Kuluvan vuoden yhdeksäs kuukausi oli allekirjoittaneelle oikea tiekarttatyöpajojen super-syyskuu. Kiertotaloustiekarttaa työstettiin yhteensä kolmessa eri työpajassa, joiden aikana koettiin niin ”vanhan liiton”-tyyliin paikan päällä toteutettu työpaja sekä koronaepidemian myötä huimasti yleistyneet etäosallistumisen mahdollistavat Zoom- ja Teams-työpajat.
Työpajoja aloitettiin suunnittelemaan jo viime tammikuussa, jolloin ei vielä ollut harmainta aavistustakaan siitä, minkälaiseen mankeliin koko yhteiskunta joutuisi kevään koittaessa. Alun perin kiertotaloustiekartan ensimmäinen työpaja olisi pitänyt järjestää toukokuun 14. päivä, mutta olosuhteiden pakosta se siirrettiin syksyyn. Halusimme ehdottomasti toteuttaa ainakin yhden niin sanotun lähityöpajan tiekarttatyössä, koska kaikkea ei vain voi toteuttaa optimaalisesti tietokoneruudun välityksellä. Ja mikä olisi parempi vaihtoehto lähityöpajalle, kuin ensimmäinen, koko konkreettisen tiekarttatyön aloittava työpaja.
Täytyy myöntää, että nykyisten koronaolosuhteiden vallitessa, heräsi mielessäni epäilys: Tuleeko tästä nyt yhtään mitään?
No tulihan siitä.
Ensimmäinen työpaja järjestettiin 1.9.2020 Riihimäen Teatterihotellissa. Tiekarttaa rakennetaan viiden eri teeman ympärille:
- Energiantuotanto ja -kulutus
- Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne
- Kulutus ja materiaalikierrot
- Ruoantuotanto ja -kulutus
- Veden käyttö ja luonnonvedet.
Työpajassa jakauduttiin viiteen pienryhmään, jossa jokaisessa työstettiin yhtä tiekartan teemaa.
Tiekarttatyössä on tavoitteena visioida Kanta-Hämeen toiminta osana kiertotaloutta kahdenkymmenen vuoden kuluttua vuonna 2040.
Ensimmäisessä työpajassa päästiin hyvin alkuun jokaisen teeman suhteen ja ryhmät saivat kuvattua alustavan aikajanan sekä toimenpiteet ja tavoitteet, joiden saavuttaminen mahdollistaa Kanta-Hämeen alueen siirtymisen kohti vähähiilistä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä toteuttavaa kiertotaloutta. Ensimmäisessä työpajassa osallistujia oli mm. Kanta-Hämeen kaupungeista, kunnista, yrityksistä ja oppilaitoksista (blogin pääkuva työpajasta). Jutussa esitetyt kuvat työpajojen tuloksista eivät edusta valmista tiekarttaa, mutta ne kertovat suunnan siitä, mitä kiertotalouden näkökulmia tiekarttaan voisi sisällyttää.
Tiekarttatyötä edistettiin onnistuneesti myös etätyöpajojen avulla
Seuraava työpaja järjestettiin 16.9. etänä Zoom-sovellusta hyödyntäen Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen- ja biotalousinsinööriopiskelijoille. Tällä kertaa keskityttiin pohtimaan lisää toimenpiteitä jokaiseen tiekartan eri teemaan. Toimenpiteitä laadittiin eri aikajaksoille. Tässäkin työpajassa jakauduttiin tiekartan teemojen mukaisesti viiteen ryhmään. Opiskelijoiden panostuksella saatiin toimenpiteisiin lisää konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka kiertotaloutta olisi mahdollista edistää Kanta-Hämeessä.
Syyskuun viimeinen työpaja oli osa kaksipäiväistä Open Bioeconomy Week -tapahtumaa, joka järjestettiin tänä vuonna webinaarina 29–30.9. Nyt etätyöpajan alustana oli Microsoft Teams ja osallistamisen työkaluna käytettiin Mentimeter-sovellusta. Tässä työpajassa osallistujat pohtivat indikaattoreita tiekartan eri teemoihin, joiden avulla tiekartan toimenpiteitä pystytään mittaamaan. Toimenpiteiden mittaamisen avulla voidaan seurata, että siirtyminen kohti kiertotaloutta menee oikeaan suuntaan. Osallistujat muun muassa priorisoivat indikaattoreita eri teemoissa, ja pohtivat myös uusia mittareita tiekartan eri osa-alueille.
Kaiken kaikkiaan syyskuu oli todella tuottelias Kanta-Hämeen kiertotalouden tiekartan työstämisen osalta ja haluankin kiittää vielä kerran kaikkia työpajoihin osallistuneita mahtavasta työstä.
Mutta ei tässä vielä kaikki: kiertotalouden tiekartan seuraava työpaja järjestetään 17. marraskuuta 2020, jossa tekemistä jatketaan. Jos olet kiinnostunut osallistumaan työpajaan, ole minuun yhteydessä. Vastaan mielelläni myös muihin tiekarttatyöhön liittyviin kysymyksiin. Ilmoittaudu työpajaan mukaan tästä linkistä.
Terveisin,
Riku Mustonen
Sykli
riku.mustonen@sykli.fi
