Opeke-pilottini 2018-2019

0

Olen mukana valtakunnallisessa ammatillista opettajankoulutusta uudistavassa Opeke-hankkeessa. Sen puitteissa pilotoidaan ammatillisen opettajankoulutuksen erilasia toteutusmalleja. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) pilotissa kokeillaan henkilökohtaistettua opiskelua ammatillisen koulutuksen opetustehtävissä toimivien opiskelijoiden kanssa. Kuvaan seuraavassa oman ryhmäni toteutusprosessia.

Pilotin suhde opetussuunnitelmaan

Lähtökohtana tavoitellulle osaamiselle ovat HAMKin opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet ja arviointikriteerit. Opetussuunnitelma jäsentää tavoitellun opettajaosaamisen viiden moduulin avulla. Näistä Kasvatustieteelliset perusopinnot opiskelijat suorittivat pääsääntöisesti kesän aikana muiden opettajankouluttajien ohjauksessa enkä esittele niitä tässä tämän tarkemmin. Muut moduulit ovat:

  • Opetus-, ohjaus- ja arviointiosaaminen (OOA)
  • Oppimisyhteisön rakentamisosaaminen (OYR)
  • Opetusharjoittelu (OH)
  • Pedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen (PAK)

Esitin opiskelijoille moduulien ”niputtamista” entisestään siten, että syyskaudella keskityttäisiin kehittämään ja osoittamaan OOA- ja OH-moduulien osaamista. Perustelin tätä sillä, että OOA-moduulin teemojen sisällöt ja osaamistavoitteet ovat suurelta osin hyvin lähellä opetusharjoittelun tavoitteita. Opetusharjoittelun ajoittumista opintojen alkupäähän voidaan perustellusti kritisoida. Sisältöjen yhteensopivuus ja pilotoinnissa luonteenomainen kokeileminen tukevat kuitenkin valintaani.

Kevätpuolella painopiste tulee olemaan OYR- ja PAK-moduuleissa. OYR moduulin teemat keskittyvät itsetuntemukseen sekä dialogiseen, monikulttuuriseen ja verkosto-osaamiseen. PAK-moduuliin liittyvä opettajan oman ammattiosaamisen kehittäminen ja sitä tukeva oppimispäiväkirja ovat toki mukana myös syksyllä.

Henkilökohtaiset tavoitteet

Henkilökohtainen osaamiskartoitus (HOK) ja sitä seuraavan opettajaopiskelijan ja HAMKin vastuuopettajan välisen kehityskeskustelun avulla pyrin yhtäältä selvittämään opettajaopiskelijan osaamista suhteessa HAMKin opetussuunnitelmassa asetettuihin osaamistavoitteisiin ja toisaalta tukemaan opettajaopiskelijan kykyä hahmottaa oma osaamisensa. Tämän pohjalta neuvottelen opiskelijan kanssa mahdollisista hyväksiluvuista sekä osaamisen kehittämisen ja osoittamisen mahdollisuuksista.

Kävin ohjelman mukaiset kehityskeskustelut kunkin opiskelijan kanssa kahdesti. Orientoivaksi keskusteluksi nimeämäni keskustelun kävin opiskelijoiden kanssa puhelimitse tai Skype for Business –yhteyden avulla toukokuussa. Varsinaisen kehityskeskustelun, jossa mukana oli ainakin osittain myös opiskelijan työpaikaltaan löytämä mentori, kävin elo-syyskuussa. Nämä keskustelut käytiin opiskelijan työpaikalla. Samalla opiskelijat esittelivät hyödyntämiään oppimisympäristöjä ja muita opetustyönsä puitteita. Ne tarjosivat minulle hyvät lähtökohdat normaalia henkilökohtaisempaan osaamisen tunnistamiseen.

Jälkimmäisissä keskusteluissa sovittiin myös ensimmäisestä osaamisen tunnistamistapaamisesta, joka ajoittuisi pääsääntöisesti marras-syyskuulle. Sovittiin myös menetelmistä, joiden avulla opettajaopiskelija kehittää osaamistaan tunnistamistapaamiseen mennessä. Kehittämistehtävät ja niiden ratkaisemista tukevat aineistot määriteltiin opiskelijaryhmän käytössä olevassa Moodlen työtilassa. Kehittämistehtävät ja keskeinen aineisto koko opintojen ajalta on tässä asiakirjassa.

Osaamisen kehittäminen

Opeke-ryhmääni kuuluu 14 opettajaopiskelijaa. Jokainen heistä työskentelee ammatillisena opettajana. Alkuvaiheen osaaminen vaihtelee tietenkin riippuen kunkin kokemustaustasta. Puolet on aloittanut opettajan työssä syksyllä 2017. Muilla kokemusta on hieman pitemmältä ajalta. tällä hetkellä kuitenkin minimissäänkin lähes 1½ vuotta. Monet ammatillisen opettajan työn reunaehdot alkavat olla selvillä, mutta toisaalta vastaan tulee jatkuvasti uusiakin asioita. Opettajana kehittymiselle on selvästi tarvetta.

Opintoihin kuuluvaa tietopainotteista osaamista opiskelijat kehittävät yhtäältä teemoittain määritellyn aineiston avulla. Aineisto on määritelty HAMKin opinto-oppaassa, Moodlen työtiloissa ja hyödyllisen aineiston karttuessa siitä tiedotetaan opiskelijoita erikseen. Mukana on niin painettua kirjallisuutta kuin linkkejä verkosta löytyviin aineistoihin.

Yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa tarjottavat webinaarit tarjoavat mahdollisuuden asian työstämiseen asiantuntijan ohjauksessa. Opiskelijat voivat osallistua webinaareihin ”livenä”, eli määrättynä ajankohtana alkaen arkipäivänä klo 16 ja kestäen korkeintaan 90 minuuttia. Toinen vaihtoehto opiskelijalle on tutustua webinaarista tehtyyn tallenteeseen jälkikäteen. Webinaarit toteutetaan alkaen toukokuussa ja päättyen marraskuussa, jolloin nopeutetulla aikataululla opintonsa suorittavillakin on mahdollisuus osallistua. Webinaarien aiheet ovat seuraavat:

  • Ammatillisen opettajan identiteetti ja ammatillinen kasvu
  • Näkökulmia oppimisympäristöajatteluun
  • Digisti ja dialogisesti oppimassa
  • Arviointi
  • Monikulttuurisuus
  • Yksilölliset osaamistarpeet

Loppujen lopuksi kaikkein tärkein osaamisen kehittämisen muoto on kuitenkin opettajan työn tekeminen. Arjessa opitaan paljon ilman tavoitteitakin, mutta ammatillisen opettajankoulutuksen tavoitteiden kiinnittäminen arjen toimintaan, tuo oppimisen uudelle tasolle. Toiminnot saavat ”nimiä” ja sitä kautta käsitteellinen ajattelu sekä kehittyy että tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös luovuudelle ja innovatiivisuudelle. Aiemmin toteutetun Verkkovirta-hankkeen tavoin voidaan puhua työn opinnollistamisesta.

Osaamisen tunnistaminen

Loppusyksyn tapaamisissa pääpaino on siis opettajaopiskelijan OOA-osaamisen tunnistamisessa. Lisäksi keskustellaan erikseen opetusharjoitteluksi sovitun toteutuksen suunnitelmasta ja arvioidaan sitä yhdessä opettajaopiskelijan ja mentorin kanssa. Orientoivan opetusharjoittelun osalta ajankohtaiset asiat antavat hyvän perustan keskustelulle. Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö ja niin sanottujen koulutusleikkausten aiheuttamat rahoituskysymykset puhuttavat ammatillisen koulutuksen toimijoita ilman, että heitä tarvitsee siihen erikseen kannustaa.

Tunnistaminen perustuu lähinnä arviointikeskusteluun. Tässä on esimerkki arviointikeskustelua varten laatimastani aineistosta. Oppimisympäristosaamisen tunnistamiseen kuuluvat lisäksi opettajaopiskelijoiden suoritettavaksi määrätyt kymmenen osaamismerkkiä. Keväälle sovitaan toiset osaamisen tunnistamistapaamiset, joiden alustavaan asialistaan voi tutustua tästä.

Tässä kuvattu osaamisen tunnistaminen on lähtökohta, mutta siitä poiketaan henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Myös organisaatiokohtaiset tavoitteet ja toimintatavat saattavat muuttaa näitä lähtökohtia.

Osaamisen näytöt

Hämeenlinnassa järjestettäviä lähipäiviä on yhteensä viisi (kasvatustieteellisiin perusopintoihin liittyvien lähipäivien lisäksi). Toukokuussa lähinnä orientoiduttiin opettajaopintoihin, tutustuttiin toisiimme ja ryhmäydyimme. Elokuussa perehdyttiin tarkennettuihin suunnitelmiin toteutuksesta. Lokakuun lähipäivänä otettiin ”varaslähtö” osaamisen näyttöihin. Erotuksena osaamisen tunnistamistapaamisesta käytän osaamisen näyttö –käsiteparia tarkoittamaan opettajaopiskelijoiden lähipäivänä suunnittelemaa ja toteuttamaa opetustuokiota.

Lokakuussa järjestetyssä lähipäivässä kaksi marraskuussa valmistuvaa opiskelijaa antoi osaamisen näytön. He toimivat kollegoina samassa oppilaitoksessa ja opettavat media-alaa. He olivat suunnitelleet opettavansa meille muille opetusvideon tekemisen perusteet. Koska päivässä ei ollut muita näyttöjä, annoin heille hiukan enemmän aikaa toteutukseen. Sekä oman kokemukseni että muilta opiskelijoilta saamani palautteen pohjalta ja suhteutettuna käytössä olleisiin tila-, laite-, aika- yms. resursseihin, väittäisin heidän onnistuneen tehtävässään erinomaisesti. Tämä antoi hyvän esimerkin myös muiden opiskelijoiden tuleville näytöille.

Viimeiset lähipäivät ovat joulukuussa 2018 ja maaliskuussa 2019. Näillä lähipäivillä ohjelman sisällöstä siis vastaavat opettajaopiskelijat. Tarkoitus on, että joulukuun lähipäivällä he opettavat meille muille jonkun oman alansa tiedon tai taidon. He osoittavat erityisesti opetus- ja ohjausosaamistaan. Maaliskuussa aiheena on oppimisyhteisön rakentamiseen liittyvän osaamisen näyttö. Toteutuksen tarkempi suunnittelu on vielä tässä vaiheessa minultakin kesken. Toivon ensin saavani kokemukset joulukuun lähipäivästä.

Opettajankoulutus ikään kuin huipentuu opettajaksi kasvun näyttöön. Se pohjautuu opiskelijan koko opintojen ajan ylläpitämälle oppimispäiväkirjalle, mutta ei ole mitenkään sen referaatti. Oppimiskirjan tehtävä on palauttaa mieleen merkitykselliset oppimiskokemukset, jotka opettajaksi kasvun näyttö jakaa paitsi vastuuopettajan, myös erityisesti muiden opiskelijoiden kanssa. Kyseessä on vapaamuotoinen digitaalinen esitys. Siinä on hyvä olla erilaisia visuaalisia ja auditiivisia elementtejä. Olen jossain toisessa yhteydessä kuvannut opettajaksi kasvun näytettä niin, että minunkaltaiseni kuiva ja asiakeskeinen henkilö voi hyvin ilmaista itseään vaikka Power Point –esityksen avulla. Joku innovatiivisempi henkilö voi valita mukaan muutakin, kuten kävelyä luonnossa, musiikkia, huumoria, metaforia ja niin edelleen. Joka tapauksessa tässä on lupa ”heittäytyä, mutta ei junasta”, kuten marraskuussa valmistuvien opiskelijoideni näytteessä todettiin.

Lopuksi

Opeke-toteutus alkaa minun osaltani olla lähellä puoliväliä. Paljon on uusia kokemuksia jo saatu ja toivottavasti tahti jatkuu samanlaisena. Isona kysymyksenä taustalla vaanii kysymys siitä, teenkö oikeita valintoja. Olen saanut suhteellisen vapaat kädet suunnittelulle ja toteutukselle. Ne tuovat mukanaan paitsi kokemuksen oman työn merkityksestä, myös siihen liittyvistä vastuista. Iso kysymys on, oppivatko opiskelijat niitä asioita, joita heidän pitääkin oppia ja osaavatko he ne asiat, jotka AmO-titteliä kantava ammatillisen opettajan kuuluu osata?

Minulla on kokemusta ammatillisten opettajaopiskelijoiden ohjaamisesta noin 16½ vuoden ajalta. Sama kysymys on toki vaivannut mieltä aiemminkin. Nyt kuitenkin työhön liittyviä vapausasteita on huomattavasti aiempaa enemmän. Jo se, että pohtii näitä kysymyksiä, tarjoaa hyvän lähtökohdan laadunvarmistukselle. Sitä haluaa varmistaa selustansa riittävällä dokumentaatiolla. Olen alusta asti pitänyt mielessä, että minun tulee tallentaa jokaisesta suorituksesta riittävä dokumentaatio. Voi olla, että kukaan ei tule myöhemmin haastamaan minua tilille, mutta haluan, että siinäkin mahdollisessa tilanteessa minulla olisi niin sanotusti kättä pidempää aineistoa, johon minun olisi mahdollista vedota.

Ja loppujen lopuksi: Jos ajattelen sitä, miten opiskelijani näiden vuosien aikana ovat osoittaneet minulle osaamistaan: Suurin osa on tapahtunut kirjallisten tuotosten avulla. Heille on annettu oppimistehtävä, jonka suorittamiseen heiltä on edellytetty tiedonhankintaa, sen jalostusta ja viestintää joko yksin tai yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Hyvin paljon samasta on Opeke-ryhmässäkin kysymys. Kirjallisten tuotosten ohella ja sijaan, nyt osaamista osoitetaan enemmän toiminnan ja suullisen esittämisen avulla.

Leave A Reply