Saimme mahtavan tilaisuuden olla osallisina kannettavan silmänpohjakameran pilotoinnissa ja silmänpohjakuvaukset sujuivatkin hyvin. Pilotoinnissa työskentely oli osa projektiharjoitteluamme. Käytössämme oli Optomed Aurora IQ kamera. Kamera tuo päivitystä silmänpohjakuvausten kuvanlaatuun ja tarkkuuteen, jolloin on mahdollista havaita silmäsairaudet entistä varhaisemmassa vaiheessa. Lisäksi kannettava kamera mahdollistaa seulonnan nopeuden sen helppouden, automaattivalotuksen ja tarkennuksen avulla.
Pilotoinnin tavoitteena oli selvittää, onko kannettavan silmänpohjakameran käyttö hyödyllistä terveysasemalla ja voiko sen avulla nopeuttaa terveeksi todettujen silmien seulontatulosten läpimenoaikoja. Kuvauksessa hyödynnetään tekoälyä, jonka avulla on mahdollista seuloa terveeksi todetut silmänpohjakuvat ja tällöin vähenisi lääkärien analysoitavaksi menevien silmänpohjakuvien määrä. Harmiksemme, emme saaneet projektiharjoittelun aikana tekoälyä kuvaukseen mukaan verkkoyhteysongelmien vuoksi.
Valmistautuminen kuvauksiin
Ennen pilotointia kävimme läpi koulutuksen, jossa pääsimme harjoittelemaan kameran käyttöä ja
kysymään tuote-edustajilta mieltä askarruttavia asioita. Totta puhuen, ei se kameran käyttö niin helppoa ollut kuin alkuun luuli. Alla video Optomed Aurora IQ:n käytöstä:
https://www.youtube.com/watch?v=3j1jLI1zl0w
Toimipisteenämme toimi Hämeenlinnan pääterveysasema. Työpisteemme sijaitsi silmänpohjakuvausvastaanoton vieressä. Asiakkaamme olivat diabeetikkoja, joilla oli rutiinitarkastusaika silmänpohjakuvauksiin. He olivat saaneet kotiin lähetettynä erillisen tiedotteen mahdollisuudesta osallistua pilotointiimme rutiinitarkastuksen yhteydessä, joten he tiesivät varautua pilotointiin.
Itse kuvaukset
Kävimme asiakkaan kanssa yhdessä läpi tutkimuksen kulun ja jokainen sai mukaansa tiedotteen pilotoinnista. Asiakkaalle osallistuminen oli täysin vapaaehtoista ja siitä sai missä tahansa vaiheessa kieltäytyä. Potilastietoja emme käsitelleet, eikä pilotointiin osallistuminen vaatinut heiltä mitään jatkoa. Saimme kerättyä asiakkailta erinomaista palautetta ja oli hienoa saada vertausarviota molempien silmänpohjakuvausten jälkeen. Asiakkailta yhteneväinen palaute tuli siitä, että kannettava kamera on nopea ja kuvauksesta teki miellyttävän, kun sen pystyi suorittamaan ilman pupilleja laajentavia silmätippoja. Kiitoksena osallistumisesta asiakkaat saivat kahvilipukkeen terveysaseman kahvioon, jolla he saivat lunastaa itselleen kahvin/teen ja kakkupalan.
Silmänpohjakuvaukset diabeetikoilla
Silmänpohjakuvat tulee ottaa jokaiselta diabeetikolta 1-3 vuoden välein, koska diabeetikoilla on suurentunut riski sairastua diabeettiseen retinopatiaan. Se on silmän verkkokalvon sairaus, joka hoitamattomana voi johtaa merkittävään näön heikkenemiseen ja pahimmillaan sokeutumiseen. Muutokset silmänpohjissa etenevät hitaasti ja voivat pitkään olla oireettomia. Sen vuoksi silmänpohjat on tärkeää kuvata säännöllisin väliajoin. Silmänpohjien seurantaväli riippuu siitä, onko silmissä ollut muutoksia ja millaisia mahdolliset muutokset ovat olleet. (Seppänen, M. 2018)
Haasteita ja ratkaisuja
Kuvien ottamisessa aluksi oli hieman hankaluuksia esimerkiksi ergonomian kanssa. Projektin loppua kohden silmänpohjakuvaukset kuitenkin koko ajan parantuivat. Kun löysimme sopivan ergonomisen asennon ja asiakas istui paikallaan kuvatessa, oli kuvien ottaminen suhteellisen helppoa. Kuvien ottamiseen tuli hankaluuksia myös siitä, jos asiakkaalla oli silmissä paljon sairauksia, esimerkiksi kaihia, tai rappeumaa. Myös pienet pupillit hankaloittivat silmänpohjaan pääsyä. Otimme muutaman testikuvan ennen ja jälkeen pupilleja laajentavien silmätippojen ja kuvat onnistuivat hyvin. Ilman silmätippoja sai erittäin hyviä kuvia asiakkailta, joilla oli itsestään jo suuret pupillit.
Lähteet
Seppänen, M. (2018). Diabeteksen silmäsairaus (diabeettinen retinopatia). Terveyskirjasto. Haettu 19.5.2021 osoitteesta https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00826
Kirjoittajina terveydenhoitajaopiskelija Lotta Eskolin ja sairaanhoitajaopiskelija Anni Kytöoja.
