OPEKE-hankkeen osiossa A1 ”Osuva opiskelijavalinta ja uraohjaus” oli yhtenä tavoitteena selvittää ja tehostaa ammatillisiin opettajankoulutuksiin hakeutumista. Tätä tehtävää varten laadimme syksyllä 2018 ja syksyllä 2019 toistettuna kyselyn, johon opinnoissa olevat opiskelijat vastasivat. Vastaajien määrä nousi varsin korkeaksi (2018 n=382, 2019 n=431), joten jotain hakeutumisvaiheen tiedottamisesta tuo aineisto varmasti kertoo. Englanninkielisten hakijoiden kyselyn tuloksista saimme myös vertailua vuosista 18 ja 19, kiinnostavaa oli myös kuulla, miten he kokivat tietoa hakeutumisen tueksi saaneensa.
Kyselyssä selvitettiin mm. mistä hakijat olivat saaneet tai hakeneet tietoa opettajankoulutuksesta. Kaksi informaatiokanavaa nousi molempien vuosien kyselyissä yli muiden; Opintopolku.fi ja AOKK: ien omat verkkosivut. Varsin suuren määrän vastauksia tuotti myös kohta ”Jostain muualta”. Avoimia kommentteja tuohon kohtaan olivat: ”tuttavilta, aiemmin valmistuneilta, kaverilta, vaimolta, ystäväpiiristä, koulutuksessa olevilta, mainoksesta, kollegoilta”.
Kyselystä näkyy esimerkiksi TE-palvelujen varsin pieni rooli hakuvaiheessa, sen selvittäminen olisi myös tulevaisuudessa mielenkiintoista. TE-palvelujen osuus laski 1,6 prosentista 0,7 prosenttiin vuodesta 2018 vuoteen 2019. Samoin sen selvittäminen, mitä ja millaisia ovat ne työyhteisöt, joista hakijat ovat tiedon opettajankoulutuksista saaneet. Tässä kyselyssä oli työyhteisöt niputettu yhdeksi kohdaksi ”sain tietoa työyhteisöstäni”, tuon tietolähteen oli ilmoittanut 60 vastaajaa 73 vastanneesta.
Lehti-ilmoittelun ja muun printtimedian osuus tiedon lähteenä osoittautui pieneksi, molempina vuosina alle 3% ilmoitti sanomalehti-ilmoituksen lähteekseen. Myös tämän tuloksen kannalta olisi ollut relevantimpaa kysyä, mikä sai henkilön hakemaan tietoa opettajankoulutuksista. Uskomme, että tuolloin perinteisen markkinoinninkin osuus olisi noussut korkeammaksi, samoin sosiaalisen median markkinointiviestinnän osuus. Vastaajat eivät välttämättä mieltäneet esimerkiksi facebookia tiedon lähteeksi, vaikka innoke opettajahakuun tutustumisesta olisikin saanut alkunsa jaetusta facebook-sivusta.
Tätä vuonna 2018 huomaamaamme virhelähdettä kyselyssä emme muuttaneet vuoden 2019 kyselyyn, jotta luvut olisivat vertailukelpoisia. Molempina vuosina noin 3% vastaajista ilmoitti, että ei tarvinnut mitään lisätietoja hakemisensa perustaksi.
Yleisesti ottaen koulutukseen valitut antoivat hakumenettelystä jopa erinomaiset arvosanat. Alla olevassa taulukossa on vastanneiden arviointeja väitteisiin asteikolla 1-5. Taulukon soluissa näkyy molemmat vuosiluvut ja asteikon mukaan vastanneiden prosenttiyksikkö. Voidaan selvästi nähdä, että vuodet ovat olleet hyvinkin ”veljeksiä”, mutta kaikilla osa-alueilla kehitys on kuitenkin kulkenut suotuisaan suuntaan. Erityisesti hakijat ovat kokeneet verkkopalvelun toimivammaksi vuonna 2019 kuin edellisenä vuonna.
Englanninkielisten toteutusten ryhmien vastaukset olivat vielä kautta linjan korkeampia, yhteenlaskettujen osioiden arvoiksi tuli vuonna 2019 4,23.
Kysyimme molempina vuosina, mistä vastaajat kokivat tarvinneensa lisätietoja hakeutumisvaiheessa. Kumpanakin tarkasteluvuonna eniten lisätietoa koettiin tarvittavan opiskelujen toimintamuodoista ja työskentelytavoista, valintakelpoisuuksista, työllisyystilanteesta ja palkkauksesta.
Valintamenettelystä vapaissa kentissä kommentoitiin muun muassa näin:
”Olen miettinyt, miksi ammatillisia opettajakoulutukseen ei ole mitään valintakoetta/haastattelua. Opettajan ammatti on varsin sosiaalisia taitoja vaativaa ja edellyttää tiettyä persoonaa. Koulutuksen voi saada papereiden perusteella, ehkä se persoonallinen sopivuus tulee sitten työpaikkaa hakiessa vai ratkaiseeko senkin, kuka on pätevin paperilla?”
”Koulutukseen on vaikea päästä, jos ei ole jo opettajankokemusta jo valmiiksi. Ymmärrän että tämä on kanava, jonka avulla pätevöitetään jo opetustyössä olevat, mutta muillekin tulisi antaa paremmat mahdollisuudet päästä koulutuksiin. Esim. se että hakupisteitä saa vain alle 5 vuotta vanhoista koulutuksista tuntuu erikoiselta, kun työvuosia kuitenkin edellytetään myös olevan paljon.”
”Valintaperusteissa oli epäjohdonmukaisuuksia ja niitä olisi siksi tärkeää avata ja selkeyttää. Esimerkiksi se, mitä tarkoitetaan ohjausalan koulutuksella ja mitä ei, ei ole selkeää ja aiheuttaa turhia sekaannuksia. Muuten haku toimii erinomaisen hyvin. Sähköiset liitteet ovat erittäin hieno saavutus.”
”Koulutuksen aikataulu ja tahti tietoon jo hakuvaiheessa, edes ennusteena, edes esimerkkinä, vaikka parin viime vuoden perusteella. Aikataulu tietoon siitä erityisesti, kuinka paljon on verkko-opiskelussa tapahtumia, joihin oma kalenteri on sovitettava ja kuinka paljon on sellaista opiskelua, jonka voi tehdä, kun itselle sopii (deadlinejen puitteissa) tai sopimalla ryhmän kanssa.”
”Hakuprosessi ja -kaavakkeet ovat täynnä virkamies- ja opettajasanastoa, joka tavan tallaajalle on lähinnä munkkilatinaa. Turha jargon pois ja kaavakkeet vaatimuksineen selkeiksi.”
Myös hyväksiluvuista ja työllisyydestä ja myös opettajien palkkauksesta olisi kaivattu lisätietoa. Moni ilmoitti myös, että olisi hyvä saada myös tietoa siitä, mitä ammatillinen opettaja ”oikeasti” tekee. Tähän tarpeeseen vastasimme OPEKE A1 -osiossa tuottamalla kuudentoista videon sarjan uudistuneesta ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun opettajan työstä.
Varmasti hakuvaiheen tiedotuksessa on myös hyvä tulevaisuudessa lisätä ammatillisten opettajankoulutusten ominaispiirteitä ja eroavuutta yliopistollisesta opettajankoulutuksesta. Tietopaketti voisi olla esimerkiksi yksinkertainen vertailutaulukko.
”Webinaarit tai FB-livelähetykset ovat erinomaisia työkaluja ja nytkin sellaiseen osallistuin, sain myös tietoa haun pisteytyksestä. Näitä kannattaa järjestää jatkossakin”
”Opintopolku on erittäin sekava kokonaisuus. Sitä tulisi kehittää selkokielisempään muotoon sekä miettiä tiedon linkittämisiä, jotta tarpeellinen tieto löytyisi helposti ja yhdellä klikkauksella.”
Kovin moni hakija ei kritisoinut velvoitekoulutettavien sisäänottoa, siitäkin vapaakentän kriittisiäkin kommentteja löytyi molempina vuosina:
”Pidän kestämättömänä pelkkiin pisteisiin perustuvaa valintaa alalla, joka vaatii ihmisten kohtaamista. Omassa ryhmässäni opiskelee ihmisiä, jotka on pakotettu työnantajan puolesta opintoihin. Tällaisten ihmisten kanssa ryhmätyöskentely on painajaismaista ja laskee koko ryhmän motivaatiota.”
”Hakujonon ohi pääseminen (oppilaitoksen vaatimus opintojen suorittamisesta) on mielestäni epäoikeudenmukainen. Erittäin motivoitunut ja soveltuva hakija voi siten jäädä ilman opiskelupaikkaa.”
Hakijat kokivat pääosin hakumenettelyn toimivaksi ja he tarjoilivat myös monia varteenotettavia kehittämisehdotuksia haun tehostamiseksi.
Opintojen aloittamisen jälkeen osa opiskelijoista koki opintojen vastaavan oikein hyvin odotuksiaan, toisilla taas oli vielä vaikeuksia löytää opettajankoulutuksen ”punaista lankaa”.
”Itselleni ei ollut missään vaiheessa selvää, että mihin kaikkeen saa tässä koulussa kelpoisuuden. Yllätys oli myös, että tämä ei ole tutkintokoulutus.”
”Edelleen minulle on vähän epäselvää se, missä kiintiössä tulin lopulta valituksi, joten tästä olisi hyvä saada selkeää tietoa jo siinä vaiheessa, kun hakee ja viimeistään kun valinnat julkaistaan”
”Hakuvaiheessa jo selkeästi esille opintojen aikataulutusasiat. Todella vähäisillä tiedoilla tulevasta sitoudutaan yli vuoden koulutukseen. Vierailukäyntejä yms. aikatauluttamista vaativia tehtäviä tippuu lyhyellä varoitusajalla. Ohjeistuksessa saa käsityksen, että opinnot voi suorittaa työn ohella, lähinnä lukien ja kirjoittaen, mikä vaatii erilaista aikataulutusta kuin vaikkapa vierailukäyntien järjestäminen.”
“I would have liked to know beforehand that I don’t need to do the module A, because I’ve already done the basic studies of education. Also the possibility to do the studies (and timetables) in a year would have been good to know beforehand”
”Nykyinen osaamisnäyttöihin perustuva henkilökohtaistettu kehittymissuunnitelma kuulostaa tulleen yllätyksenä meille aikuisopiskelijoille. Alkuvaiheen kaaosta voisi helpottaa kommunikoimalla tämä 100% muuttunut tapa opiskella meille 90-luvulla päätutkinnoistamme valmistuneille.”
”Paikan vastaanottaminen ei onnistunut sähköisesti. Tähän parannuksia.”
”Tarkemmat kuvaukset jokaisesta toteutustavasta (verkko-opinnot, monimuoto, lähiopetus). Esimerkiksi verkko-opintojen pakolliset webinaarit ja orientaatiopäivät sekä opintopiirityöskentely olisi ollut hyvä tietää jo hakuvaiheessa. Tuli yllätyksenä, että ”joustavat verkko-opinnot” eivät olleetkaan niin joustavia. Itse olin jäänyt netistä lukemani perusteella siihen uskoon, että pystyn aikatauluttamaan opintoni täysin itsenäisesti työn oheen”
Kovin suuria korjaustarpeita kyselyn tulokset eivät hakumenettelyyn tuoneet, mutta varmasti aina löytyy viilattavaa ja huomioitavia kommentteja. Vastaajat olivat hyvin tyytyväisiä ja kysely tuotti kaikkien ammatillisten opettajakorkeakoulujen hakuprosessin kehittämiseen tärkeitä havaintoja. Kiitämme kaikkia vastaajia ja kyselyn toteutuksessa auttaneita.
Lopulta kuitenkin voidaan katsoa hakumenettelyn toimivan hyvin, palaute hakuprosessista ja tiedottamisesta on pääosin jopa erinomaista. Hakijat pääosin saavat tarvitsevansa tiedon ja useat kirjoittivat opintojen alunkin vastanneen heidän odotuksiaan, parhaimmillaan näin:
”Ammatillisen opettajan opinnot ovat loistava tapa kehittää ammattitaitoaan monella alalla. Itselleni oli positiivinen yllätys kuinka paljon ns. työelämän (ei oppilaitokset) edustajia koulutukseen (verkkoryhmä) oli valittu. Suomalainen työelämä kouluttaa paljon ja ammatillisen opettajan taidoilla on suurta käyttöä myös tavallisilla työpaikoilla. Hyvä ammatillisen opettajan ammattitaidon omaava kouluttaja edistää työssä oppimista ja elinikäistä oppimista, mitä Suomi tarvitsee. Kiitos tästä mahdollisuudesta!”
Lähteet:
OPEKE A1: Opeke hakeutumisvaiheen kyselyn tulokset 2018 ja 2019
OPEKE A1 toimijat ja koordinaattorit: keskustelut kyselyn johtopäätöksistä
Juha Lahtinen, lehtori TAMK
ja Osuva opiskelijavalinta ja uraohjaus -hankekokonaisuuden toimijat
