettajankoulutuksiin hakeutumisen kenttä on varsin moninainen ja jossain määrin yhteiskunnallisten trendien mukaan muuttuva. Hakijoiden keski-ikä on edelleen varsin korkea ja naisten osuus kasvussa kautta linjan.
Tekniikan alojen hakijoiden vähyys osoittaa sen, että mahdollinen opettaja-ammattien houkuttavuuden esittely ja ammatin haluttavuuden brändäys tulisi kohdentaa varsinkin teknisille aloille.
Hyvä olisi myös saada miehiä hakeutumaan ohjauksen ja erityisopetuksen opintoihin kaikilla koulutusaloilla. Toivomme, että opettajaopiskelijavalinnat kohdistuvat jatkossakin sopiviin ja päteviin tyyppeihin ja ammatillisten opettajankoulutusten opiskelijat ovat osuvasti valittua kansaa jatkossakin.
Eveliina Grönbergin ja OPEKE A1 ryhmän erinomaisesti kerätystä aineistosta kokoellen.
