Kirjoittanut sairaanhoitajaopiskelija Henni Kuusisto
Projektiharjoittelussa luin kirjallisuuskatsauksen ”Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerinen osaaminen”. Julkaisu on osa SOTETIE-hanketta. Hankkeessa kehitetään sosiaali- ja terveysalan työelämälähtöistä jatkuvaa oppimista tukeva toimintamalli, sähköinen tiekartta. Tiekartan tarkoituksena on nopeuttaa ja helpottaa sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuksien tarpeen arviointia ja opintojen löytämistä. Julkaisu nostaa esille sosiaali- ja terveysalan tärkeitä osaamisalueita, jotka kaipaavat vahvistamista. (Hamk, n.d) Julkaisusta seuraavana tarkastelussa asiakaslähtöinen osaaminen.
Sosiaali- ja terveysalalla tärkeä ohjaava periaate on asiakaslähtöisyys. Asiakaslähtöisyys on käsitteenä monitulkintainen, mutta käsitteen keskeisimpänä ajatuksena on asiakkaan osallisuuden ja toimijuuden tukeminen. Moneen suuntaan avautuvalla käsitteellä on käytännöllisen ja konkreettisen sisällön lisäksi merkitys lainsäädännöllisen ja poliittisen ohjauksen välineenä. Ammattihenkilöstön asiakaslähtöinen osaaminen on tärkeässä osassa asiakaslähtöisyyden toteutumisessa. Ammatillisen osaamisen keskiön muodostavat yksilön pätevyys ja työskentelytaidot tavoitteiden saavuttamiseksi sekä erilaisten tietojen, asenteiden ja minäpystyvyyden muodostama kokonaisuus. Sosiaali- ja terveysalan toimijan tulee ymmärtää alan eettinen arvoperusta sekä tuntea asiakkaan oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva lainsäädäntö. (Arell-Sundberg, 2020, s. 8)
Asiakaslähtöisyyden toteutumisen edellytyksenä on ammattihenkilön tietotaito ja kyky sen soveltamiseen käytännössä. Asiakkaan kokemus osallisuudesta muodostuu ja vahvistuu ammattihenkilön vuorovaikutukseen pohjautuen. Aito, yksilöllinen kohtaaminen ja välitön läsnäolo vuorovaikutustilanteessa viestivät asiakkaalle, että hänen kokemuksensa asiasta ymmärretään ja koetaan tärkeänä. Vuorovaikutustilanteessa ammattihenkilön tulee huomioida ja kunnioittaa asiakkaan näkemyksiä ja sen hetkisiä voimavaroja. Asiakaslähtöisyys ja asiakkaan osallisuus vahvistuvat, kun vuorovaikutustilanteessa muodostetaan yhteinen lähtökohta ja palvelutarpeen suunnittelussa ja arvioinnissa palvelut organisoidaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti. (Arell-Sundberg, 2020, s.10-11)
Asiakaslähtöisen osaamisen kehittäminen vaatii asiakaslähtöisen osaamisen lisäksi organisaation johdon tuen ja muutosmyönteisyyden. Johtamisessa tärkeänä korostuu luottamuksellisuuteen ja aitoon kiinnostukseen perustuva asiakaslähtöisyyden toteutuminen ja asiakaslähtöisen toimintatavan vakiinnuttaminen käytännön työhön. Merkityksellisiä kehittämistyön edistäjiä ovat ammattihenkilöstön tietoisuuden lisääminen sote-täydennyskoulutuksilla sekä riittävät resurssit kehitystyön ja koulutuksien toteuttamiseen. Asiakaslähtöisen hoidon kehittäminen on prosessi, johon sisältyy kehittämistarpeiden kartoittaminen, käyttäjien palvelun tarpeen arviointi, organisaation vision ja strategian luominen sekä päätöksenteko tarjottavista palveluista. (Arell-Sundberg, 2020, s.15)
Lähteet:
Arell-Sundberg M., Cederberg A., Holvikivi J., Laanterä S., Lillbacka R., Lintula L, Moisanen K., Nummela A., Rajala K., Saunders H. & Timonen-Kallio E. (2020). Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerinen osaaminen. Verkkojulkaisu. Haettu 16.10.2020 osoitteesta https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/343283/URNISBN9789523442535.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Hamk. (n.d) Projektit. Haettu 16.10.2020 osoitteesta https://www.hamk.fi/projektit/sotetie-sotealan-ammattilaisen-jatkuvan-oppimisen-tiekartta/
Kuva: Hämeen ammattikorkeakoulu