Projektin sisältö kytkeytyi Robo Hoiva –hankkeessa toteutettavaan kehitys- ja tutkimustyöhön. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja kokeilla robotiikkaa osana hoivaprosesseja ja arjen vuorovaikutuksellista hoivatyötä. Projektin tavoitteena oli etsiä hoiva-alan yrityksiä, jotka haluaisivat osallistua haastatteluun liittyen robotiikkaan osana hoitotyötä.
Toteutus
Projekti lähti käyntiin toimeksiannolla, jonka saimme projektipäälliköltä Päivi Sanermalta. Sanerma toimii osana HAMK Smart-tutkimusyksikköä, joka on mukana Robo Hoiva -hankkeessa. Projektin tilaaja on Robo Hoiva. Tämän jälkeen alkoikin parempi tutustuminen aiheeseen ja suunnitelman teko. Suunnitelman valmistuttua aloimme etsimään haastateltavia yrityksiä ja ottamaan heihin yhteyttä. Otimme yrityksiin yhteyttä ensin sähköpostilla, jossa esittelimme itsemme, hieman projektin aihetta ja kysyimme mahdollisuutta haastatella heitä puhelimitse. Haastattelumuotona oli siis aikomuksena käyttää puolistrukturoitua haastattelutapaa, myöhemmin päädyimme käyttämään myös täysin strukturoitua. Sähköposteihimme ei kuulunut vastauksia, joten laitoimme uusia ja lisäsimme niihin myöhemmin vielä Forms-kyselyn, mikäli siihen tulisi vastattua matalammalla kynnyksellä. Haastatteluissa selvitettiin, minkälaista robotiikkaa ja teknologiaa hoiva-alan yritykset kokevat tarvitsevansa. Otettiin huomioon myös yritysten toiveet ja kehitysideat robotiikasta hoitotyössä. Haastatteluiden avulla haluttiin selvittää robottien hyötyjä ja toimivuutta hoivatyössä. Haastattelut päätyivät olemaan suurin kompastuskivemme, sillä niitä emme saaneet kuin kaksi. Kirjasimme vastaukset kuitenkin huolellisesti ylös ja viimeistelimme projektin.
Tulokset
Saimme sovittua puhelinhaastattelun yhden yrityksen kanssa. Kyseinen yritys lähti avoimin mielin projektiin mukaan ja antoi hyviä vastauksia. Haastattelu jäi tosin hieman suppeaksi, sillä heillä ei ollut aiempaa kokemusta robotiikasta hoitotyössä, mikä olisi antanut lisää vastausmahdollisuuksia. Kyseinen yritys olisi avoin kokeilemaan jotakin robotiikkaa. Tarpeena heillä nousi esiin ajan ja resurssien puute tehdä hoitotyön ulkopuolisia tehtäviä, kuten ruoan laitto ja pyykkääminen. Kun kerroimme heille hieman, minkälaisia robotteja on kehitetty, he kiinnostuivat erityisesti Paro-hylkeen kaltaisesta robotista. He sanoivat sen olevan hyvä lisä heillä käyvän virikeohjaajan kaveriksi. Huolen aiheena heillä oli kuitenkin myös robotiikan toimivuus ja mahdolliset laiteviat.
Toinen ja viimeinen yritys vastasi sähköpostiviestiin liittämäämme Forms-kyselyyn. Vastaukset olivat hieman negatiivisia. Molempien yritysten vastauksien perusteella robotiikka hoitotyössä aiheenakin on selkeästi vielä tuntematon yrityksille. Vain ensimmäinen yritys oli kiinnostunut robotiikasta ja sen kokeilusta hoitoalalla.
Pohdintaa
Pohdimme vastauksien heikkoa tulosta sekä sitä, mikä siihen on mahdollisesti vaikuttanut. Otimme yhteyttä 20 eri yksityiseen hoitoalan yritykseen, joista kaksi vastasi ja ainoastaan toinen vastasi asiallisesti. Vastausten puutteeseen voi vaikuttaa esimerkiksi tämänhetkinen huono tilanne hoiva-alalla. Yrityksillä on kiire hoitajapulan sekä siitä aiheutuvien ongelmien vuoksi, eikä heillä ole aikaa tai halua käyttää aikaa vastaamiseen. Yrityksillä ei välttämättä myöskään ole tarpeeksi kiinnostusta aiheeseen liittyen. Robotiikan käytöstä apuna hoivatyössä voi olla ennakkoluuloja, sillä aihe on vielä hieman tuntematon hoitoalalla. Lisäksi yleinen tietämättömyys aiheesta voi olla syynä vastauksien puutteeseen. Tämä kertoo meille siis sen, että robotiikan käytöstä apuna hoitotyössä tulisi ehdottomasti kertoa enemmän, sillä moni ei siitä edes tiedä.
Kirjoittajat:
Sairaanhoitajaopiskelijat Salli Ojanen, Emmi Tiira, Emmi Rauhala ja Ebba Ojala
Ohjaava opettaja: Oona Ojantausta, lehtori, terveysala HAMK
Lähde:
Hyria. (n.d.) Robo Hoiva – hanke. Haettu 12.10.2022 osoitteesta: https://www.hyria.fi/robo-hoiva-hanke
