Suunnitelma koodauksen alkeista
Aloittaessani Opet koodaa-opintoja, oli tarkoitus kokeilla ja dokumentoida lasten kanssa kaikki harjoitteet. Kun Korona iski, jäivät lapset kotiin ja minä itse etätöihin. Niinpä dokumentointi jäi kuvien osalta kokonaan, mutta tehdyistä harjoitteista keräsin lapsilta palautteen Meet-istuntojen kautta.
Työskentelen koulussa esiluokanopettajana. Luokkani on inklusiivinen valmistava luokka, hyvin monikulttuurinen. Nyt tosiaan koodausopintojen aikana koulu sujettiin, eikä minulla ollut yhtään oppilasta lähiopetuksessa. Osa harjoitteista ehdittiin jo tehdä, osa jäi tekemättä, mutta suunnitelma oli jo valmiina ja nyt esittelen sen kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Koulutuksen aikana minulle on kirkastunut se, miten tärkeää on ihan aluksi ohjelmoinnillisen ajattelun kehittäminen. Siksipä lähdetään ihan alkeista, toiminnallisista harjoituksista. Suunnitelma perustuukin muutamaan alkeisharjoitukseen. Oppilaista 2/3 on monikielisiä ja luokassa on myös muutama vasta aloittanut ummikkolapsi. Niinpä itse koodaamisen lisäksi on tärkeää opetella sanasto-ohjelmointikäskyjen merkitys. Käsitteitä tässä mm. eteen, taakse, oikea, vasen sekä lukusanat 1-10. Koska työskennellään valmistavassa opetuksessa, tehdään jokaisesta annetusta käskystä kortti visuaaliseksi tueksi. Peräkkäin asetelluista korteista tulee näkyville silloin myös valmis koodi.
Ensimmäinen harjoitus on ihmisrobotti. Keskustellaan siitä, mikä on robotti ja todetaan, että robotti pystyy ottamaan vastaan vain aivan lyhyitä, yksiselitteisiä käskyjä. Kuunnellaan laulua Robotti, jossa lauletaan, ei se osaa hyppiä, ellet sinä opeta etc. Tästä päästään asiaan, että kaikki, mitä ihmisrobotti tekee, on annettu siihen koodatuilla käskyillä. Kerrotaan lapsille käskyt ja otetaan esiin kuvakortit, jotka vastaavat käskyjä. Avustaja kiinnittää kortteja taululle nähtäväksi sitä mukaan, kun käskyjä annetaan. Ensimmäisessä harjoituksessa opettaja on robotti, lapset saavat antaa vuorotellen käskyjä ja tekevät samalla havaintoja robotin liikkeistä. Koodi korteilla muodostuu samalla taululle.
Kokeillaan, mitä tapahtuu, jos annetaankin käskyjä, joista ei ole sovittu. Tämä on lapsista tosi hauskaa! Leikitään myös Kapteeni käskee-leikkiä ja huomataan, että tässä leikissä on paljon samoja elementtejä.
Seuraavaksi asetetaan tavaroita robotin löydettäväksi eri puolille luokkaa. Robotiksi vaihtuu lapsi. Jatketaan harjoitusta, kunnes jokainen saa kokeilla ja onnistuu.
Jatketaan ihmisrobotin jälkeen työskentelyä luokan Beebot-robotilla. Opetellaan käyttö; nollaus, ohjelmointi ja käynnistys. Käytetään muovista ruutumattoa, jonka ruutuihin sijoitetaan kuvakortit merkitsemään löydettävää asiaa. Tehdään myös Beebot-sovelluksella töitä. IPadit riittävät puolelle luokkaa kerrallaan, joten käytetään jakotunteja.
Lisää harjoittelua käskyjen antamiseen tehdään legorakentelulla. Otetaan siis alustat ja palikat. Parityössä toinen antaa käskyjä ja toinen rakentaa. Tarkistetaan työt.
Tehdään piirroksia samalla idealla ruutuvihkoon. Sovitaan taas käsitteistä, joita käytetään ohjeen annossa. Parityö, ohjeenantaja-ja suorittajaparit.
Integroidaan harjoittelu matikkaan ja rakennetaan opettajan ohjeiden mukaan kuvioita Loogisilla paloilla. Loogisiin paloihin ja niiden ominaisuuksiin on tutustuttu jo ennakkoon. Tarkistetaan tuotokset.
Näiden alkeisharjoitusten jälkeen lapsille kyllä avautuu aika hyvin ohjelmoinnillinen ajattelu ja tästä on hyvä jatkaa sekä BeeBot-robottien, että Ipadsovelluksen kanssa. Seuraava askel voisikin jo hyvin olla ScratchJr.
Suosittelen ohjelmointiharjoitusten aloittamista jo heti esiopetusvuoden alussa, lasten kanssa saa aikaan oivaltavia ja hauskoja tuokioita! Palaute lapsilta oli ainoastaan positiivista ja he toivoivat kovasti, että koodaustehtävät jatkuisivat pian!
