6.-8.5.2015 järjestettiin 13. Nordic Network on Disability Research (NNDR) konferenssi Bergenissä Norjassa. NNDR on monialaisen pohjoismaisen vammaistutkimuksen verkosto. Konferenssin tavoitteena on antaa uusia näkökulmia tämän päivän pohjoismaisen vammaistutkimuksen teemoihin, kysymyksiin ja lähestymistapoihin. Konferenssissa oli tänä vuonna 360 osallistujaa 37:sta maasta ympäri maailmaa. Tänä vuonna konferenssin tutkimusteemoissa näkyi vahvasti mm. mobiiliteknologian ja sovellusten jalkaantuminen osaksi avustavan teknologian uusia ratkaisuja. Esillä oli kaikkiaan 14 tutkimusta, joissa tarkasteltiin teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja rajoituksia vammaisten henkilöiden elämän ja toimintakyvyn edistämisessä. HAMK:n Älykkäiden palveluiden MATEC-tutkimusryhmä oli mukana konferenssissa kahdella esityksellä, joista toisessa tarkasteltiin KUPS! -projektissa mobiilisovelluksilla edistettävää kulttuuripalveluiden saavutettavuutta ja toisessa esiteltiin Itiksen MWay-projektissa sokeiden kanssa kehitettävää maamerkkiperustaista sisäpaikannusjärjestelmää.
Älykkäät palvelut tutkimusyksikön MATEC-tutkimusryhmässä tutkitaan ja kehitetään käyttäjälähtöisesti älykkäitä moniaistisia avustavan teknologian ratkaisuja. Älykkääseen teknologiaan perustuvilla ratkaisuilla edistetään oppimista ja toimintakykyä. Älykkäällä teknologialla voidaan auttaa kompensoimaan ja ylittämään motorisia, kognitiivisia ja sosiaalisia toimintakykyrajoitteita. MATEC-tutkimusryhmän Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden saavutettavuustiedon tuottaminen ja kartoittaminen yhteisöllisesti mobiiliteknologiaa hyödyntäen –pilotin (KUPS!) tuloksia ja niiden uusia sovellusmahdollisuuksia esiteltiin NDDR:n osallistujille. Pilotissa liikuntavammaiset ja näkövammaiset henkilöt kokeilivat älykännyköiden ja Googlen, BlindSquaren, Foursquaren, Dragon Dictationin ja Tap tap see sovellusten mahdollisuuksia ja toimivuutta palveluiden saavutettavuustiedon arvioimiseksi ja tuottamiseksi. Hankkeen tuloksena syntyi mobiilisovelluksia ja yhteisöllisyyttä hyödyntävä ns. Tavis-malli palveluiden saavutettavuustiedon tuottamiseen ja arvioimiseen. Tällä hetkellä mallin taustalla toimiva MIPSoft Oy:n BlindSquare-sovellusrajapinta on nimettu G4A (Grapevine For Accessibility). BlindSquare on pääasiassa heikkonäköisten ja sokeiden käyttämä navigointisovellus, joka on käytössä yli 130:ssä maassa.
Kaikkien näiden 14 esityksen pohjalta nousi ainakin kolme kiinnostavaa teemaa, joiden avulla voi tiivistää konferenssin antia avustavan teknologian näkökulmasta. Ensinnäkin teknologian rooli ja uudet avaukset fyysisen, toiminnallisen ja sosiaalisen saavutettavuuden sekä esteettömyyden edistämisessä näkyivät vahvasti. Tutkijoita kiinnosti, millä tavoin digitaaliset areenat näyttäytyvät vammaisten henkilöiden elämässä. Tutkimuksen kohteena olivat mm. vammaisten henkilöiden kokemukset sosiaalisen mediaan osallistumisesta facebookissa ja verkkopeleissä, kokemukset pääsystä kaikenlaiseen tietoon Internetin ja Googlen avulla, sekä turvallisuuden tunne ja pääsy paikkoihin navigaattoreiden tai sovellusten avulla. Merkittävää oli havaita, että useissa tutkimuksissa hyötyinä nousivat esiin ystävyyssuhteiden luominen, yhteyden pitäminen, kokemus yhdenvertaisuudesta, hyväksytyksi tulemisesta ja kuulumisesta joukkoon. Sosiaalisen median tarjoamien osallistumismahdollisuuksien hyödyt on havaittu myös MATEC:n hankkeissa. Esimerkiksi KUPS!-pilotissa saatujen tulosten edelleen kehittely kohti perustuu vammaisten henkilöiden esiin tuomiin tarpeisiin ja mobiililaitteiden tarjoamiin mahdollisuuksiin sosiaalisessa jakamisessa ja oman sosiaalisen yhteisön koheesion lisäämisessä. Uusimmissa mobiilisovelluksissa, kuten Be My Eyes, yhdistyy kiinnostavalla tavalla mobiiliteknologian ja mobiiliteknologiaa käyttävän yhteisön keskinäinen avunanto.
Toinen kiinnostava teema oli vammaisten henkilöiden osallistaminen teknologian suunnitteluun. Useissa esityksissä kävi ilmi, että halu toisaalta ymmärtää paremmin vammaisen henkilön avustavan teknologian tarpeita ja toisaalta kehittää paremmin toimivia teknologiaratkaisuja, ovat johtaneet siihen, että vammaiset henkilöt eivät ole enää vain teknologian kehittämisen kohteita, vaan yhä useammin teknologian yhteiskehittäjiä. Tällä suuntauksella voi odottaa olevan merkittäviä vaikutuksia avustavan teknologian kehittämisessä inhimillisemmäksi ja ihmislähtöisemmäksi. Myös MATEC:n tutkimushankkeissa yhtenä perusprinsiippinä on avustavaa teknologiaa käyttävän henkilön ottaminen mukaan tutkimus- ja kehittämistyöhön kokemusasiantuntijana. Kokemusasiantuntijalla on erilaisia rooleja koko tutkimus- ja kehittämisprosessin ajan alkaen tarpeen, lähtötilanteen ja kehitettävän tuotteen tai palvelun ominaisuuksien määrittämisestä lopputuotteen tai palvelun käytettävyyden testaamiseen.
Kolmantena teemana oli älykännyköiden ja tablettien mobiiliteknologian sekä niihin ladattavien sovellusten myötä avustavan teknologian sulautuminen osaksi ihmisten arkea. Useassa esityksessä tutkimuksen ja kehittämisen kohteena olivat mobiilipohjaiset sovellukset ja niiden hyödyntäminen. Esimerkiksi isossa EU-projektissa Able-To-Include on kehitteillä saavutettavuusalusta, jolla voidaan muuntaa automaattisesti teksti yksinkertaisemmaksi, muuntaa teksti puheeksi ja piktogrammeiksi. Lundin yliopiston CERTEC-yksikön DIKO-projektissa puolestaan on kehitetty Päiväkirja -sovellus kehitysvammaisille lapsille ja aikuisille. Sovelluksen ideana on valokuvia, videota ja ääntä tallentamalla mahdollistaa oman päivän tärkeimpien ja elämyksellisten kokemusten tallentaminen ja jakaminen helpolla tavalla ystävien ja lähiyhteisön kesken. MATEC:n M-Way -projektissa puolestaan kehitetään sokeita ja heikkonäköisiä henkilöitä opastavaa maamerkkiperustaista sisäpaikannusjärjestelmää isoihin sisätiloihin, kuten kauppakeskuksiin, museoihin, metro- ja rautatieasemille. Tavoitteena on kehittää isojen tilojen opasteita ja opastuksia moniaistisiksi. Tässä projektissa moniaistisuus toteutuu lisäämällä maamerkkikohtaista paikannustietoa internettiin ja välittämällä tämä tieto iBeaconien ja BlindSquare-sovelluksen kautta sokealle tai heikkonäköiselle henkilölle.
Edellisten teemojen lisäksi konferenssin tutkijat nostivat esiin teknologian käyttöön liittyviä riskitekijöitä, kuten sosiaalisen median haasteet, ja teknologian käyttöön ottamiseen sisältyvät osaamisen kehittämishaasteet kaikilla tasoilla teknologian käyttäjistä teknologiasta päättäviin tahoihin asti. Digitaalisuuden tuleminen kaikkien ihmisten arkeen on tuonut mukanaan monitahoisia muutoksia. Mm. Lundin yliopiston professori Per-Olof Hedvall korosti esityksessään sitä, että uudenlaisen ja uudella tavalla käytettävän teknologian myötä on myös tarkasteltava uudesta näkökulmasta inhimillisen auttamisen ja teknologia-avusteisuuden välistä suhdetta. Ihminen ja teknologia toteuttavat avustamisen suhteen uudenlaista yhteiseloa.
