Työn opinnollistaminen parantaa oppimistuloksia. Opiskelijat osoittavat nykypäivän työelämässä tarvittavaa osaamista ja opettajan työelämätuntemus pysyy ajan tasalla. Työelämä-projektit kuitenkin haastavat opettajaa aivan eri tavalla kuin perinteinen opetus, sanoo Hämeen ammattikorkeakoulun Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opettaja Hannu Fagerlund.
Rakennusalan yritysyhteistyöllä on Hämeen ammattikorkeakoulussa pitkät perinteet. Nykyisin projektiyhteistyö rakennetaan siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus hankkia ja osoittaa osaamistaan käytännön työtehtävissä. Yritysten kanssa toteutettavia projekteja etsitään ja valitaan sillä periaatteella, että niissä tehtävä työ voidaan opinnollistaa. Tämä tarkoittaa sitä, että koulutuksen osaamiskuvauksen moduulien tai moduulin osan mukainen osaaminen hankitaan ja osoitetaan käytännön töiden yhteydessä todellisissa olosuhteissa työpaikalla. Hannu Fagerlund puhuu mielellään työelämäprojekteissa tapahtuvan oppimisen puolesta ja käyttää esimerkkinä yhteistyössä YIT:n kanssa toteutettavaa Asemanranta-projektia, http://www.asemanranta.fi.
Hämeenlinnan Asemanranta-projektin päätoteuttajana on YIT Talonrakennus Oy. Asemanranta on noin 30 hehtaarin alue Vanajaveden rannalla, Hämeenlinnan rautatieaseman ja Varikonniemen läheisyydessä. Alueella on aiemmin sijainnut 1920-luvulla rakennettu Mensan tehdaskiinteistö. Osa alueen vanhoista rakennuksista puretaan. Tilalle rakennetaan uusia asuin- ja liiketiloja – osa vanhoista tehdasrakennuksista kunnostetaan yritysten tiloiksi. Tällä hetkellä opinnollistamisen kohteena on korjausrakentaminen: kaava-alueen keskellä sijaitsevan vanhan elintarviketehtaan kunnostaminen uuteen käyttötarkoitukseen.
Tähän mennessä HAMK:n opiskelijat ovat tehneet vanhassa tehdasrakennuksessa rakennusmittauksia ja piirtäneet uudet pohjakuvat, osan julkisivukuvista sekä joukon leikkauskuvia. Korjausrakentamisen toteutuksen kannalta uusien piirustusten laatiminen on olennaista, koska kaikkia alkuperäisiä piirustuksia ei löytynyt – ja löytyneissäkin oli merkittäviä eroja olemassa olevien rakenteiden kanssa. Lisäksi opiskelijat tutkivat rakenteiden vaurioita: mittaavat kosteuksia, rakenteiden taipumia ja liikkumia. Tutkimukset edellyttävät rakenteiden aukaisua ja näytteiden ottoa sekä laboratoriotutkimuksia piilevien vikojen selvittämiseksi. Tähän mennessä Asemanranta-projektiin osallistuneet AMK-opiskelijat ovat opinnollistaneet keskimäärin 12 opintopistettä. Lisäksi on jo sovittu kolmen opintopisteen opinnollistamisesta. Asemanranta-projekti tarjoaa pitkän jatkumon vuosiksi eteenpäin HAMK – YIT yhteistyölle. Projektissa painopiste siirtyy lähivuosina korjausrakentamisesta uudistuotantoon. Näin myös opinnollistettava osaaminen vaihtelee vuosittain.
Fagerlundin kokemusten mukaan projekteissa saavutetaan parempia oppimistuloksia kuin perinteisessä opetuksessa. Työ motivoi, koska sitä ei tehdä vain harjoituksen vuoksi. Työn tulokset hyödynnetään todellisessa rakennuskohteessa. Työn laatu on opiskelijan käyntikortti yritykseen. Fagerlund toteuttaa projektiyhteistyötä siten, että kokonainen opiskelijaryhmä osallistuu toteutukseen. Näin kaikki ryhmän opiskelijat saavat kokemuksen työn opinnollistamisesta. Myönteiset kokemukset kannustavat opintojen myöhemmissäkin vaiheissa yksilöllisiin ratkaisuihin ja usein johtavat täydellä palkalla tehtävään opinnäytetyöhön. Opetukseen resursoidut tunnit eivät kuitenkaan mahdollista opettajan osallistumista samanaikaisesti useampaan työelämäprojektiin, harmittelee Fagerlund.
Ryhmätöinä toteutettavissa projekteissakin arvioidaan yksilön osaamista. Yksilön osaamisen arviointiin pitääkin kiinnittää erityistä huomiota Fagerlund painottaa – opiskelijan työskentelyä ryhmän jäsenenä pitää havainnoida ja ryhmätuotosten ohella tehdään myös yksilötuotoksia. Opiskelijaa pitää tukea ja kannustaa yksilöllisesti. Asemanranta-projektissa YIT on osallistunut arviointiin tuotosten laadun arvioinnin kautta. Lisäksi opiskelijat ovat pitäneet esityksiä, joiden arviointiin YIT:n edustajat ovat osallistuneet. Rakennusalan sukupolvenvaihdoksesta ja siihen liittyvästä työvoimapulasta huolimatta niin HAMK:n kuin YIT:n yhteisenä intressinä on huolehtia opintojen valmistumisesta, ennen kuin työelämä kokonaan nielaisee opiskelijan.
Opettajalle projektit ovat haastavia ja aiheuttavat perinteistä opetusta enemmän painetta, koska etukäteen oikeita vastauksia ei ole. Projekteissa niin opettaja kuin opiskelijakin joutuvat perehtymään autenttiseen tilanteeseen ja kohtaamaan kaikki ne arkipäivän ilot ja murheet, joita rakennuskohteissa yleensä on. Toisinaan opiskelijalla saattaa olla aiemmin hankittua osaamista esimerkiksi joltakin korjausrakentamisen osa-alueelta. Opettajan itsetunto pitää olla kohdallaan tilanteissa, joissa opiskelija osaa opettajaa enemmän, hymähtää Fagerlund. Sujuva ja joustava yhteistyö YIT:n kanssa kannustaa jatkamaan projektiyhteistyötä, painottaa Fagerlund – puhelinsoitolla voimme sopia vaikkapa tarvittavista näytteen otoista taikka saada sähköt vedetyksi opiskelijaryhmän käyttöön tutkimuskohteessa. Projektit tarjoavat opettajalle tilaisuuden ylläpitää ja ajantasaistaa omaa osaamistaan. On mahtavaa, kun yhdessä opiskelijoiden kanssa onnistuu ja tuotokset saavat tilaajilta myönteistä palautetta.